Tieteessä nyt

 

Tiede-lehti jakoi 100 stipendiä lukiolaisille.

Onnittelut palkituille!

 

Lisää Tiedettä sähköisenä!

Tiede-lehden iPad-versio on ladattavissa ja ostettavissa irtonumeroina App Storessa.

4/2003


Magnetarit ovat linnunradan magneettikuninkaita

Luonnolta sujuu magneettikenttien tuottaminen. Omakin galaksimme on niitä pullollaan. Kentistä on meille hyötyä mutta myös harmia. Onneksi vahvimmat magneetit, magnetarit, ovat kymmenientuhansien valovuosien päässä.

Konserttisali kutistuu virtuaalisaliksi

Oikeat konserttisalit ovat sinfoniaorkestereille upeita mutta kalliita harjoitustiloja. Nyt elektroniikka tulee apuun.

Suomalainen unelmoi puutalosta

Useimmat meistä haluaisivat pois betonitorneista. Tulevaisuudessa monen haave voi täyttyä. Puurakentaminen on pääsemässä pannasta. Kaupunkeihimme nousee pieniä puisia kerrostaloja.

Genomi selvisi. Nyt PROTEOMI yhdistää tuhannet tutkijat

Proteiinit pyörittävät elimistöämme, ja ihmisen perimän selvitys teki niiden systemaattisen tutkimisen mahdolliseksi. Koko proteomin selvittäminen on kuitenkin huomattavasti isompi urakka kuin genomin.

Sars tuli jäädäkseen

Sadat kuolleet saattavat olla vasta epidemian alkusoitto. (Artikkelin tiedot perustuvat tilanteeseen 12. 5. 2003.)

Vielä 1700-luvulla pärjättiin ilman happea

Vielä 1700-luvulla pärjättiin ilman happea Sitten sen keksikin kolme miestä kolmessa eri maassa.

Tosirakkaus kaappaa aivot

TEKSTI:Jukka Ruukki Sumeneeko otsalohkosi, kun ajattelet hänen ruskeita silmiään? Aiheuttaako pelkkä katse värinöitä aivosaaressa? Taidat olla häntätumakettasi myöten rakastunut. Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2003

Kalanpoikasilla rankka lapsuus

Useimmat kalalajit tuottavat vuosittain kymmeniätuhansia mätimunia naarasta kohden. Munista kuoriutuu tuhansia poikasia, mutta niistä ehkä vain yksi sadasta tai tuhannesta varttuu aikuiseksi. Kesäsaalista kannattaa silti tavoitella.

Sinttikoulussa reputtaneet syödään

Istutuspoikasille pitää opettaa, että hauki on vaarallinen kala. Kokemattomia preppaavat peruskurssin käyneet konkarit.

Eväkkäillä omalaatuiset aistit

Ultraäänet ja sähkökentän muutokset ovat joillekin kaloille yhtä tärkeitä kuin liikennevalojen vaihtuminen kaupunki-ihmiselle.

Turvallisen tiedon arkkitehti

Taekwondon Suomen mestari Mikko T. Siponen luo tietoverkkoihin etiikkaa ja etsii keinoja turvallisten tietojärjestelmien suunnitteluun.

Miksi neandertalinihminen hävisi?

Neandertalilaiset hallitsivat Eurooppaa - kunnes naapureiksi saapuivat nykyihmiset. Miksi vanttera ja vahva laji katosi ja meidän hintelät esi-isämme säilyivät?

Mikä mammutit tappoi?

Dinosaurukset tuhosi asteroidi-isku, mutta mikä tuhosi mammutit? Tämä palapeli on tutkijoilta yhä kesken. Syyllisen osaan sovitetaan kolmea tekijää.


« Takaisin arkiston etusivulle


Kysy asiantuntijalta
Viikon gallup
Pelkäätkö huonoa onnea, kun on 13. päivä perjantai?