Tiede-lehti jakoi 100 stipendiä lukiolaisille.
Onnittelut palkituille!
Lisää Tiedettä sähköisenä!
Tiede-lehden iPad-versio on ladattavissa ja ostettavissa irtonumeroina App Storessa.
|
Homeessa joka toinen koulu
02.04.2008
Juuri nyt -sarja:
Teksti: Annikka Mutanen
Ja kouluja on sentään korjattu. Millainen pommi piilee päiväkodeissa?
Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008
Uutiset kertovat, että Suomen koulut ovat kurjassa kunnossa. Itähelsinkiläisen Laajasalon ala-asteen oppilaat joutuvat käymään koulua toisella puolella kaupunkia oman koulun kosteusvaurioiden takia. Ilma oli Helsingin ympäristökeskuksen mittausten mukaan sakeana home- ja sädesientä.
Rovaniemeläisen Vaaranlammen koulun väki on joutunut sairastelu- ja remonttikierteen takia hyppäämään evakossa 12 vuotta. Nyt rakennuksen alapohja on ilmeisesti viimein saatu kuntoon ja kosteuden mädättämät lattiat täysin uusituksi. Pohjalainen Isonkyrön yläaste taas oli niin täynnä hometta, että kunnanisät katsoivat parhaaksi jyrätä sen maan tasalle ja rakentaa kokonaan uuden koulun.
Peruskorjaus lykkää liikaa
Kansanterveyslaitoksen mukaan 40 prosentissa maan kouluista on niin vakavia kosteus- ja ilmanlaatuongelmia, että niille täytyisi tehdä jotakin. Kosteusvaurioiden yhteys vakaviin terveyshaittoihin on osoitettu monissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa.
- Tämä on erityisesti koulujen ongelma siksi, että niiden kunnossapito ei ole ollut samaa luokkaa kuin vaikkapa kaupungintalojen, sanoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Aino Nevalainen.
Kouluissa on esimerkiksi saatettu huomata pesuhuoneiden pintamateriaalien olevan uusimisen tarpeessa, mutta mitään ei ole tehty, vaan on jääty odottamaan tulevaa peruskorjausta. Valtion rahoitusta odotellessa sitä on voitu odottaa yli kymmenen vuotta.
Ympäristölääketieteen dosentti Tuula Putus Työterveyslaitoksesta arvelee, että koulujakin pahemmassa jamassa ovat päiväkodit. Kouluja on sentään viime vuosina tutkittu ja korjattukin, päiväkoteja ei, vaikka niiden ylläpito ei ole kouluja kummempaa. - Päiväkoti-ikäiset eivät osaa valittaa oireistaan. He ovat vain kiukkuisia. Pikkulasten jatkuva sairastelu on alettu ottaa annettuna.
Tarkastus joka toinen vuosi
Omassa kodissaan asukkaat voivat itse päättää tutkimuksista ja korjauksista kun huomaavat ongelmia, mutta julkisiin tiloihin niitä ei aina saada itkemälläkään.
Kosteutta sisältä ja ulkoa
Kosteusvaurioiden yleisimmät syyt:
- materiaalien tekninen vanheneminen, esimerkiksi ruostuminen tai mekaaninen murtuminen
- rakennuksen ulkopuolelta tuleva kosteus, esimerkiksi sadevedet tai maasta rakenteita pitkin nouseva kosteus
- putki- ja viemärivauriot |
- Kukaan ei käy sillä silmällä katsomassa, ja henkilökunta saa valittaa vuodesta toiseen ennen kuin mitään tapahtuu, Putus arvostelee. Ratkaiseva askel homeongelman kokonaisratkaisussa olisi hänen mielestään sen tunnustaminen. - Rakennuksen käyttäjä havaitsee sen yleensä paremmin kuin se, joka istuu rakennusvirastossa.
Nevalainen ehdottaa toimintamalliksi, että jokaisessa koulussa ja päiväkodissa järjestettäisiin säännöllinen katselmus vähintään joka toinen vuosi ja epäkohdat korjattaisiin heti. Peruskorjausta ei pidä jäädä odottamaan.
Erityisesti sadevesijärjestelmät, vesikatto ja ilmanvaihto täytyy pitää kunnossa. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun ilmasto on muuttumassa sateisemmaksi.
Älä hoputa rakentajaa
Yskää, nuhaa, jopa astmaa
Tavallisimpia kosteusvaurioista seuraavia oireita:
- yskä
- nuha
- käheys
- päänsärky
- hengenahdistus
- hengitystieinfektiot
- astma
- allergia |
Kunnossapidon lisäksi myös suunnittelussa ja rakentamisessa on edelleen parantamisen varaa. Kosteuden hallinnan taito pääsi häviämään, kun perinteinen, kuhunkin ympäristöön ja ilmastoon sopeutunut rakentaminen vaihtui moderniin, teolliseen rakennustekniikkaan.
- Ei tajuttu, miten tärkeää se on terveydelle, Nevalainen huomauttaa.
Nykyisin tieto on olemassa, mutta siitä ei aina välitetä. Perustusten ja alapohjien rakentamiseen pitäisi kiinnittää aivan erityisesti huomiota. Suuri osa koulujenkin kosteusvaurioista löytyy niistä, ja niiden korjaaminen on erityisen vaikeaa. Sekä Putus että Nevalainen haluaisivat torjua rakentajien kiirettä. Siinä on vastuunsa myös rakennuttajalla.
- Nyt määrätään sakkoja työn viivästymisestä. Pitäisi ennemmin antaa sakkoja siitä, että pinnoite laitetaan märän betonin päälle, Nevalainen ehdottaa. Rakennustarvikkeet täytyisi suojata sateelta työmaalla. Kastunutta eristysvillaa ei saisi laittaa seiniin ollenkaan. Se ei kuivu tiiviin seinän sisällä, vaikka niin kuulee usein väitettävän, Nevalainen sanoo.
Syyllisinä mikrobit
Terveyshaittojen aiheuttajia:
- kosteissa rakenteissa kasvavat mikrobit, kuten homesienet ja bakteerit
- mikrobien aineenvaihduntatuotteet
- kosteuden pilaamista materiaaleista höyrystyvät kemialliset aineet |
- Hiljattain korjatuista ja aivan uusistakin taloista löytyy hometta, ei vain niistä 70-luvun tasakattorötisköistä, Putus huomauttaa.
Uudet erityisen hyvin eristetyt energiatalot eivät kuitenkaan ole homeloukkuja. Tiiviissä ja hyvin suunnitellussa rakennuksessa kosteuden hallinta on helppoa. Monesti juuri hallitsemattomat ilmavuodot aiheuttavat kosteuden tiivistymistä.
Myös korjausrakentamisessa on viisainta käyttää kunnollisen asiantuntijan apua. Vanhan hyvän puutalon saa tyhmillä ratkaisuilla lahoamaan tai homehtumaan muutamassa vuodessa.
Lisätietoa: Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007
Lisää homeesta ja terveydestä: Hometalossa riehuvat mikrobijengit, Tiede 7/2003, s. 20-25.
Takaisin
|
|
13
