Tiesitkö, että Tiede-lehden tilaajana saat lukea kaikkia Sanoman aikakauslehtiä verkossa. Ulottuvillasi on 15 huippulehteä.

Sanoman Digilehdet-palvelussa käytössäsi ovat ilman lisämaksua Tieteen lisäksi:

Hyvä Terveys, Kodin Kuvalehti, Gloria, Glorian Koti, Glorian ruoka & viini, ET, ET Matkaopas, ET Terveys, Meidän Perhe, Me Naiset, Cosmopolitan, Sport, Suuri Käsityö ja Vauva.

Palvelu toimii matkapuhelimella, tabletilla ja tietokoneella.

Kunkin lehden uusin numero ilmestyy Digilehdet-palveluun samana päivänä kuin se ilmestyy paperipainoksenakin. Palvelussa on lehtiä vuoden 2015 alusta asti.

 

Näin saat edun käyttöösi

Digilehdet.fi:n käyttö on helppoa.

Mene Digilehdet-palveluun.

Kirjaudu sisään Sanoma-tilin tunnuksillasi. Painike löytyy etusivun yläkulmasta.

Jos et ole vielä aktivoinut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta eikä sinulla ole tunnuksia, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Ellei sinulle vielä tule Tiede-lehteä, tilaa se täältä

Lue lisää Digilehdet-palvelusta täältä.

Nettikiusaaminen kuohuttaa mieltä ja elimistöä siinä missä reaalimaailman ilkeily, totesivat tutkijat kokeellisesti.

Virtuaaliporukasta eristäminen tekee surulliseksi ja nakertaa itseluottamusta niin, että se vaikuttaa oloomme ja käyttäytymiseemme myös todellisessa elämässä. Näin vihjaa Wienin yliopistossa tehty koe.

”Virtuaalinen todellisuus voi tuntua ihan yhtä todelta kuin reaalimaailmakin. Tämä näkyy niin psykologisesti kuin fysiologisesti”, selittää psykologi Oswald Kothgassner.

Virtuaalinen syrjintä saa myös sykkeen tihenemään ja stressihormonit tursuamaan.

Kothgassner ja psykologi Anna Felnhofer ryhmineen testasi virtuaalihahmojen herättämiä tuntemuksia neljänkymmenen koehenkilön avulla.

He saivat päähänsä virtuaalilasit ja hyppäsivät niiden välityksellä virtuaaliseen puistoon. Siellä he tapasivat kaksi hahmoa, jotka pyysivät koehenkilöä potkimaan kanssaan palloa.

Toisille kerrottiin, että hahmoja ohjasi toinen koehenkilö, toisille taas väitettiin, että niiden toiminta oli ohjelmoitua.

Tietokoneohjelma jätti osan koehenkilöistä hetken kuluttua pelin ulkopuolelle: virtuaalihahmot jatkoivat ilman ennakkovaroitusta syöttelyä vain keskenään.

Kun peli päättyi, tehtiin tunnekartoitus. Myös koehenkilöiden käyttäytymistä tarkkailtiin näiden tietämättä.

Kävi ilmi, että pelistä syrjäytetyt tunsivat itsensä vihaisemmiksi, apeammiksi ja epävarmemmiksi kuin ne, jotka otettiin pallotteluun mukaan.

Ulkopuolelle jätetyt myös pysyttelivät kauempana muista koehenkilöistä, ja he olivat kanssaihmisiään kohtaan vähemmän avuliaita.

Eristämisen vaikutukset olivat väkevämpiä, jos koehenkilöt luulivat hahmojen olevan kanssapelaajien ohjaamia. Muussa tapauksessa pelistä sulkeminen oli helpompi syytää tietokoneen virheeksi, Anna Felnhofer selittää tiedotteessa.

Vaikka tutkimus olikin piskuinen, tekijöidensä mukaan se kuvastaa, miten tappio ja lannistuminen voi helposti kantaa netistä reaalitodellisuuteen; tunteet kun ovat molemmissa samoja.

”Joku, joka on kokenut nettikiusaamista tai syrjintää voi menettää itseluottamuksensa ja passivoitua”, kaksikko selittää.

Toisaalta nettiyhteisö ja virtuaalitodellisuus voi toimia päinvastoinkin.

”Kiinnostavaa kokeessamme oli se, että ne koehenkilöt, jotka huolittiin virtuaalipeliin mukaan, raportoivat itseluottamuksensa vahvistuneen kokeen jälkeen”, Kothgassner huomauttaa.

Tämä näkyi erityisesti silloin, kun koehenkilöt uskoivat pelaavansa oikeiden ihmisten ohjaamien hahmojen kanssa.

”Tämän perusteella voisi olettaa, että myönteiset sosiaaliset kokemukset esimerkiksi monen pelaajan onlinepeleistä saavat aikaan hyvää samaan tapaan kuin kielteiset huonoa”, hän arvelee.

Tutkimuksen julkaisi Computers in Human Behavior.

Kysely

Oletko kohdannut nettikiusaamista?

Moni nimi syntyi armeijassa.

Sukunimet säädettiin Suomessa pakollisiksi vasta vuoden 1920 sukunimilaissa. Tätä ennen varsinkin länsisuomalaisen maalaisväestön keskuudessa oli tavallista, että periytyvää sukunimeä ei ollut lainkaan.

Etunimen lisäksi käytettiin jonkinlaista lisänimeä, esimerkiksi isännimeä, kuten Mikko Antinpoika, tai kotitalon nimeä, Isontalon Antti.

Koska nimivalikoima oli suppea, erotettiin samannimiset henkilöt esimerkiksi ulkonäköä, ikää tai ammattia kuvaavilla lisänimillä: Jaakko Vääräsuu, Vanha-Matti, Hannu Suutari. Samalla henkilöllä saattoi olla useita lisänimiä elämänsä aikana.

Armeijan leipiin joutuminen oli nimisysteemin kannalta erityistapaus. Siellä oli tärkeää, että joka miehellä oli lyhyt, iskevä ja saman osaston muista nimistä erottuva nimi.

Sellaisen saattoi antaa vaikkapa rykmentin päällikkö tai häntä avustava kirjuri. Kun armeijan kieli oli 1800-luvun alkuun asti ruotsi, myös annetut nimet olivat yleensä ruotsinkielisiä.

Sotilasnimiä poimittiin sopivista aihepiireistä, esimerkiksi aseiden ja varusteiden nimityksistä – Pihl ’nuoli’, Spets ’kärki’ – ja toivottuja ominaisuuksia kuvaavista sanoista, kuten Modig ’peloton’ tai Rask ’ripeä’.

Eläinten ja kasvien nimiä oli Itä-Suomessa jo vanhastaan käytetty sukuniminä, ja niille löytyi helposti myös ruotsinkielisiä vastineita. Karhusta tuli Björn, Kuhasta Göös, Haavasta Asp ja Tammesta Ek.

Kun kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg kuvasi Vänrikki Stoolin tarinoissa vuosien 1808–1809 Suomen sotaa ja suomalaisia sotilaita, hän käytti näistä tyypillisiä ruotsalaisia sotilasnimiä.

Ne säilytettiin yleensä myös runojen suomennoksissa: Flink ’nokkela’, Klinga ’miekka’, Munter ’hilpeä’, Pistol ’pistooli’, Stolt ’uljas’, Stool ’teräs’, Svärd ’miekka’. Rumpalin nimi oli Larm ’meteli, hälytys’ ja kuormarenki oli Spelt ’spelttivehnä’.

Vain pari nimeä on suomennettu: Luoti ja Miekka. Hurtig ’reipas’ on muokattu asuun Hurtti ja Dufva ’kyyhky’ asuun Tuuva.

Ruotsalaismallinen ruotuarmeija lakkautettiin autonomian alussa, mutta Krimin sodan aikoihin se organisoitiin uudelleen. Silloin alettiin antaa myös suomalaisia sotilasnimiä, esimerkiksi Elo, Kivi, Ranta, Valo, Virta ja Voima.

Suuri osa vanhoista sotilasnimistä on edelleen käytössä sukuniminä joko sellaisenaan tai sukunimille ominaisella nen-päätteellä varustettuna.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2017

Opettaja, toimi heti!

Lehtistipendi on Tiede-lehden vuosikerta, jonka saajaa
sinä opettajana voit ehdottaa.

Stipendi on suunnattu opinnoissaan menestyneille yläkoululaisille ja lukiolaisille.
Todistuksen numero ei ratkaise, vaan perusteena voi olla myös hyvä kehitys, jokin yksittäinen oivallus tai vaikkapa sinnikkyys opinnoissa. Sinä opettajana tiedät, miksi haluat palkita oppilaasi.

Täytä hakemus netissä 15. 5. mennessä: www.tiede.fi/stipendi

Mikäli ehdottamasi oppilas valitaan stipendin saajaksi, sinulle postitetaan toukokuun aikana lahjakortti ja lehden toukokuun numero annettavaksi oppilaalle lukuvuoden päättyessä.

Stipendin saajat ratkaisee Tiede-lehden raati päätoimittaja Jukka Ruukin johdolla.

Nimet julkaistaan Tiede-lehden verkkosivuilla 19. 5. 2017.

Stipenditilaus alkaa numerosta 8 (ilmestyy 3.8.) ja on 12 kuukauden määräaikaistilaus (12 lehteä).
Lehden vuosikerran arvo on 144,60 €.

 

Tiedustelut: (09) 120 5359 ja jukka.ruukki@sanoma.com

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2017

 

PÄÄKIRJOITUS

Todellinen tuhkajumi

Vuosi alkoi levottomasti. Enää puuttuu maailmanloppu.

 

PÄÄUUTISET

Kannattaa syödä kuin paleoihminen

Vihreys vahvistuu paleoruokavalion keskeiseksi piirteeksi.

Hubble saattelee Voyagerit

Teleskooppi tutkii luotainten reitit isossa avaruudessa.

Tiet pirstovat luontoa

Maailma on pilkottu 600 000 palaseen.

Geenisakset tarkentuvat

Estäjät karsivat leikkuuvirheitä ja väärinkäyttöä.

 

ARTIKKELIT

Elämän suurimmat kysymykset

Mistä tiedät, että olet olemassa? Tai mistä todellisuus koostuu?
Suuria on avartavaa ajatella.

Campi Flegrei
Euroopan supertulivuori oireilee uhkaavasti

Tuhoistaan tunnettu Vesuvius kalpenee Napolin alla
lymyävän jättiläisen rinnalla.

Kosminen salapoliisi

Matemaatikko tarttui miljardien dollarien avaruuskysymykseen.

Grönlanninvalas on merten metusalem

Ennätyspitkät elinpäivät varmisti harppuuna, jota valmistettiin
kuningatar Viktorian aikaan.

Liika suola kertyy ihon alle

Suolan vaarat suurenevat. Yllätyssäilö nostaa korkean verenpaineen riskiä.

Isoviha voittaa kauheudessa kaiken

1700-luvun venäläismiehitystä ei turhaan kutsuttu paholaisen sodaksi.
Terrori oli totaalista.

 

TIEDE VASTAA

Kuinka kauan univelka säilyy?

Pannaanko kasvikset kylmään vai kiehuvaan veteen?

Voiko nähdä valoa alkuräjähdyksestä?

Miksi muoviroska ei poistu linnun vatsasta?

Kuka keksi virkatien?

Miksi sähkö kelpaa autoihin, mutta ei lämmitykseen?

 

KIRJAT

Helli ja haasta aivojasi

Riimejä norsunluutornista

Suomi valloitti Luoteisväylän

 

OMAT SANAT

Lisänimistä sukunimiä

Moni nimi syntyi armeijassa

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Geenitutkija korkokengissä

Leena Palotie teki tiedettä vielä kuolinvuoteellaankin.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.