TEKSTI:Jarno Forssell

Eri puolilla maailmaa miehiin ja naisiin vetoavat hyvin samanlaiset kasvot.
Luonnonviisautta, sanoo tutkija. Ihannekasvot kertovat hyvistä geeneistä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2003

Kyllä on kasvoihin katsomista

Mistä johtuu, että James Bondilla on niin uskomattoman hyvä onni naisten kanssa? Selitys löytyy kasvoista. Ne ovat miehekkäät: vahva leuka, ulkonevat poskipäät ja voimakkaat silmäkulmat. Kaikki nämä ovat piirteitä, joita naiset yleismaailmallisesti pitävät puoleensavetävinä.

Entä Bondin uusimman tytön, Jinxin, avut miesten suhteen? Sama juttu. Hänellä on piirteet, jotka viehättävät kaikkia maailman miehiä: pienet kasvonluut, suuret silmät ja täyteläiset huulet.

Bondilla ja Jinxillä on lisäksi kaksi yhteistä vetovoimatekijää: kasvojen symmetrisyys ja keskivertoisuus. Myös nämä ovat universaaleja ihanteita niin miesten kuin naisten kasvoissa.

Piirteet ovat sukupuoliornamentteja

Kasvojen puoleensavetävyyttä on tutkittu ahkerasti muun muassa St Andrewsin yliopistossa Skotlannissa professori David Perrettin johdolla. Hänen ryhmänsä on etsinyt vetovoimaisia piirteitä mm. yhdistelemällä oikeista kasvokuvista digitaalikasvoja ja testaamalla, miten eri-ikäiset ja -rotuiset miehet ja naiset reagoivat niihin.

Jo vuosia sitten Perrett kollegoineen onnistui varmistamaan, että symmetriset ja suhteiltaan kaikin puolin keskiverrot kasvot ovat yleismaailmallisesti viehättävät. Sittemmin löytyivät maailmanlaajuisesti hyväksytyt maskuliiniset ja feminiiniset piirteet, joita Perrett kutsuu sukupuoliornamenteiksi.

Perrettin mukaan nämä sukupuoliornamentit ovat merkkejä hyvästä geeniperimästä ja lisääntymiskyvystä, sitä paremmasta, mitä selvemmät ne ovat. Viehtymyksemme vastakkaisen sukupuolen ornamentteihin tähtää yhteen ja samaan maaliin: hyvän geeniperimän saamiseen jälkeläisille.

Maskuliinisin miellyttää vain ajoittain

Perrettin havaintojen mukaan naiset kaikkialla suosivat miehiä, joilla on keskimääräistä maskuliinisemmat piirteet. Keskimääräistä on tässä tärkeä sana.

Yllättäen on näet niin, että kaikkein miehekkäimmät miehet eivät yleensä ole naisten ykkössuosikkeja. He vetävät puoleensa vain tiettyinä aikoina: kuukautiskierron hedelmällisimpinä hetkinä ja naisten hakiessa lyhytaikaista kumppania. Muulloin pehmeäpiirteisempi mies tuntuu paremmalta. Perrettin mukaan tämä osoittaa, että naiset pyrkivät parhaaseen mahdolliseen vaihtosuhteeseen maskuliinisuuden (terveiden jälkeläisten) ja feminiinisyyden (huolehtivan isän) välillä.

Miehet ovat – tässäkin asiassa – yksioikoisempia. Heihin vetoaa naisten kasvoissa kaikissa oloissa feminiinisyys: pieniluisuus, pyöreys, täyteläiset huulet ja nuoruus.

Vastakohdat eivät tunne vetoa toisiinsa

St Andrewsin tutkijat ovat myös selvittäneet, pitääkö paikkansa väite, joka sanoo  vastakohtien täydentävän toisiaan. Haetaanko paria valittaessa erilaisuudesta ”ulkosiittoisuutta” ja uusia geenejä sukuun?

Uusimpien tulosten mukaan näin ei ole. Päinvastoin. Vastakkaisen sukupuolen tarjokkaista puoleensavetävimpänä pidetään sitä, joka on eniten oman itsen kaltainen. Kyse ei ole narsismista vaan pyrkimyksestä pitää omassa suvussa menestynyt geeniperimä muuttumattomana. Mutta rajansa on tässäkin: liian läheiset geenit eivät kelpaa.

Kasvoista näkyy myös persoonallisuus

Nykyään professori Perrettin ryhmä tutkii kasvonpiirteiden ja eri persoonallisuuspiirteiden vastaavuutta. Voiko kasvoista tietää, millainen ihminen on luonteeltaan? Kertovatko kasvot, onko hän ulospäin suuntautunut, tunnollinen, miellyttävä, uudelle avoin tai neuroottinen?

Kyllä voi, tutkijat uskovat. Amerikkalaistutkimukset ovat tämän suuntaisia tuloksia jo antaneetkin.

Dominoivan näköiset miehet ovat sitä miltä näyttävät: työurallaan menestyviä mutta sosiaalisissa suhteissaan epävakaita. Hyviä rakastajia mutta huonoja puolisoita. Kuten Bond, James Bond.

Testaa kuvallasi,

miten kasvot muuttuvat feminiinisemmiksi tai maskuliinisemmiksi:

www.dcs.st-and.ac.uk/~morph/Transformer/

Näin työkiire näkyy   Työn tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa   Suomi:                      naiset 32 %, miehet 25 % Euroopan unioni:      naiset 23 %, miehet 22 %   Työajasta on kovatahtista työskentelyä   Suomi:                      naiset 76 %, miehet 71 % Euroopan unioni:      naiset 59 %, miehet 59 %

Kiirettä pitää – etenkin Suomessa

Naiset ja miehet jakavat työelämän kiireen, joka Suomessa ja Pohjoismaissa yleensä koetaan muuta EU:ta rassaavampana. Eurooppalaisten työolotutkimusten mukaan suomalaiset naiset tuntevat kiireen poikkeuksellisen kovaksi.

Naisten kiireen syyt ovat erilaiset kuin miesten. Naiset työskentelevät usein hoiva-aloilla julkisella sektorilla, jossa juoksuttavat henkilöstön riittämättömyys ja työpäivän sirpaloituminen. Miehet ovat tuotannossa yksityisellä sektorilla, jossa kiireen tekevät kiristyneet tulostavoitteet ja koventunut kilpailu.

Naiset ja miehet myös käsittelevät kiirettä eri tavoin. Naiset tiivistävät työtahtiaan ja miehet tekevät pitempää päivää.

Lukeminen takkuaa kaiken ikää

Lukihäiriöitä on pidetty kehitysikäisten lasten ongelmana, joka iän karttuessa joko korjaantuu harjoittelulla tai katoaa itsestään. Turha toivo! Helsingin yliopistossa väitelleen Marja Laasosen tutkimus lukivaikeuksista osoittaa, että lukihäiriöisten ja sujuvien lukijoiden ero vain kasvaa iän myötä.

Väitöksen mukaan kaikenikäiset lukihäiriöiset tarvitsevat muita hitaamman esitystahdin kyetäkseen arvioimaan aistiärsykkeiden ajallisen järjestyksen oikein. ”Aikatarkkuusvaikeudet” eivät edes rajoitu vain lukemiseen tai puhuttuun kieleen, vaan myös tuntoärsykkeiden käsittely takeltelee.

Laasonen uskoo, että lukivaikeuksien taustalla on synnynnäinen aivotoiminnan poikkeama. Tämän vuoksi lukihäiriöisen aivot eivät pysty puskuroimaan normaaliin ikääntymiseen liittyvää aivotoimintojen hidastumista yhtä hyvin kuin ihmiset yleensä.

Kuka kuuluu keskiluokkaan?

Keskiluokka on mielletty yhteiskunnan tukipylvääksi, jonka urhea uurastus yrityksissä ja virastoissa luo vaurauden ja pitää olot vakaina. Ajat muuttuvat: tutkijat Hannele Sauli ja Veli-Matti Törmälehto ovat maalanneet uuden kuvan suomalaisesta keskiluokasta selvittäessään, keitä olivat ne miljoona suomalaista, jotka 1990–2000 osuivat tulojakauman keskelle.

Vuonna 2000 keskiluokkaiseksi pääsi 12 500–15 474 euron vuosittaisilla nettotuloilla. Enimmäkseen tähän luokkaan kuuluu työntekijöitä ja eläkeläisiä.

Mielikuvien keskiluokka koostui pienyrittäjistä ja toimihenkilöistä. He ovat siis karistaneet tulokeskiluokan jaloistaan ja ponnistaneet ylempiin tuloluokkiin. Mitähän Marx tähän sanoisi?

Palstan kokoaja Jarno Forsell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.