Asperger-ihmisten vahvuudet käyttöön

12.07.2010

Teksti: Riitta Toivonen


Aspergerin oireyhtymästä kärsivien on usein vaikea ymmärtää muiden käytöstä ja tunteita. Nykyään taas miltei työ kuin työ vaatii sosiaalisuutta, joustavuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Tanskalaisyritys oivalsi, että viehtymys rutiineihin ja yksityiskohtiin voikin olla valttikortti työelämässä.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.

Oppikirjan parikymmentä sivua painuivat vaivatta ala-asteikäisen Jan-Mikaelin valokuvamuistiin. Kokeissa hän saattoi kenenkään huomaamatta lukea vastaukset opettajan antamiin kysymyksiin.

– Aprikoin, oliko se väärin, kertoo Jan-Mikael Fredriksson, joka nykyään työskentelee Autismi- ja Aspergerliitossa projektipäällikkönä. Hänen erityislaatuinen muistinsa liittyy autismin lievään muotoon, Aspergerin oireyhtymään, jota esiintyy noin prosentilla väestöstä. Autismin eri asteita kuvaa yhteisnimitys autismin kirjo.

Huomio kääntyy kumppanista

Autistisilla ihmisillä on usein erityislahjakkuutta mutta toisaalta vaikeuksia ymmärtää, mitä muut tuntevat ja ajattelevat. Taustalla on neurologisia tekijöitä, joiden vuoksi aivot tulkitsevat näkö- ja kuuloärsykkeitä poikkeavasti.

Kun katseella on yleensä tapana hakeutua kohti keskustelukumppanin kasvoja ja silmiä, autistisen lapsen huomio saattaa viipyä valokatkaisimessa tai puhujan suupielessä, osoittavat Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa tehdyt katseenmittauskokeet. Tällöin lapselta jää havaitsematta paljon kasvonilmeiden välittämää hienovaraista informaatiota ja hänen on vaikea hahmottaa sosiaalista tilannetta.

Asperger-ihmiset tietävät kokemuksesta, että silmiin katsomisesta seuraa hämmentävä aistiärsykkeiden hyöky.

Ärsykkeitä häiriöksi asti

Ihmiset ovat biologisesti virittyneet kuulemaan puheääntä ja sen muutoksia. Helsingin yliopistossa tehtyjen tuoreiden aivotutkimusten mukaan autististen lasten aivot kuitenkin reagoivat puheäänen muutoksiin tavanomaista heikommin.

Autistinen lapsi tai aikuinenkaan ei välttämättä kuule, kun häntä puhutellaan. Sen sijaan muille huomaamattomat äänet, kuten tuulettimen humina tai kynän rahina paperilla, saattavat kuulostaa häiritsevän voimakkailta.

Aspergerin oireyhtymään liittyy usein yliherkkyyttä valolle, äänelle, hajuille tai kosketukselle. Monien kohtalotoveriensa tavoin Fredriksson kertoo kärsivänsä loisteputkien välkynnästä. Hän on vihoissaan uudesta direktiivistä, jonka mukaan Suomesta ei kohta voi ostaa hehkulamppuja vaan ainoastaan energiansäästölamppuja.

Ryhmässä pitää pärjätä

Autististen ihmisten erityistaidot jäävät usein hyödyntämättä työelämässä, koska heidän on vaikea esiintyä edukseen työhaastattelussa. Jos työpaikka löytyy, suhteet työtovereihin voivat tulla ongelmaksi.

– Kaveria, joka ei osoita tunteitaan eikä näytä nauttivan työstään, saatetaan pitää työyhteisöön sitoutumattomana, Fredriksson sanoo.

Työtehtävissä vaaditaan usein myös joustavuutta, stressinsietokykyä, muutosvalmiutta ja ryhmätyötaitoja. Ne voivat olla ylipääsemättömiä haasteita asseille, kuten Asperger-ihmiset itseään nimittävät. (Muita he sanovat nenteiksi; se tarkoittaa neurotyypillisiä ihmisiä.)

– Yhteiskunta tavallaan tuottaa toimintarajoitteisuutta asettamalla kovia vaatimuksia, Fredriksson tiivistää.
Toisaalta asseille löytyy myös sopivia ekologisia lokeroita. Joihinkin, usein teknisen alan työpaikkoihin on muodostunut Asperger-yhteisöjä, joiden jäsenet jakavat intohimoisen kiinnostuksen esimerkiksi tietotekniikkaan tai antureihin. Näissä porukoissa ei small talkia tai kahvitaukoja kaivata.

Tarkkuudesta tuli valtti

Tanskalaisen ohjelmistoyrityksen tekninen päällikkö Thorkil Sonne tunsi Aspergerin oireyhtymään liittyvät erityiskyvyt ja vaikeudet, koska hänen pojallaan on Asperger.

Yleensä puhutaan Asperger-ihmisten vaikeudesta hahmottaa kokonaisuuksia, mutta Sonne käänsi heikkouden vahvuudeksi: heillä on silmää detaljeille. Kun tähän yhdistetään taipumus kiintyä rutiineihin – jota myös pidetään usein kielteisenä – saadaan työntekijä, joka on ihanteellinen ohjelmistotestaukseen.

 Sonne perusti 2004 konsulttiyrityksen Specialisterne, asiantuntijat, joka toimii työntekijöiden ja asiakasyritysten välikätenä. Yritys kartoittaa työntekijöiden vahvuudet ja kouluttaa heidät tehtäviinsä asiakasyrityksessä. Specialisternen kontaktihenkilö ohjeistaa myös työyhteisön ja pitää huolta siitä, etteivät oireyhtymään liittyvät sosiaaliset vaikeudet ja aistien yliherkkyys muodostu esteeksi työssä. Usein ratkaisuina ovat etätyö ja osa-aikaisuus. Asperger-työntekijät  tarvitsevat myös hyvin selvät ohjeet, koska itsenäinen toiminta on heille hankalaa.

Asiakasyritysten Specialisternelle antama palaute on ylitsevuotavaa. Tanskalaisen matkapuhelinoperaattorin TDC Mobilin edustaja Thomas Kragh kehuu lähes virheettömän tarkkaa työtä tietojen kopioinnissa. Specialisternen tyytyväisiin asiakkaisiin kuuluu myös softajätti Microsoft. 

Vahvuudet käyttöön työssä

Fredriksson toivoo, että myös suomalaiset yritykset oppisivat hyödyntämään autististen ihmisten erityisvahvuuksia.

Kyky kuvalliseen ajatteluun on eduksi suunnittelutyössä, uupumattomuudesta rutiinitehtävissä on etua monilla aloilla, ja taipumusta perusteellisuuteen voisi hyödyntää esimerkiksi tiedon keruussa. Asperger-ihmiset voisivat sopia esimerkiksi tekemään taustatyötä poliitikoille, Fredriksson ehdottaa.

Käytännön keinoksi työnhakuun Asperger-vertaisryhmä ehdottaa sähköpostitse tehtävää työhaastattelua: se vähentäisi elekielen tulkintavaikeuksista aiheutuvia väärinkäsityksiä.

Parasta olisi, jos Suomeenkin perustettaisiin yritys, joka Specialisternen tapaan kouluttaisi Asperger-työntekijät asiakasyrityksen tilaamaan tehtävään ja toimisi välikätenä.

Fredriksson vertaa assien sopeutusta työelämään siihen, että mäyräkoiraa koulutettaisiin juoksemaan kuin vinttikoira. – Keskinkertaisen vinttikoiran sijaan saataisiin erinomainen mäyräkoira, jos hyödynnettäisiin sen omia vahvuuksia.

Vahvuuksiin kuuluu kuvallinen ajattelu

”Sanat ovat minulle kuin vieras kieli”, kirjoittaa yhdysvaltalainen autistinen tutkija Temple Grandin elämäkerrallisessa kirjassaan Thinking in pictures. Kuvallisessa ajattelussa Grandin sen sijaan on vahva, kuten monet autistiset persoonat.

Eläinrakas Grandin suunnittelee karjankäsittelylaitteita, joissa eläin tuntisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi loppuun saakka. Suunnitelmansa hän hioo katselemalla niitä mielessään. Grandinia huvittavat suunnittelun tueksi kehitetyt ohjelmat, joiden avulla voi virtuaalisesti astua sisään rakennukseen. ”Teen sen paremmin ja nopeammin päässäni”, hän toteaa.

Grandin myös arvelee, että autistien kuvallinen ajattelu muistuttaisi eläinten ajattelutapaa. Ainakin he aistivat usein herkästi eläinten tuntemuksia.

Maailmankuulu elokuvaohjaaja Steven Spielberg on hänkin julkistanut Asperger-diagnoosinsa. Spielberg on näyttävästi hyödyntänyt kuvallista ajatteluaan, mutta sikäli hänen uravalintansa on poikkeuksellinen,  että työhön sisältyy valtavasti sosiaalisia tilanteita ja useiden samanaikaisten projektien hallintaa.

Onko minulla Asperger?

Monet Aspergerin oireyhtymästä kärsivät ovat ehtineet aikuisikään saamatta tietää syytä erilaisuuteensa. Seuraavat kuvaukset saattavat viitata autistiseen häiriöön. Ne on poimittu Cambridgen yliopiston autismintutkimuskeskuksen psykologin Simon Baron-Cohenin laatimasta testistä.

– Sosiaaliset tilanteet ovat minusta hämmentäviä.
– En mielelläni juttele niitä näitä.
– Asiat kiinnostavat minua enemmän kuin ihmiset.
– Panen merkille yksityiskohtia, joita muut eivät huomaa.
– Hermostun, jos päivittäisiä rutiinejani häiritään.
– Toimin mieluummin yksin kuin muiden kanssa.
– Muiden mielestä sanon usein jotain töykeää, vaikka olin mielestäni kohtelias.
– Minulle sanotaan usein, että jauhan yhtenään samasta asiasta.
– Minun on vaikea saada ystäviä.
– Keskityn yleensä enemmän detaljeihin kuin kokonaiskuvaan.
– Minun on vaikeaa tulkita merkityksiä rivien välistä.

Heidätkin luetaan Asperger-ihmisiin

Autismin kirjo on niin laaja, että oireita riittää lukuisille kuuluisille ja lahjakkaille ihmisille – varsinkin vainajille. Esimerkiksi sellaiset nerot kuin Vincent van Gogh ja Wolfgang Amadeus Mozart on omittu monillekin listoille.

Bill Gates, Microsoft-miljonääri
Sir Isaac Newton, fyysikko
Woody Allen, elokuvaohjaaja
Jane Austen, kirjailija
Albert Einstein, fyysikko

Riitta Toivonen on tekniikan tohtori ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkija.