Jospa joulun tähti olikin pimennys

30.11.2007

Teksti: Leena Tähtinen

Onko Betlehemin tähti legenda vai todellinen taivaanilmiö?
Ainakin taivaalla nähtiin monenlaisia hienoja ilmiöitä, jotka
sopivat evankeliumin kirjoittajan viestiin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2007

Matteuksen jouluevankeliumi kertoo, kuinka tähti johdatti itämaan tietäjät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luo Betlehemiin. Onko meillä mitään mahdollisuutta selvittää, tapahtuiko taivaalla tuolloin jotakin erikoista?

Vastauksesta riippumatta joulun tähden arvoitusta on ratkottu innokkaasti. Tietäjien oppaaksi on luonnollisesti ehdotettu kirkkaita luonnonilmiöitä, kuten komeettaa, supernovaräjähdystä ja erilaisia planeettojen kohtaamisia.

Kokonaan uutta verta keskusteluun toi yhdysvaltalaisessa Rutgersin yliopistossa viimeksi työskennellyt tähtitieteilijä Michael Molnar. Hän yllätti ehdottamalla, että Betlehemin tähti oli todellinen taivaanilmiö, mutta täysin näkymätön. Tähti olisikin siis pimennys?

Tarina tempaa mukaansa

- Tietomme Betlehemin tähdestä perustuvat Raamattuun ja siellä Matteuksen evankeliumin 2. lukuun, jossa tietäjien vierailusta kerrotaan, toteaa Risto Heikkilä, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan Joulun tähti. Lääninrovastin virasta eläkkeelle jäänyt Heikkilä tunnetaan erittäin aktiivisena tähtitieteen harrastajana, jolla on oma tähtitornikin.

- Betlehemin tähteä kuvataan kreikan kielen sanalla asteer, joka voi tarkoittaa yksittäistä tähteä mutta myös tiettyä tähtien järjestäytymistä tai jopa tähtikuviota, Heikkilä selittää. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että tuohon aikaan planeettojakin nimitettiin tähdiksi.

Matteus kertoo valoilmiön nousseen taivaalle käyttäen kreikan sanaa phainomenos, joka viittaa siihen, että taivaankappale nousee aamuvarhaisella. Edelleen Matteus kertoo, että tähti pysähtyi, kun se tuli Jeesus-lapsen kohdalle.

Toistaiseksi kaikki kuulostaa luonnolliselta. Jopa tähtimäisenä loistavan planeetan pysähtyminen on mahdollista. Planeetat, jotka ovat Maata kauempana Auringosta, sattuvat nimittäin aika ajoin maapallon suhteen pisteeseen, jossa niiden etenevä liike alkaa näyttää takaperoiselta. Kun suunnanmuutos tapahtuu, planeetta on hetken ikään kuin paikallaan.

- Ihminen on utelias. Luettuaan Matteuksen evankeliumin ei voi olla kysymättä, voisiko Betlehemin tähdelle olla tähtitieteellistä selitystä, Risto Heikkilä tiivistää. 

Pullonkaulana ajoitus

Tähtitieteessä kaksituhatta vuotta ei ole pitkä rupeama. Nykyisillä tietokoneohjelmistoilla on helppo laskea taaksepäin kirkkaimpien tähtien ja planeettojen sijainti tiettynä aikana.

Tarkistetaan siis, näkyikö taivaalla jotakin sellaista, jonka voisi tulkita Betlehemin tähdeksi. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta arvoituksen vaikeusaste moninkertaistuu, koska emme tiedä Jeesuksen syntymäpäivää edes suurin piirtein.

Heikkilä toteaa, että olennaista on kuningas Herodeksen kuolinhetki. Tämä näet eli vielä silloin, kun ilmiön kerrotaan tapahtuneen, ja kuoli pian sen jälkeen.

- Juutalainen historioitsija Josefus (noin 37-100) kirjoittaa, että Herodes kuoli vähän ennen pääsiäisjuhlaa olleen kuunpimennyksen jälkeen, Heikkilä toteaa.

Myös historiallisten pimennysten ajankohdat on helppo laskea. Heikkilä otaksuu Josefuksen tarkoittaneen tammikuussa vuonna 1 eaa. tapahtunutta täydellistä kuunpimennystä. Aika sopii yhteen kirkkoisien vanhojen arvioiden kanssa siitä, että Jeesus olisi syntynyt vuonna 3 tai 2 eaa.

Taivaalle piirtyi kruunu

Risto Heikkilä kuvaa vuonna 3 eaa. alkanutta Jupiterin liikesarjaa, jolloin taivaalle piirtyi kruunu:

- Elokuun 12. päivänä Jupiter nousi aamutaivaalle yhdessä Venuksen kanssa. Myöhemmin talvella se ohitti kolme kertaa Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden Reguluksen, jota pidettiin kuningastähtenä, muodostaen tämän yläpuolelle kruunumaisen silmukan, Heikkilä selittää.

17. kesäkuuta vuonna 2 eaa. Jupiter kohtaa jälleen Venuksen. - Planeetat käytännöllisesti katsoen yhtyvät yhdeksi kirkkaaksi tähdeksi, joka voisi olla Betlehemin tähti, Heikkilä toteaa. Tämän jälkeen Jupiter alkoi liikkua länteen eli Babyloniasta katsoen kohti Juudeaa.

Kaikki näyttää loksahtavan paikoilleen - paitsi ajoitus. Josefus ei ehkä puhunutkaan täydellisestä vaan osittaisesta pimennyksestä, joka tapahtui 13. huhtikuuta 4 eaa. Tätä nimittäin pidetään yleisesti Herodes-kuninkaan kuolinvuotena. Jeesuksen taas on oletettu syntyneen 6-4 eaa. Esimerkiksi Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Tom Holmen Åbo Akademista sanoo tuoreessa kirjassaan (Jeesus, WSOY 2007) Jeesuksen syntyneen "vähän ennen vuotta 4".

Jupiter ja Kuu Oinaassa

Michael Molnarin tulkinta ei lähde liikkeelle Jeesuksen syntymäajasta. Sen sijaan hän päätyy siihen, että vuosi olisi 6 eaa.

- Olen tähtitieteilijä, enkä ollut kiinnostunut Betlehemin tähdestä, ennen kuin löysin vanhan roomalaisen kolikon, jossa on oinaan kuva, Molnar kertoo. Hän painottaa, että tuon ajan kolikoissa oli usein astrologisia symboleita. - Luettuani monia muinaisia kirjoituksia oivalsin, että oinas symboloi Juudeaa ja sitä ympäröiviä maita.

Tutkija julkasi tämän ideansa vuonna 2003 tähtitieteen historiaa käsittelevässä tieteellisessä lehdessä Journal of the History of Astronomy. - Kukaan ei ole toistaiseksi esittänyt vastalauseita, hän toteaa.

Molnar otaksui edelleen, että idän tietäjät olisivat voineet etsiä merkkiä uudesta kuninkaasta juuri Oinaan tähdistöstä. Mutta millaista?

Joulun tähdeksi on tunkua

* Planeetoista etenkin Saturnuksen ja Jupiterin kohtaamiset ovat olleet suosittuja joulun tähtiä. Vuonna 7 eaa. Saturnus ja Jupiter kohtasivat peräti kolmasti Kalojen tähdistössä.

- Opiskellessani Rooman aikaista astrologiaa huomasin, että astrologit, tuon ajan tähtitieteilijät, olivat erityisen kiinnostuneita Jupiterin ja Kuun läheisistä ohituksista. Opin myös, että aamutähtenä idässä nouseva Jupiter on kuninkaan merkki.

Molnar järkeili, että Betlehemin tähti voisi olla tilanne, jossa Jupiter olisi idässä, Oinaan tähdistössä ja lähellä Kuuta. Myöhemmin hän löysi käsikirjoituksen, jossa roomalainen astrologi Firmicus Maternus kuvailee juuri tällaista tilannetta kuolemattoman henkilön syntymän merkiksi.

- Minä väitän, että Maternus puhuu Jeesuksesta, sillä hän kääntyi kristinuskoon kirjoittaessaan astrologiakirjaansa, toteaa Molnar. Tämä olisi ensimmäinen Raamatun ulkopuolelta löytynyt merkintä Betlehemin tähdestä.

Löytyikin pimennys

Molnar etsi tulkintansa mukaista Betlehemin tähteä tietokoneohjelmalla aikaväliltä, jona raamatuntutkijat olettavat Jeesuksen syntyneen.

- Löysin etsimäni taivaalta 17. huhtikuuta vuonna 6 eaa. Silloin Kuu peitti alleen Oinaan tähdistössä nousevan Jupiterin.

Elokuussa Jupiterin näennäinen suunta muuttui ja se kulki "tähtien edellä", kunnes se pysähtyi uuden suunnanmuutoksen takia. Loistiko se silloin Jeesuksen seimen yläpuolella?

Se ainakin on varmaa, että evankelista Matteus kunnioittaa tähdellä vapahtajansa syntymää ja että taivas tarjosi hänelle tähän hienot ainekset.

Aiheesta lisää:
Risto Heikkilä, Joulun tähti (WSOY 2000)
Michael Molnar, The Star of Bethlehem: The Legacy of the Magi (Rutgers University Press 1999)
Herodeksesta:
Kuningas Herodes, suuri vai hullu?
Tiede 9/2005, s. 52-55. Teksti myös nettiarkistossa http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=600&vl=2005

Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.