Kertomuksia voitosta

Populaareissa tiedeuutisissa on tapana esittää mullistavina löytöinä asioita, jotka ovat usein vaatimattomia eivätkä aina edes löytöjä. Tämä vaikeuttaa käsityksen muodostamista siitä, mitä oikeastaan tiedetään ja mikä on spekulaatiota. Tutkijatkin osallistuvat leikkiin: kun epäilyttävästä neutriinohavainnosta (joka pian osoittautuu virheeksi) pidetään lehdistötilaisuus, ei uutisoinnista voi syyttää toimittajia.

On vertailun vuoksi mielenkiintoista katsoa miten Higgsin hiukkasen löytymisestä, todellisesta läpimurrosta, uutisoitiin. Tarina oli ansionsa mukaan näyttävästi esillä New York Timesissä, Guardianissa, Independentissä ja muissa johtavissa englanninkielisissä lehdissä. Suomessa löytö oli muun muassa Helsingin Sanomien etusivulla, ja Aamulehtikin kirjoitti aiheesta.

Julkisuus on odotettua, koska LHC:n vaiheita on seurattu tarkkaan käynnistyksestä asti. Pian sen jälkeen tapahtunut vakava onnettomuus, joka sulki kiihdyttimen vuodeksi, toi kertomukseen vivahteita, joten LHC:n paluuta seurattiin sitä tarkemmin, ja Higgsin hiukkasen löytyminen on voitto vaikeuksien jälkeen. Onkin palkitsevaa huomata, että perustavanlaatuisten fysiikan lakien etsiminen kiinnostaa niin monia ihmisiä. Higgsin hiukkasella ei ole mitään välitöntä merkitystä arkielämän kannalta. Vaikka sillä voi olla tulevaisuudessa sovelluksia, uutisoinnissa on keskitytty siihen, että ymmärrämme maailmankaikkeutta nyt paremmin sen sijaan että kysyttäisiin pystymmekö hyödyntämään sitä tehokkaammin.

Olen hieman yllättynyt, että uutisointi on pääosin ollut asiantuntevaa, pitäytynyt totuudessa ja esittänyt löydön oikeassa viitekehyksessä. Tarinan inhimillistäminen on pysynyt järjen ja hyvän maun rajoissa. Peter Higgsin kyyneleet nimeään kantavan hiukkasen julkistustilaisuudessa ovat riittävä kosketuspinta tieteen inhimilliseen puoleen, ei ole paisuteltu tutkijoiden välisiä mielipide-eroja tai haalittu tiedeyhteisön äärireunoilta vastakkaisia näkemyksiä.

Jutut joissa Higgsin hiukkanen liitetään valonnopeudella matkaamiseen, Star Trek -siirtimiin tai uskonnon tappioon tai johonkin muuhun asiaankuulumattomaan ovat olleet poikkeuksia. Kenties turhan usein tosin mainitaan, että Higgs saattaa auttaa ymmärtämään pimeää ainetta tai pimeää energiaa, mutta tässä on kyse vain vivahteesta. Jotkut mallit liittävät Higgsin hiukkasen pimeään aineeseen, mutta nyt tehdyt havainnot todistavat ennemmin tätä vaihtoehtoa vastaan kuin sen puolesta. Toisaalta ei ole mitään kiinnostavana pidettyjä malleja, joissa Higgs selittäisi pimeää energiaa. (Minusta idea on kyllä kiintoisa.)

Tiede-lehden uutisointi kuuluu näiden harhaanjohtavien poikkeuksien joukkoon. Jutuissa tuodaan mukaan säieteoria ja ylimääräiset ulottuvuudet ja annetaan hiukkaslöydön kolmena mahdollisena tulkintana Standardimallin mukainen Higgs, supersymmetrian mukainen Higgs ja todiste säieteorian paikkansapitävyydestä. Supersymmetria ja säieteoria esitetään kilpailijoina Standardimallille. Sanottakoon, että löydöllä ei ole mitään tekemistä ylimääräisten ulottuvuuksien tai säieteorian kanssa, Standardimalli ei kilpaile säieteorian tai supersymmetrian kanssa, ja hiukkaslöydöllä voi olla monia tulkintoja.

Mutta yleisesti ottaen toimittajat ovat olleet jopa varovaisempia kuin tutkijat. CERNin virallisen kannan mukaan on löydetty hiukkanen joka on yhteensopiva Standardimallin Higgsin hiukkasen kanssa, eli higgsinkaltainen hiukkanen, ja saattaa viedä kolme tai neljä vuotta ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs. Toimittajat ovat yleensä välittäneet tämän epävarmuuden, kun taas teoreetikot ovat jokseenkin vakuuttuneita siitä, että kyseessä todella on Higgsin hiukkanen. Matt Strasslerilla on asiasta selkeä esitys. Kannattaa myös katsastaa Jesterin ja Steven Weinbergin näkemykset, ja kokeelliselta puolelta CMS-ryhmän jäsenen Tommaso Dorigon katsaus.

Tiedeuutisoinnin tavallinen harhaanjohtavuus liittynee toimittajien taustatietojen puutteeseen ja haluun pukea havaintojen ylle spektaakkelin kaapu. Higgsin tapauksessa takana on pitkä tarina, jonka hahmot ovat jo tulleet tutuiksi. Mikä tärkeämpää, kyseessä on todella historiallinen löytö, jota ei tarvitse lainkaan ehostaa.

Katso myös nämä

Kommentit

Syksy kirjoittaa blogissaan ”Tarinan loppu” näin:
Higgsin löytämisen myötä 2012 on merkittävin vuosi hiukkasfysiikassa sitten vuoden 1983, jolloin heikkoa vuorovaikutusta välittävät W- ja Z-bosonit havaittiin.
Edelleen Syksy kirjoittaa samassa blogissa: Löytö on kiistaton, mutta sen merkitys riippuu siitä, millainen Higgsin hiukkanen tarkalleen on, joten nyt siirrytään Higgsin ominaisuuksien tarkkaan mittaamiseen.

Tuoreimmassa merkinnässään ”Kertomuksia voitosta” Syksy kirjoittaa näin:
Tiede-lehden uutisointi kuuluu harhaanjohtavien poikkeuksien (tiedeuutisten) joukkoon. (Toimittaja Maria Korteila kirjoitti ko. artikkelin numerossa 6/2012.) Samassa merkinnässään Syksy jatkaa:
”… ja saattaa viedä kolme tai neljä vuotta ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs.”

Millä ihmeen perusteella me maallikot saatamme ymmärtää uutisointien ja asioiden todellisen merkityksen, jos itse asiantuntijoiden käsitykset ovat keskenään näinkin ristiriitaisia?

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="29.07.2012 klo 20:08"]

Syksy kirjoittaa blogissaan ”Tarinan loppu” näin:
Higgsin löytämisen myötä 2012 on merkittävin vuosi hiukkasfysiikassa sitten vuoden 1983, jolloin heikkoa vuorovaikutusta välittävät W- ja Z-bosonit havaittiin.
Edelleen Syksy kirjoittaa samassa blogissa: Löytö on kiistaton, mutta sen merkitys riippuu siitä, millainen Higgsin hiukkanen tarkalleen on, joten nyt siirrytään Higgsin ominaisuuksien tarkkaan mittaamiseen.

Tuoreimmassa merkinnässään ”Kertomuksia voitosta” Syksy kirjoittaa näin:
Tiede-lehden uutisointi kuuluu harhaanjohtavien poikkeuksien (tiedeuutisten) joukkoon. (Toimittaja Maria Korteila kirjoitti ko. artikkelin numerossa 6/2012.) Samassa merkinnässään Syksy jatkaa:
”… ja saattaa viedä kolme tai neljä vuotta ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs.”

Millä ihmeen perusteella me maallikot saatamme ymmärtää uutisointien ja asioiden todellisen merkityksen, jos itse asiantuntijoiden käsitykset ovat keskenään näinkin ristiriitaisia?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Hei Syksy!
Viittaat kritiikissäsi Tiede-lehden kesäkuussa ilmestyneeseen artikkeliin, et varsinaiseen löytöuutiseen.
Juttu ei väitä teorioita kilpailijoiksi, sen sijaan siinä kerrotaan, että "Supersymmetriateoria on standardimallin laajennos, joidenkin kilpailuhenkisten mielestä sen kilpailija".
Osa säieteorioista ennusti samankokoisen hiukkasen olemassaoloa, siitä voi lukea lisää vaikkapa Naturesta: http://www.nature.com/news/particle-physics-is-at-a-turning-point-1.9675.
Ennen löytöä kirjoitettu juttu ei voinut ottaa kantaa siihen, onko nyt tehdy löytö ristiriidassa vai sopusoinnussa kyseisen mallin kanssa.

[quote author="Vierailija: Maria Korteila" time="30.07.2012 klo 09:48"]

Hei Syksy!
Viittaat kritiikissäsi Tiede-lehden kesäkuussa ilmestyneeseen artikkeliin, et varsinaiseen löytöuutiseen.
Juttu ei väitä teorioita kilpailijoiksi, sen sijaan siinä kerrotaan, että "Supersymmetriateoria on standardimallin laajennos, joidenkin kilpailuhenkisten mielestä sen kilpailija".
Osa säieteorioista ennusti samankokoisen hiukkasen olemassaoloa, siitä voi lukea lisää vaikkapa Naturesta: http://www.nature.com/news/particle-physics-is-at-a-turning-point-1.9675.
Ennen löytöä kirjoitettu juttu ei voinut ottaa kantaa siihen, onko nyt tehdy löytö ristiriidassa vai sopusoinnussa kyseisen mallin kanssa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Historia antaa Kristoffer Kolumbukselle kunnian Amerikan löytämisestä (1492), vaikka hän itse uskoi vielä kuollessaankin (1506) löytäneensä meritien Intiaan. Tosiasiassa Amerikka oli "löydetty" m.m. eskimoiden toimesta jo paljon varhaisemmin, ja todistetusti viikingit purjehtivat Pohjois-Amerikkaan jo noin v. 1000, eli 500 vuotta ennen kolumbusta.

Higgsin bosonin uutisoinnissa tuntuu olevan symbolisessa mielessä paljonkin yhtymäkohtia Kolumbuksen löytöretkeen; jotakin tärkeää lienee löydetty, mutta kukaan ei oikein vieläkään ymmärrä sitä, mitä tarkkaan ottaen on löydetty?

Maallikon näkökulmasta katsoen tapaus Higgs on jo uutisoitu (sählätty) pilalle, koska käsitykseni mukaan 95% meistä mediaa lukevista taviksista uskoo Higgsin hiukkasen löytyneen, vaikka näin ei asia olekaan.

Tässä yksi tyypillinen viime aikojen uutisointi:
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/mullistava-tiedeuutinen-higgsin-hiukkanen-loytyi/2012/07/1576053

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="30.07.2012 klo 14:03"]

Historia antaa Kristoffer Kolumbukselle kunnian Amerikan löytämisestä (1492), vaikka hän itse uskoi vielä kuollessaankin (1506) löytäneensä meritien Intiaan. Tosiasiassa Amerikka oli "löydetty" m.m. eskimoiden toimesta jo paljon varhaisemmin, ja todistetusti viikingit purjehtivat Pohjois-Amerikkaan jo noin v. 1000, eli 500 vuotta ennen kolumbusta.

Higgsin bosonin uutisoinnissa tuntuu olevan symbolisessa mielessä paljonkin yhtymäkohtia Kolumbuksen löytöretkeen; jotakin tärkeää lienee löydetty, mutta kukaan ei oikein vieläkään ymmärrä sitä, mitä tarkkaan ottaen on löydetty?

Maallikon näkökulmasta katsoen tapaus Higgs on jo uutisoitu (sählätty) pilalle, koska käsitykseni mukaan 95% meistä mediaa lukevista taviksista uskoo Higgsin hiukkasen löytyneen, vaikka näin ei asia olekaan.

Tässä yksi tyypillinen viime aikojen uutisointi:
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/mullistava-tiedeuutinen-higgsin-hiukkanen-loytyi/2012/07/1576053

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tassa New Scientistin Higgsteriasta vapaa kriittisempi yhteenveto, jossa tuodaan selkeasti esiin poikkeamat standardi-Higgsiin liittyvista ennustuksista:

http://www.newscientist.com/article/mg21528734.000-beyond-higgs-deviant-decays-hint-at-exotic-physics.html .

Ei ole todellakaan millaan tavoin selvaa, onko Higgs se uusi fysiikka, joka odottelee loytamistaan yleisten teoreettisten argumenttien perusteella. On tietysti hienoa, etta Higgs idean testaaminen on johtanut jonkin loytymiseen aivan samalla tavoin kuin yritys loytaa meritie Intiaan johti uuden mantereen loytamiseen: tosin senaikaiset mainstream-teoreettikot olivat vankasti sita mielta, etta Intia se on;-).

[quote author="Vierailija: Matti PItkänen" time="31.07.2012 klo 12:03"]

Tassa New Scientistin Higgsteriasta vapaa kriittisempi yhteenveto, jossa tuodaan selkeasti esiin poikkeamat standardi-Higgsiin liittyvista ennustuksista:

http://www.newscientist.com/article/mg21528734.000-beyond-higgs-deviant-decays-hint-at-exotic-physics.html .

Ei ole todellakaan millaan tavoin selvaa, onko Higgs se uusi fysiikka, joka odottelee loytamistaan yleisten teoreettisten argumenttien perusteella. On tietysti hienoa, etta Higgs idean testaaminen on johtanut jonkin loytymiseen aivan samalla tavoin kuin yritys loytaa meritie Intiaan johti uuden mantereen loytamiseen: tosin senaikaiset mainstream-teoreettikot olivat vankasti sita mielta, etta Intia se on;-).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Ammattimainen lehdistö osaa suodattaa tutkijoiden yliampuvat kommentit pois. Ovat enempi realistisia. Ja onhan siihen jo totuttu, että tutkijoiden julkisuuteen antamat tiedot ovat tunne-värittyneitä, eivätkä faktaa. Mikä siinä on niin vaikeaa, en ymmärrä. Tuntuisi sanavarastosta puuttuvan EHKÄ tai TODENNÄKÖISESTI sanat kokonaan, ja ulos tulee vain mustavalkoista soopaa. Ilmeisesti asian tiedottaminen ja pokaalin nappaaminen on tärkeämpää, kuin hiukkasfysiikan tutkiminen. ?? Syksykin näyttää olevan vakuuttunut asiasta, vaikka ei itse ole yhtään dataa ilmeisesti nähnytkään. Ilmeisesti asia tuntuu vaan olevan oikein, kun jokin auktoriteetti ja idoli näin sanoo. :-)

[quote author="Vierailija: Samuli Penttinen" time="01.08.2012 klo 01:41"]

Ammattimainen lehdistö osaa suodattaa tutkijoiden yliampuvat kommentit pois. Ovat enempi realistisia. Ja onhan siihen jo totuttu, että tutkijoiden julkisuuteen antamat tiedot ovat tunne-värittyneitä, eivätkä faktaa. Mikä siinä on niin vaikeaa, en ymmärrä. Tuntuisi sanavarastosta puuttuvan EHKÄ tai TODENNÄKÖISESTI sanat kokonaan, ja ulos tulee vain mustavalkoista soopaa. Ilmeisesti asian tiedottaminen ja pokaalin nappaaminen on tärkeämpää, kuin hiukkasfysiikan tutkiminen. ?? Syksykin näyttää olevan vakuuttunut asiasta, vaikka ei itse ole yhtään dataa ilmeisesti nähnytkään. Ilmeisesti asia tuntuu vaan olevan oikein, kun jokin auktoriteetti ja idoli näin sanoo. :-)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Onko Higgs vai ei?

”vaikka näin ei asia olekaan. Ei ole todellakaan millaan tavoin selvaa, kun jokin auktoriteetti ja idoli näin sanoo.”

Jospa jokainen siitä ”varmasti” tietäväinen, että nyt löydetty hiukkanen ei olisi Higgs, tai ainakin että epäilykset hiukkasen luonteesta olisivat jotenkin epäselviä/epämääräisiä/uskonvaraisia ensin lukisi nuo Syksyn linkkaamat melkomoisten asiantuntijoiden esitykset asiasta. Syksyn morkkaaminen tässä yhteydessä on tyhmää. Lukekaa itse selvitykset (jos osaatte) ja esittäkää oma yksilöity epäilynne jostain merkittävästä ASIASTA. Yleishöpinä siitä, onko löytynyt vai eikö ole löytynyt ja mitä, on naiivia.

Syksy: Matt Strasslerilla on asiasta selkeä esitys. Kannattaa myös katsastaa Jesterin ja Steven Weinbergin näkemykset, ja kokeelliselta puolelta CMS-ryhmän jäsenen Tommaso Dorigon katsaus.

[quote author="Vierailija: Lentotaidoton" time="01.08.2012 klo 12:05"]

Onko Higgs vai ei?

”vaikka näin ei asia olekaan. Ei ole todellakaan millaan tavoin selvaa, kun jokin auktoriteetti ja idoli näin sanoo.”

Jospa jokainen siitä ”varmasti” tietäväinen, että nyt löydetty hiukkanen ei olisi Higgs, tai ainakin että epäilykset hiukkasen luonteesta olisivat jotenkin epäselviä/epämääräisiä/uskonvaraisia ensin lukisi nuo Syksyn linkkaamat melkomoisten asiantuntijoiden esitykset asiasta. Syksyn morkkaaminen tässä yhteydessä on tyhmää. Lukekaa itse selvitykset (jos osaatte) ja esittäkää oma yksilöity epäilynne jostain merkittävästä ASIASTA. Yleishöpinä siitä, onko löytynyt vai eikö ole löytynyt ja mitä, on naiivia.

Syksy: Matt Strasslerilla on asiasta selkeä esitys. Kannattaa myös katsastaa Jesterin ja Steven Weinbergin näkemykset, ja kokeelliselta puolelta CMS-ryhmän jäsenen Tommaso Dorigon katsaus.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Syksyn morkkaaminen tässä yhteydessä on tyhmää."

Kukapa tässä nyt Syksyä on morkannut? Media ja toimittajien uutisointi on ollut pääkritiikin kohteena. Syksy itse kirjoitti blogissaan:
"... saattaa viedä kolme tai neljä vuotta, ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs."

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="01.08.2012 klo 13:14"]

"Syksyn morkkaaminen tässä yhteydessä on tyhmää."

Kukapa tässä nyt Syksyä on morkannut? Media ja toimittajien uutisointi on ollut pääkritiikin kohteena. Syksy itse kirjoitti blogissaan:
"... saattaa viedä kolme tai neljä vuotta, ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs."

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

No osaisiko joku tiivistää mitä teoria hiukkasesta ennustaa ja mitä on löydetty? Ja miksi CERN tiedottaa tähän tyyliin, jos tarvitaan vuosien jatkokokeet?

[quote author="Vierailija: Leone" time="01.08.2012 klo 16:17"]

No osaisiko joku tiivistää mitä teoria hiukkasesta ennustaa ja mitä on löydetty? Ja miksi CERN tiedottaa tähän tyyliin, jos tarvitaan vuosien jatkokokeet?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Leone:" No osaisiko joku tiivistää mitä teoria hiukkasesta ennustaa ja mitä on löydetty? Ja miksi CERN tiedottaa tähän tyyliin, jos tarvitaan vuosien jatkokokeet?"

Lue esim. Strasslerin kirjoitus. Ne vuosien jatkokokeet tarvitaan tulosten yhä tarkempaan todentamiseen, yli viiden sigman (ja esim. jo nyt saadun datan ja loppuvuoden datan tarkempi seulominen vie paljon aikaa). Kuva Higgsistä on tarkentunut kuukausi kuukaudelta, lisädata tarvitaan jatkossa myös itse Higgsin ominaisuuksien selvittelyyn. Kahden ilmaisimen, ATLAKSEN ja CMS:n tulosten tarkka yhteensovittaminen vie myös aikansa (se että MOLEMMAT indikoivat Higgsistä on jo huomattava asia). Datassa on aina mukana myös ”statistical fluctuations” ja näiden vähentäminen lisäkokeissa on tärkeää. (esim. se onko tuo tuo Syksynkin mainitsema hienoinen fotoneiksi hajoamisen ylimäärä teoriaan verrattuna osa tätä fluktuaatiota). Ja on huomattava, että ei LHC jahtaa vain Higgsiä. Sillä on PALJON muutakin tekemistä (supersymmetrikot ja säieteoreetikot odottavat kieli pitkällä).

[quote author="Vierailija: Lentotaidoton" time="02.08.2012 klo 11:06"]

Leone:" No osaisiko joku tiivistää mitä teoria hiukkasesta ennustaa ja mitä on löydetty? Ja miksi CERN tiedottaa tähän tyyliin, jos tarvitaan vuosien jatkokokeet?"

Lue esim. Strasslerin kirjoitus. Ne vuosien jatkokokeet tarvitaan tulosten yhä tarkempaan todentamiseen, yli viiden sigman (ja esim. jo nyt saadun datan ja loppuvuoden datan tarkempi seulominen vie paljon aikaa). Kuva Higgsistä on tarkentunut kuukausi kuukaudelta, lisädata tarvitaan jatkossa myös itse Higgsin ominaisuuksien selvittelyyn. Kahden ilmaisimen, ATLAKSEN ja CMS:n tulosten tarkka yhteensovittaminen vie myös aikansa (se että MOLEMMAT indikoivat Higgsistä on jo huomattava asia). Datassa on aina mukana myös ”statistical fluctuations” ja näiden vähentäminen lisäkokeissa on tärkeää. (esim. se onko tuo tuo Syksynkin mainitsema hienoinen fotoneiksi hajoamisen ylimäärä teoriaan verrattuna osa tätä fluktuaatiota). Ja on huomattava, että ei LHC jahtaa vain Higgsiä. Sillä on PALJON muutakin tekemistä (supersymmetrikot ja säieteoreetikot odottavat kieli pitkällä).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Lentotaidoton kehotti: "Lue esim. (Matt) Strasslerin kirjoitus." Samaan kirjoitukseen viittasi myös Syksy blogissaan. Minäkin toki luin tuon ansiokkaan kommentin. Ensisijaisesti tämä jäi siitä mieleen:

"Simply put, I am largely convinced this new particle is a Higgs particle of some type. This is a theory bias, not based firmly on evidence from data but on indirect evidence from many years of experience with the theoretical options. And this bias, since it doesn’t come directly from data, is subject to change; if one of my colleagues gives me a good argument as to why I should be less convinced of my viewpoint, I may well change my mind. *So no promises are given here*."

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="02.08.2012 klo 18:43"]

Lentotaidoton kehotti: "Lue esim. (Matt) Strasslerin kirjoitus." Samaan kirjoitukseen viittasi myös Syksy blogissaan. Minäkin toki luin tuon ansiokkaan kommentin. Ensisijaisesti tämä jäi siitä mieleen:

"Simply put, I am largely convinced this new particle is a Higgs particle of some type. This is a theory bias, not based firmly on evidence from data but on indirect evidence from many years of experience with the theoretical options. And this bias, since it doesn’t come directly from data, is subject to change; if one of my colleagues gives me a good argument as to why I should be less convinced of my viewpoint, I may well change my mind. *So no promises are given here*."

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Metusalah:

Virke, joka päättyy sanoilla "saattaa viedä kolme tai neljä vuotta ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs" alkaa sanoilla "CERNin virallisen kannan mukaan". Kyseessä ei siis ole oma kantani.

Kuten kirjoitin, CERN on varovaisempi arvioissaan kuin yksittäiset tutkijat, kuten instituutin kuuluukin olla.

Löytöjen alkuvaiheessa niillä voi olla useita tulkintoja. Kuva tarkentuu kun asiaa tutkitaan tarkemmin. Henkilö, joka ei ole asiantuntija, voi saada asiasta kuvan lukemalla asiantuntijoiden yleistajuisia katsauksia aiheesta. Siksi laitoin merkintään linkkejä tällaisiin katsauksiin ja kehotin lukemaan niitä. (Virkkeissä, jotka alkavat "Matt Strasslerilla" ja "Kannattaa lukea".)

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="03.08.2012 klo 21:45"]

Metusalah:

Virke, joka päättyy sanoilla "saattaa viedä kolme tai neljä vuotta ennen kuin voidaan sanoa onko kyseessä todella Higgs" alkaa sanoilla "CERNin virallisen kannan mukaan". Kyseessä ei siis ole oma kantani.

Kuten kirjoitin, CERN on varovaisempi arvioissaan kuin yksittäiset tutkijat, kuten instituutin kuuluukin olla.

Löytöjen alkuvaiheessa niillä voi olla useita tulkintoja. Kuva tarkentuu kun asiaa tutkitaan tarkemmin. Henkilö, joka ei ole asiantuntija, voi saada asiasta kuvan lukemalla asiantuntijoiden yleistajuisia katsauksia aiheesta. Siksi laitoin merkintään linkkejä tällaisiin katsauksiin ja kehotin lukemaan niitä. (Virkkeissä, jotka alkavat "Matt Strasslerilla" ja "Kannattaa lukea".)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Maria Korteila:

Säieteoria ei ennusta Higgsistä mitään. Säieteorian puitteissa on mahdollista rakentaa oikeastaan minkälaisia hiukkasfysiikan malleja tahansa. Sen jälkeen kun havainnoista oli selvää, että Higgsin massan on oltava pienellä välillä, Gordon Kane esitti mallin, jossa massa on tuolla välillä. Kysymys ei ole ennusteesta. Malli tekee toki ennusteita, ja sitä on muokattu sitä mukaa kun havainnot eivät ole noudattaneet ennusteita. Ks. http://www.math.columbia.edu/~woit/wordpress/?p=4262

Keitä ovat nämä "jotkut kilpailuhenkiset"? Supersymmetria on hiukkasfysiikan teorioiden matemaattinen ominaisuus. On olemassa Standardimallin laajennuksia, joilla on tämä ominaisuus. Osa näistä laajennuksista on sellaisia, että supersymmetrian pitäisi näkyä LHC:ssä. Näiden mallien voi sanoa kilpailevan sellaisten mallien kanssa, jotka eivät ole supersymmetrisiä tai sellaisten mallien kanssa, jotka ovat supersymmetrisiä, mutta joissa supersymmetria ei näy LHC:ssä. Missään tapauksessa ne eivät kilpaile Standardimallin kanssa, koska Standardimalli ei ole lopullinen teoria, vaan joku sen laajennos pitää paikkansa.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="03.08.2012 klo 21:47"]

Maria Korteila:

Säieteoria ei ennusta Higgsistä mitään. Säieteorian puitteissa on mahdollista rakentaa oikeastaan minkälaisia hiukkasfysiikan malleja tahansa. Sen jälkeen kun havainnoista oli selvää, että Higgsin massan on oltava pienellä välillä, Gordon Kane esitti mallin, jossa massa on tuolla välillä. Kysymys ei ole ennusteesta. Malli tekee toki ennusteita, ja sitä on muokattu sitä mukaa kun havainnot eivät ole noudattaneet ennusteita. Ks. http://www.math.columbia.edu/~woit/wordpress/?p=4262

Keitä ovat nämä "jotkut kilpailuhenkiset"? Supersymmetria on hiukkasfysiikan teorioiden matemaattinen ominaisuus. On olemassa Standardimallin laajennuksia, joilla on tämä ominaisuus. Osa näistä laajennuksista on sellaisia, että supersymmetrian pitäisi näkyä LHC:ssä. Näiden mallien voi sanoa kilpailevan sellaisten mallien kanssa, jotka eivät ole supersymmetrisiä tai sellaisten mallien kanssa, jotka ovat supersymmetrisiä, mutta joissa supersymmetria ei näy LHC:ssä. Missään tapauksessa ne eivät kilpaile Standardimallin kanssa, koska Standardimalli ei ole lopullinen teoria, vaan joku sen laajennos pitää paikkansa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Matti PItkänen:

Minulla ei ole New Scientistin tilausta, joten en kommentoi juttua. Hajoamiskanavien havaitut voimakkuudet voivat vihjata Standardimallin tuonpuolisesta, kuten olen sanonut. Mutta niiden pitäminen todisteena Standardimallin tuonpuoleisesta fysiikasta (eli yhteensopimattomana Standardimallin kanssa) osoittaa sitä, että ei ymmärrä tilastollisten virheiden käsitettä.

Sanotaan, että teorian mukaan hiekanjyvän paino olisi yksi gramma, ja sen painoksi mitataan 3 +/- 2 grammaa. Mitattu arvo on kolminkertainen ennusteeseen nähden, mutta oleellista on poikkeaman suuruus suhteessa virheeseen. Koska mitattu arvo on yhteensopiva teorian kanssa virherajojen puitteissa, se ei ole ristiriidassa teorian kanssa. Jos tarkempi mittaus osoittaa, että paino on 3 +/- 0.1 grammaa, niin sitten on olemassa ristiriita. Higgsin fotoneiksi hajoamisen todennäköisyyden kohdalla ollaan tuossa ensimmäisessä tilanteessa.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="03.08.2012 klo 21:47"]

Matti PItkänen:

Minulla ei ole New Scientistin tilausta, joten en kommentoi juttua. Hajoamiskanavien havaitut voimakkuudet voivat vihjata Standardimallin tuonpuolisesta, kuten olen sanonut. Mutta niiden pitäminen todisteena Standardimallin tuonpuoleisesta fysiikasta (eli yhteensopimattomana Standardimallin kanssa) osoittaa sitä, että ei ymmärrä tilastollisten virheiden käsitettä.

Sanotaan, että teorian mukaan hiekanjyvän paino olisi yksi gramma, ja sen painoksi mitataan 3 +/- 2 grammaa. Mitattu arvo on kolminkertainen ennusteeseen nähden, mutta oleellista on poikkeaman suuruus suhteessa virheeseen. Koska mitattu arvo on yhteensopiva teorian kanssa virherajojen puitteissa, se ei ole ristiriidassa teorian kanssa. Jos tarkempi mittaus osoittaa, että paino on 3 +/- 0.1 grammaa, niin sitten on olemassa ristiriita. Higgsin fotoneiksi hajoamisen todennäköisyyden kohdalla ollaan tuossa ensimmäisessä tilanteessa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Samuli Penttinen:

Lukemalla vaikkapa linkittämäni tutkijoiden arviot voi huomata, että havainto on esitetty asianmukaisten epävarmuuksien kera.

Olen nähnyt data-analyysin tulokset, jotka on esitetty julkisesti.

Leone:

Ks. merkintään http://www.tiede.fi/blog/2012/07/19/tarinan-loppu/ 23.7. kello 21.18 laittamani kommentti. Linkittämistäni artikkeleista voi lukea enemmän yksityiskohtia.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="03.08.2012 klo 21:48"]

Samuli Penttinen:

Lukemalla vaikkapa linkittämäni tutkijoiden arviot voi huomata, että havainto on esitetty asianmukaisten epävarmuuksien kera.

Olen nähnyt data-analyysin tulokset, jotka on esitetty julkisesti.

Leone:

Ks. merkintään http://www.tiede.fi/blog/2012/07/19/tarinan-loppu/ 23.7. kello 21.18 laittamani kommentti. Linkittämistäni artikkeleista voi lukea enemmän yksityiskohtia.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Olen jokusen kerran sanonut, että kommenttiosio ei ole paikka omien teorioiden esittelemiseen. Tällaisia kommentteja tulee jonkun verran ja ne pääsääntöisesti poistetaan tai jätetään julkaisematta. Syynä tähän rajaukseen on se, että kommentojien omat teoriat ovat yleensä pseudotiedettä eivätkä siten kuulu blogin aihepiiriin. Toisaalta asioiden kovin tekninen tai matemaattisiin yksityiskohtiin menevä tarkastelu ei myöskään kuulu blogiin, jonka on tarkoitus olla ymmärrettävä ilman kummoisia esitietoja.

Kommentit ja kriittiset huomiot ovat toki tervetulleita. (Erityinen kiitos kokeelliselle hiukkasfyysikolle L. Wendlundille skeptisemmän kannan esiin tuomisesta Higgsin tunnistamisesta viime merkinnässä.)

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="06.08.2012 klo 14:54"]

Olen jokusen kerran sanonut, että kommenttiosio ei ole paikka omien teorioiden esittelemiseen. Tällaisia kommentteja tulee jonkun verran ja ne pääsääntöisesti poistetaan tai jätetään julkaisematta. Syynä tähän rajaukseen on se, että kommentojien omat teoriat ovat yleensä pseudotiedettä eivätkä siten kuulu blogin aihepiiriin. Toisaalta asioiden kovin tekninen tai matemaattisiin yksityiskohtiin menevä tarkastelu ei myöskään kuulu blogiin, jonka on tarkoitus olla ymmärrettävä ilman kummoisia esitietoja.

Kommentit ja kriittiset huomiot ovat toki tervetulleita. (Erityinen kiitos kokeelliselle hiukkasfyysikolle L. Wendlundille skeptisemmän kannan esiin tuomisesta Higgsin tunnistamisesta viime merkinnässä.)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Syksy: ”Säieteorian puitteissa on mahdollista rakentaa oikeastaan minkälaisia hiukkasfysiikan malleja tahansa. ”

Säieteoriat ovat todella varsinainen sekatavarakauppa. ”Mahdollisia” toimivia, ristiriidattomia maailmankaikkeuksia löytyy noin 10^500 kappaletta!

[quote author="Vierailija: Lentotaidoton" time="07.08.2012 klo 10:26"]

Syksy: ”Säieteorian puitteissa on mahdollista rakentaa oikeastaan minkälaisia hiukkasfysiikan malleja tahansa. ”

Säieteoriat ovat todella varsinainen sekatavarakauppa. ”Mahdollisia” toimivia, ristiriidattomia maailmankaikkeuksia löytyy noin 10^500 kappaletta!

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Lentotaidoton: ”Mahdollisia” toimivia, ristiriidattomia maailmankaikkeuksia löytyy noin 10^500 kappaletta!

Jos maailmankaikkeus käsitettäisiin ikäänkuin kupissa olevan kahvin alati muuttuvana pintavaahtona, se voisi muuttua hetkestä hetkeen esim. siten, että sen kiinteämmän ytimen muodostaisivat Standardimallin tapaiset rakenteet muiden osien muuttuessa enemmän. Näin saataisiin useita erilaisia toteutuvia maailmankaikkeuksia.

[quote author="Vierailija: Pentti S. Varis" time="07.08.2012 klo 13:29"]

Lentotaidoton: ”Mahdollisia” toimivia, ristiriidattomia maailmankaikkeuksia löytyy noin 10^500 kappaletta!

Jos maailmankaikkeus käsitettäisiin ikäänkuin kupissa olevan kahvin alati muuttuvana pintavaahtona, se voisi muuttua hetkestä hetkeen esim. siten, että sen kiinteämmän ytimen muodostaisivat Standardimallin tapaiset rakenteet muiden osien muuttuessa enemmän. Näin saataisiin useita erilaisia toteutuvia maailmankaikkeuksia.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tämä ei ole teorian esittely-yritys, vaan kiinnostaisi tietää sinun mielipiteesi ajatukseen diskreetistä avaruusajasta, siis pienimmistä avaruuden ja ajanhetkien yksiköistä, joiden monikertoja muut mittakaavat ovat. Tarkoittaa myös kvantitunutta mustan aukon singulariteettia jne. Oletko perehtynyt?

[quote author="Vierailija: ecopa" time="20.08.2012 klo 21:37"]

Tämä ei ole teorian esittely-yritys, vaan kiinnostaisi tietää sinun mielipiteesi ajatukseen diskreetistä avaruusajasta, siis pienimmistä avaruuden ja ajanhetkien yksiköistä, joiden monikertoja muut mittakaavat ovat. Tarkoittaa myös kvantitunutta mustan aukon singulariteettia jne. Oletko perehtynyt?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

[...] kahtena vuotena yhteensä, ja suuri osa siitä on vielä analysoimatta. Higgsin hiukkasen -tai “higgsinkaltaisen hiukkasen”- löytämiseen käytettiin vain noin kolmannes nyt kerätystä datasta, ja myöhemmissä [...]

[quote author="Vierailija: Väliaikatiedotus - blogit - Tiede.fi" time="18.02.2013 klo 00:12"]

[...] kahtena vuotena yhteensä, ja suuri osa siitä on vielä analysoimatta. Higgsin hiukkasen -tai “higgsinkaltaisen hiukkasen”- löytämiseen käytettiin vain noin kolmannes nyt kerätystä datasta, ja myöhemmissä [...]

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sivuston blogit

MBnet