Perustuslakien säätämisjärjestys

Luin Philip W. Andersonin kirjan "More and Different", joka käsittelee kaikenlaisia aiheita hänen 1940-luvulla alkaneen tieteellisen elämänsä varrelta. Anderson on kiinteän olomuodon fyysikko, mikä tarkoittaa suunnilleen sitä, että hän tutkii sitä, miten tuntemamme aineen perusosat, eli atomiytimet ja elektronit, käyttäytyvät kun niitä on paljon kytköksissä toisiinsa.

Kiinteän olomuodon fysiikan ja hiukkasfysiikan välillä on jonkinlainen vastakkainasettelu. Hiukkasfyysikot selvittävät perustavanlaatuisia seikkoja todellisuudesta, sellaisia kuten millaisia ovat aika ja avaruus ja mistä aine on rakentunut. Tämän rinnalla sen tutkiminen, miten tutut rakennuspalikat voivat asettua, saattaa tuntua yksityiskohtien näpräämiseltä. Ymmärtääkseni hiukkasfysiikka on myös teoreettisesti hienostuneempaa. Perustavanlaatuisia lakeja etsittäessä on erityisen tärkeää pyrkiä matemaattiseen selkeyteen, kun taas monimutkaisia systeemejä hahmottaessa pitää kehittää uudenlaisia sääntöjä sen mukaan mitä sattuu tarvitsemaan. Toisaalta joidenkin kiinteän olomuodon fyysikoiden mielestä hiukkasfyysikot saavat keksiä millaisia spekulaatioita mieleen tulee ilman että niillä olisi yhteyttä todellisuuteen. Anderson kirjoittaa hiukkasfyysikoista seuraavasti:

"Kvanttikenttäteoria on magneetti kohtuuttoman nerokkaille, ylimielisille, elitistisille nuorille miehille. Sen pelastaa narsistiselta pysähtyneisyydeltä vain se onnellinen tosiseikka, että sen harjoittajat ovat usein niin kovin teräviä, että ovat myös avomielisiä."

Alojen suhteesta kertoo jotain kaksi risteyskohtaa, joissa Andersonilla oli jonkinlainen rooli. CERNissä tällä hetkellä toimivan LHC-kiihdyttimen ennen syntymäänsä menehtynyt edeltäjä oli Superconducting SuperCollider eli SSC, jonka rakentaminen aloitettiin 1991 Teksasissa. Anderson jäi monien hiukkasfyysikkojen mieleen puheestaan Yhdysvaltain senaatissa, jossa hän vastusti SSC:n rahoittamista. Projekti keskeytettiinkin sen jälkeen kun siihen oli käytetty kaksi vuotta ja kaksi miljardia dollaria. (Samassa yhteydessä SSC:n puolesta puhuneen hiukkasfyysikko Steven Weinbergin mielestä Andersonin puhe tosin vain auttoi SSC:n asiaa.)

Rakentavamman esimerkin tarjoaa Higgsin mekanismi, jolla alkeishiukkaset saavat massansa. Anderson oli ensimmäinen, joka ehdotti mekanismia, minkä jälkeen ainakin kuusi henkilöä ainakin kolmessa eri ryhmässä kirjoitti aiheesta tarkemmin, ja näistä Higgsin nimi on jäänyt pinnalle. (Higgsin mekanismin historia on mutkikas eikä kunnian jakaminen ole yksioikoista, käänteistä kiinnostuneille suosittelen Frank Closen kirjaa "The Infinity Puzzle".)

Hiukkasfysiikassa viljellään mielellään sanaa perustavanlaatuinen (engl. fundamental) kuvaamaan sitä, että hiukkasfysiikan sääntöjä ei voi johtaa mistään, ne ovat viimeisin sana todellisuuden pohjimmaisesta luonteesta. Vastaavasti Anderson nostaa ylpeyden aiheeksi käsitteen emergenssi (engl. emergence), mikä tarkoittaa sitä, että monista osista koostuva systeemi käyttäytyy laadullisesti eri tavalla kuin sen yksittäiset osaset. Tällaistä toimintaa kuvaavat luonnonlait eivät ole perustavanlaatuisia vaan emergenttejä.

Hiukkasfyysikoille Higgsin mekanismi on malliesimerkki perustavanlaatuisen fysiikan voittokulusta. Fysikaalisesti näin onkin: Standardimallia ei voi toistaiseksi palauttaa mihinkään perustavanlaatuisempaan kuvaukseen. Anderson kuitenkin hahmotti mekanismin emergenssin kautta.

Esimerkiksi jos fotoni matkaa kaasussa, jossa on vapaita sähkövarauksia (eli plasmassa), vaikka Auringossa, niin se törmäilee varauksiin ja poukkoilee sinne tänne. Niinpä fotonilta kestää kauemmin kulkea kahden pisteen välinen matka kuin jos se kulkisi suoraan. Massaton hiukkanen matkaa aina valonnopeudella, massiiviset hiukkaset kulkevat hitaammin. Fotoni liikkuu siis plasmassa niin kuin sillä olisi massa. Voidaan sanoa, että fotonin massa on emergentti ominaisuus, joka syntyy sen moninaisista vuorovaikutuksista plasman hiukkasten kanssa. Hiukkasfysiikan Standardimallissa Higgsin kenttä ottaa plasman roolin ja antaa hiukkasille massan -- ei tosin fotonille. Jos vielä osoittautuisi, että Higgs on itsessään alkeishiukkasten sidottu kimppu, niin tarinassa olisi yksi kerros emergenssiä lisää.

Emergenssi ja perustavanlaatuisuus ovat monasti kietoutuneet toisiinsa, eikä aina ole selvää, kummasta suunnasta vastaus löytyy. Esimerkiksi kvanttimekaniikan lait ovat perustavanlaatuista fysiikkaa parhaimmillaan, mutta se, miten niistä syntyy näkemämme arkinen maailma, joka käyttäytyy kvanttimekaniikan kannalta hyvin kummallisella tavalla, on ainakin osittain emergenssin piiriin kuuluva kysymys, jota ei ole vielä täysin ratkaistu. Monet arvelevat, että ehkä ongelma ratkeaa vasta kvanttigravitaation, siis uuden perustavanlaatuisen fysiikan, myötä.

Maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen saattaa tarjota toisen esimerkin. Yleensä syyksi etsitään uutta perustavanlaatuista fysiikkaa, mutta eräs mahdollisuus on, että ilmiö selittyisi sen sijaan monimutkaisten rakenteiden muodostumisen avulla, mikä olisi emergenssiä suurimmassa mittakaavassa.

Emergenssin lisäksi Anderson kirjoittaa paljon tutkimuksen tekemisen tavoista ja tutkimusyhteisöstä. Hänen havaintonsa ovat antoisia: yllättävän paljon hänen neuvoistaan ja valituksistaan voi siirtää hiukkaskosmologiaan sanaakaan muuttamatta. Teoreettisten fyysikoiden yhteisö on samanlainen paitsi eri maissa, myös eri aihepiireissä, niin hyvässä kuin huonossakin.

Katso myös nämä

Kommentit

Merkinnässä "Kolmen vaihtoehdon mysteeri" Syksy kirjoittaa:
" Jos maailmankaikkeus ei ole tasainen, etäisyydet saattavat kasvaa nopeasti vaikka laajeneminen ei ole nopeampaa."

Kysyin tästä aikaisemmin, mutta en saanut tyydyttävää vastausta. Eikö ole oletettavampaa, että kaikkeudella on kokonaiskaareutuminen kuin että oletetaan se tasaiseksi. Onko tasaisuudesta aukoton osoitus? Miten visuaalisen yhdensuuntaisuuden keskimääräisestä säilymisestä voitaisiin saada todistava havainto?

Tämä kysymyhän on kiihtyvän laajenemisen tulkinnan ja yleensä laajenemisenkin kannalta fundamentaalinen. Punasiirtymähän saattaa pääosin syntyä kokonaiskaarevuuden vaikutuksesta eli etäisyydetkin olisivat pienempiä kuin dopplerin mukaan laskien?

[quote author="Vierailija: Eusa" time="22.04.2012 klo 08:38"]

Merkinnässä "Kolmen vaihtoehdon mysteeri" Syksy kirjoittaa:
" Jos maailmankaikkeus ei ole tasainen, etäisyydet saattavat kasvaa nopeasti vaikka laajeneminen ei ole nopeampaa."

Kysyin tästä aikaisemmin, mutta en saanut tyydyttävää vastausta. Eikö ole oletettavampaa, että kaikkeudella on kokonaiskaareutuminen kuin että oletetaan se tasaiseksi. Onko tasaisuudesta aukoton osoitus? Miten visuaalisen yhdensuuntaisuuden keskimääräisestä säilymisestä voitaisiin saada todistava havainto?

Tämä kysymyhän on kiihtyvän laajenemisen tulkinnan ja yleensä laajenemisenkin kannalta fundamentaalinen. Punasiirtymähän saattaa pääosin syntyä kokonaiskaarevuuden vaikutuksesta eli etäisyydetkin olisivat pienempiä kuin dopplerin mukaan laskien?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Jos kiinteän olomuodon fyysikko ihmettelee sitä mistä kaurapuuro on koostunut, niin miettiikö hiukkasfyysikko sitä millä todennäköisyydellä kaurapuuro on mun lautasella, ja jos on niin miksi?

[quote author="Vierailija: Pekka" time="22.04.2012 klo 09:57"]

Jos kiinteän olomuodon fyysikko ihmettelee sitä mistä kaurapuuro on koostunut, niin miettiikö hiukkasfyysikko sitä millä todennäköisyydellä kaurapuuro on mun lautasella, ja jos on niin miksi?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Jos (makroskooppista) varausta poikkeutetaan edestakaisin, niin sm -kenttään syntyy häiriö (aalto), joka etenee pallopintamaisesti ja voidaan havaita kaikkialla. Miten tämä voitaisiin kvantittaa siten, että on pisteestä A pisteeseen B kulkeva kvantti, jonka energia on se mikä sm -kentään poikkeutuksessa siirtyi?

Itse asiassa valohan on sama kuin edellä nanotason ilmiönä, joten siihen pätee sama kysymys kuin edellä: onko fotoni kuitenkin olemassa vain absorptioprosessissa, missä aine imee energiaa sm -kentästä?

[quote author="Vierailija: Leone" time="22.04.2012 klo 12:26"]

Jos (makroskooppista) varausta poikkeutetaan edestakaisin, niin sm -kenttään syntyy häiriö (aalto), joka etenee pallopintamaisesti ja voidaan havaita kaikkialla. Miten tämä voitaisiin kvantittaa siten, että on pisteestä A pisteeseen B kulkeva kvantti, jonka energia on se mikä sm -kentään poikkeutuksessa siirtyi?

Itse asiassa valohan on sama kuin edellä nanotason ilmiönä, joten siihen pätee sama kysymys kuin edellä: onko fotoni kuitenkin olemassa vain absorptioprosessissa, missä aine imee energiaa sm -kentästä?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen saattaa tarjota toisen esimerkin. Yleensä syyksi etsitään uutta perustavanlaatuista fysiikkaa, mutta eräs mahdollisuus on, että ilmiö selittyisi sen sijaan monimutkaisten rakenteiden muodostumisen avulla, mikä olisi emergenssiä suurimmassa mittakaavassa."

Onko Universumin laajenemisen kiihtymiselle olemassa jokin teoreettinen yläraja? Ja mikäli sellainen on, mitä mahdollisesti tapahtuu sen jälkeen, kun tuo hypoteettinen raja saavutetaan?

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="22.04.2012 klo 14:46"]

"Maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen saattaa tarjota toisen esimerkin. Yleensä syyksi etsitään uutta perustavanlaatuista fysiikkaa, mutta eräs mahdollisuus on, että ilmiö selittyisi sen sijaan monimutkaisten rakenteiden muodostumisen avulla, mikä olisi emergenssiä suurimmassa mittakaavassa."

Onko Universumin laajenemisen kiihtymiselle olemassa jokin teoreettinen yläraja? Ja mikäli sellainen on, mitä mahdollisesti tapahtuu sen jälkeen, kun tuo hypoteettinen raja saavutetaan?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Eusa, Leone, Metusalah:

Pääsääntöisesti en vastaa kysymyksiin, jotka ovat turhan kaukana merkinnän aiheesta.

Pekka:

En ymmärrä kysymystä.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="22.04.2012 klo 21:39"]

Eusa, Leone, Metusalah:

Pääsääntöisesti en vastaa kysymyksiin, jotka ovat turhan kaukana merkinnän aiheesta.

Pekka:

En ymmärrä kysymystä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Laskisitko entropian lisääntymisen emergentiksi luonnonlaiksi? Vai voidaanko se johtaa yksittäisiä partikkeleita koskevista fundamentaalisista luonnonlaeista?

Kun maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy ja toisaalta entropia lisääntyy, niin jonkinasteinen korrelaatio niiden välille voitaneen piirtää: näetkö että näiden kahden asian välillä voisi olla jotain syvällisempääkin yhteyttä? Esim. onko aineen muuttuminen säteilyksi entropiaa kasvattava prosessi ja vaikuttaako se jotenkin maailmankaikkeuden laajenemiseen, tai mainitsemaasi rakenteiden muodostumiseen (joko sitä kiihdyttävästi tai hidastavasti)?

[quote author="Vierailija: Petri M" time="23.04.2012 klo 12:49"]

Laskisitko entropian lisääntymisen emergentiksi luonnonlaiksi? Vai voidaanko se johtaa yksittäisiä partikkeleita koskevista fundamentaalisista luonnonlaeista?

Kun maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy ja toisaalta entropia lisääntyy, niin jonkinasteinen korrelaatio niiden välille voitaneen piirtää: näetkö että näiden kahden asian välillä voisi olla jotain syvällisempääkin yhteyttä? Esim. onko aineen muuttuminen säteilyksi entropiaa kasvattava prosessi ja vaikuttaako se jotenkin maailmankaikkeuden laajenemiseen, tai mainitsemaasi rakenteiden muodostumiseen (joko sitä kiihdyttävästi tai hidastavasti)?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tämähän on hauska blogi: lukijat eivät ymmärrä kirjoitusta, ja kirjoittaja ei ymmärrä sen pohjalta tehtyjä kysymyksiä! :-)

Pitäisikö hiukkasfysiikan kuulua näin ollen lainkaan meidän tavallisten tallaajien intressipiiriin?

Blogissa oli maininta: "Maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen saattaa tarjota toisen esimerkin." Miksi kysymykseni siitä oli kaukana aiheesta? Eikö vastaus olisi voinut olla vaikkapa: "Sitä ei vielä tiedetä.", tms.

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="23.04.2012 klo 15:23"]

Tämähän on hauska blogi: lukijat eivät ymmärrä kirjoitusta, ja kirjoittaja ei ymmärrä sen pohjalta tehtyjä kysymyksiä! :-)

Pitäisikö hiukkasfysiikan kuulua näin ollen lainkaan meidän tavallisten tallaajien intressipiiriin?

Blogissa oli maininta: "Maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen saattaa tarjota toisen esimerkin." Miksi kysymykseni siitä oli kaukana aiheesta? Eikö vastaus olisi voinut olla vaikkapa: "Sitä ei vielä tiedetä.", tms.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Petri M:

Se, että laki on emergentti ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi johtaa fundamentaaleista laiesta.

Entropialla ja kiihtyvällä laajenemisella ei ole mitään ilmeistä yhteyttä. Mutta entropia kosmologisessa mittakaavassa on vähän hankala käsite. Aineeseen liittyvä entropia ymmärretään, mutta ei ole selvää, miten gravitaatioon liittyvä entropia pitäisi määritellä. On esimerkiksi ehdotettu, että gravitaation entropia liittyisi epähomogeenisuuteen (ja täten rakenteiden muodostumiseen), mutta ei ole selvää onko tämä oikein.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="23.04.2012 klo 15:28"]

Petri M:

Se, että laki on emergentti ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi johtaa fundamentaaleista laiesta.

Entropialla ja kiihtyvällä laajenemisella ei ole mitään ilmeistä yhteyttä. Mutta entropia kosmologisessa mittakaavassa on vähän hankala käsite. Aineeseen liittyvä entropia ymmärretään, mutta ei ole selvää, miten gravitaatioon liittyvä entropia pitäisi määritellä. On esimerkiksi ehdotettu, että gravitaation entropia liittyisi epähomogeenisuuteen (ja täten rakenteiden muodostumiseen), mutta ei ole selvää onko tämä oikein.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Mr. Rakkaus ja muut saman kirjoittajan nimimerkit:

Blogin kommenttiosio ei ole paikka omien teorioiden esittelemiseen. Olet tehnyt niin toistuvasti; jos tuo vielä jatkuu, niin kaikki myöhemmät kommenttisi blogiin jätetään julkaisematta tai poistetaan, sisällöstä riippumatta.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="23.04.2012 klo 15:31"]

Mr. Rakkaus ja muut saman kirjoittajan nimimerkit:

Blogin kommenttiosio ei ole paikka omien teorioiden esittelemiseen. Olet tehnyt niin toistuvasti; jos tuo vielä jatkuu, niin kaikki myöhemmät kommenttisi blogiin jätetään julkaisematta tai poistetaan, sisällöstä riippumatta.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Se, että laki on emergentti ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi johtaa fundamentaaleista laeista."

Intuitiivisesti koen uskovani, että näin on. Mutta esim. Enqvist taitaa ajatella, että emergenssiin usein liitetyssä dekoherenssissa eli karkeistuksessa tapahtuu todellista, jäljittämätöntä informaation menetystä. Näinhän se toisaalta näyttäisi olevan.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/992/kesk.htm#enq

Viimeistä sanaa dekoherenssi-ilmiön luonteesta ei liene vielä sanottu.

[quote author="Vierailija: Pentti S. Varis" time="23.04.2012 klo 17:38"]

"Se, että laki on emergentti ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi johtaa fundamentaaleista laeista."

Intuitiivisesti koen uskovani, että näin on. Mutta esim. Enqvist taitaa ajatella, että emergenssiin usein liitetyssä dekoherenssissa eli karkeistuksessa tapahtuu todellista, jäljittämätöntä informaation menetystä. Näinhän se toisaalta näyttäisi olevan.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/992/kesk.htm#enq

Viimeistä sanaa dekoherenssi-ilmiön luonteesta ei liene vielä sanottu.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Metusalah:

Se, että kiihtyvä laajeneminen saattaisi selittyä ilman uusia perustavanlaatuisia luonnonlakeja kuuluu merkinnän aiheisiin, mutta ei kiihtyvän laajenemisen yksityiskohdat. Vastaus kysymykseen maksimikiihtyvyydestä vaatisi hieman asian asettamista oikeaan viitekehykseen.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="23.04.2012 klo 18:36"]

Metusalah:

Se, että kiihtyvä laajeneminen saattaisi selittyä ilman uusia perustavanlaatuisia luonnonlakeja kuuluu merkinnän aiheisiin, mutta ei kiihtyvän laajenemisen yksityiskohdat. Vastaus kysymykseen maksimikiihtyvyydestä vaatisi hieman asian asettamista oikeaan viitekehykseen.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Pentti S. Varis:

Se, että emergentin lain voi periaatteessa johtaa fundamentaaleista laeista ei tarkoita sitä, että se sisältäisi saman informaation. Päin vastoin, yksityiskohtien katoaminen on oleellinen osa emergenssiä.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="23.04.2012 klo 19:21"]

Pentti S. Varis:

Se, että emergentin lain voi periaatteessa johtaa fundamentaaleista laeista ei tarkoita sitä, että se sisältäisi saman informaation. Päin vastoin, yksityiskohtien katoaminen on oleellinen osa emergenssiä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Syksy,

Merkinnän viimeisessä linkissä epäilet kosmologikunnan tyhjäkäyntiä, joten rohkenen kysyä, onko tuossa havainnossa

http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/pimean-aineen-olisi-pitanyt-nakya-lahellakin-chilelaisilla-teorian-vastainen-tulos.html

jotain merkittävää?

[quote author="Vierailija: Opettaja" time="24.04.2012 klo 12:59"]

Syksy,

Merkinnän viimeisessä linkissä epäilet kosmologikunnan tyhjäkäyntiä, joten rohkenen kysyä, onko tuossa havainnossa

http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/pimean-aineen-olisi-pitanyt-nakya-lahellakin-chilelaisilla-teorian-vastainen-tulos.html

jotain merkittävää?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sivukommenttina voisi todeta, että käsite "pimeä aine" tarkoittanee vain sitä että painovoimateorioissa on viilattavaa. On aika kummallista, että on otettu käyttöön tällainen käsite paikkaamaan teorian ja havaintojen välistä kuilua sen sijaan että olisi tunnustettu että ymmärrys painovoimasta ei vielä riitä.

[quote author="Vierailija: Leone" time="24.04.2012 klo 18:37"]

Sivukommenttina voisi todeta, että käsite "pimeä aine" tarkoittanee vain sitä että painovoimateorioissa on viilattavaa. On aika kummallista, että on otettu käyttöön tällainen käsite paikkaamaan teorian ja havaintojen välistä kuilua sen sijaan että olisi tunnustettu että ymmärrys painovoimasta ei vielä riitä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Taitaa mennä aiheesta sivuun, mutta menköön (vai onko tässä sittenkin jostain emergenssistä kyse?):

Eikö tuo pimeäksi aineeksi kutsuttu kuitenkin käyttäydy suurinpiirtein aineen tavoin, ei vaan vuorovaikuta sähömagneettisesti. Tuo chileläisten havanto kuitenkin osoittaa? että tuota "ainetta" ei ole kaikkialla tai ainakaan pienissä mittakaavoissa.

[quote author="Vierailija: Opettaja" time="25.04.2012 klo 13:00"]

Taitaa mennä aiheesta sivuun, mutta menköön (vai onko tässä sittenkin jostain emergenssistä kyse?):

Eikö tuo pimeäksi aineeksi kutsuttu kuitenkin käyttäydy suurinpiirtein aineen tavoin, ei vaan vuorovaikuta sähömagneettisesti. Tuo chileläisten havanto kuitenkin osoittaa? että tuota "ainetta" ei ole kaikkialla tai ainakaan pienissä mittakaavoissa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Havainto voi myös osoittaa sen, että käsityksemme painovoimasta laajemmassa skaalassa kaipaa päivitystä. Suurilla etäisyyksillä ja nopeuksilla painovoima ei välttämättä ehkä olekaan tarkalleen kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

[quote author="Vierailija: Leone" time="25.04.2012 klo 15:36"]

Havainto voi myös osoittaa sen, että käsityksemme painovoimasta laajemmassa skaalassa kaipaa päivitystä. Suurilla etäisyyksillä ja nopeuksilla painovoima ei välttämättä ehkä olekaan tarkalleen kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Se, että emergentin lain voi periaatteessa johtaa fundamentaaleista laeista ei tarkoita sitä, että se sisältäisi saman informaation. Päin vastoin, yksityiskohtien katoaminen on oleellinen osa emergenssiä."

Tämä lause on yksi todiste siitä, että Syksy on älykäs kosmopoliitti, ja samalla hän on näkyvä oman tieteenalansa edustaja suomalaisen huippuosaamisen saralla hiukkasfysiikan nykymaailmassa. Kokonaan eri asia on sitten se, mitä me maallikot näistä viisauksista hyödymme? Yksi vaatimaton toiveeni olisi vaikkapa sellainen, että blogin kirjoittaja käyttäisi enemmän metaforaa ja käytännön esimerkkejä siitä, mitä nuo edellä lainaamani detaljit pitävät käytännössä sisällään?

Tuskin Syksy Räsäsen tarkoitus on pohjimmaltaan se, että hän kirjoittaa täällä vertaistensa kanssa?

[quote author="Vierailija: Metusalah" time="25.04.2012 klo 16:11"]

"Se, että emergentin lain voi periaatteessa johtaa fundamentaaleista laeista ei tarkoita sitä, että se sisältäisi saman informaation. Päin vastoin, yksityiskohtien katoaminen on oleellinen osa emergenssiä."

Tämä lause on yksi todiste siitä, että Syksy on älykäs kosmopoliitti, ja samalla hän on näkyvä oman tieteenalansa edustaja suomalaisen huippuosaamisen saralla hiukkasfysiikan nykymaailmassa. Kokonaan eri asia on sitten se, mitä me maallikot näistä viisauksista hyödymme? Yksi vaatimaton toiveeni olisi vaikkapa sellainen, että blogin kirjoittaja käyttäisi enemmän metaforaa ja käytännön esimerkkejä siitä, mitä nuo edellä lainaamani detaljit pitävät käytännössä sisällään?

Tuskin Syksy Räsäsen tarkoitus on pohjimmaltaan se, että hän kirjoittaa täällä vertaistensa kanssa?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Opettaja, Leone:

Nämä havainnot ovat seuraavan merkinnän aihe. Pimeästä aineesta ja sen etsimisestä olen aikaisemmin kirjoittanut seuraavaa:

http://www.tiede.fi/blog/2008/07/30/merkkeja-nakyvan-tuolta-puolen/

http://www.tiede.fi/blog/2008/08/06/pimeyden-henkilollisyys/

http://www.tiede.fi/blog/2008/08/26/monta-tieta-varjoihin/

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="25.04.2012 klo 16:32"]

Opettaja, Leone:

Nämä havainnot ovat seuraavan merkinnän aihe. Pimeästä aineesta ja sen etsimisestä olen aikaisemmin kirjoittanut seuraavaa:

http://www.tiede.fi/blog/2008/07/30/merkkeja-nakyvan-tuolta-puolen/

http://www.tiede.fi/blog/2008/08/06/pimeyden-henkilollisyys/

http://www.tiede.fi/blog/2008/08/26/monta-tieta-varjoihin/

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kuten ensimmäisessä kommentissa asiaa sivusin, nämä pimeät ovat sitä varsinaista perustuslakien säätämistä. Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavaa blogimerkintää! Itse olen siinä käsityksessä, että Hubblen laki voi tulla lopullisen kriittiseen tarkasteluun - pimeä massa ja pimeä energia voivat toisenlaisella geometrialla molemmat pian häipyä tyystin, vaan jäädäänpä seurailemaan...

[quote author="Vierailija: Eusa" time="25.04.2012 klo 18:16"]

Kuten ensimmäisessä kommentissa asiaa sivusin, nämä pimeät ovat sitä varsinaista perustuslakien säätämistä. Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavaa blogimerkintää! Itse olen siinä käsityksessä, että Hubblen laki voi tulla lopullisen kriittiseen tarkasteluun - pimeä massa ja pimeä energia voivat toisenlaisella geometrialla molemmat pian häipyä tyystin, vaan jäädäänpä seurailemaan...

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi Hiroomi Umezawa, joka kohta Nambun Kielin fyysikkokonferenssissa 1960 pitämän puheen jälkeen kävi muun muassa Suomessa esitelmöimässä. NG-bosoni on tunnetusti tärkeä tekijä niin hiukkasfysiikassa kuin tiiviin aineen fysiikassa, kylmäfysiikassa, laserfysiikassa, nestekiteiden teoriassa ja yleensä defektien teoriassa sekä kosmologiassa. NG-bosonin tiimoilta näyttää löytyvän yhä uutta, kuten nyt sen osallistuminen itseorganisaatioon ja kaoottisiin moodeihin. (Itseorganisaatioon sen todistettiin osallistuvan jo 1985 paikkeilla lehdessä J.theor.Biol.) NG-bosonin olemusta ei liene vielä analysoitu loppuun asti.

http://www.scipress.org/journals/forma/pdf/2403/24030123.pdf

NG-bosoni (Nambu, nobel 2008) on siitä kiintoisa käsite (tai olio...) että sen tultua keksityksi tiiviin aineen fysiikassa sitä voitiin soveltaa hiukkasfysiikkaan. Niinpä Weinbergin-Salamin teoria (ensimmäinen loogisesti koossapysyvä yhtenäisteoria) perustuu keskeisesti NG-bosoniin, joka hiukkasten synnyn matemaattiseen formalismiin sidottuna suorittaa merkillisen "katoamisen" hiukkasspektristä tullen eräiden muiden kenttien "syömäksiksi" ja antaen niille (mm.?) massan.

Luonnossa on siis ainakin jokin kaikkiallinen periaate, joka toimii niin tiiviin aineen fysiikassa kuin hiukkasfysiikassakin. Tämä periaate voidaan käsittää myös spontaanina symmetriarikkona, jollaisista suuri osa maailman, myös tiiviin aineen ja esim. kosmologian tiloja on peräisin. Spontaania symmetriarikkoa tiiviin aineen tapauksessa voi karkeasti luonnehtia jonkin vapausasteen menettämisenä. Tapahtuma voidaan usein havaita faasitransitiona, joka puolestaan saattaa ilmetä emergenssinä. Umezawan mukan menetetty vapausaste ei kuitenkaan häviä olemattomiin, vaan voi jopa ilmetä "jalostuneessa" muodossa systeemiin muodostuvissa defekteissä.

[quote author="Vierailija: Pentti S. Varis" time="25.04.2012 klo 18:19"]

Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi Hiroomi Umezawa, joka kohta Nambun Kielin fyysikkokonferenssissa 1960 pitämän puheen jälkeen kävi muun muassa Suomessa esitelmöimässä. NG-bosoni on tunnetusti tärkeä tekijä niin hiukkasfysiikassa kuin tiiviin aineen fysiikassa, kylmäfysiikassa, laserfysiikassa, nestekiteiden teoriassa ja yleensä defektien teoriassa sekä kosmologiassa. NG-bosonin tiimoilta näyttää löytyvän yhä uutta, kuten nyt sen osallistuminen itseorganisaatioon ja kaoottisiin moodeihin. (Itseorganisaatioon sen todistettiin osallistuvan jo 1985 paikkeilla lehdessä J.theor.Biol.) NG-bosonin olemusta ei liene vielä analysoitu loppuun asti.

http://www.scipress.org/journals/forma/pdf/2403/24030123.pdf

NG-bosoni (Nambu, nobel 2008) on siitä kiintoisa käsite (tai olio...) että sen tultua keksityksi tiiviin aineen fysiikassa sitä voitiin soveltaa hiukkasfysiikkaan. Niinpä Weinbergin-Salamin teoria (ensimmäinen loogisesti koossapysyvä yhtenäisteoria) perustuu keskeisesti NG-bosoniin, joka hiukkasten synnyn matemaattiseen formalismiin sidottuna suorittaa merkillisen "katoamisen" hiukkasspektristä tullen eräiden muiden kenttien "syömäksiksi" ja antaen niille (mm.?) massan.

Luonnossa on siis ainakin jokin kaikkiallinen periaate, joka toimii niin tiiviin aineen fysiikassa kuin hiukkasfysiikassakin. Tämä periaate voidaan käsittää myös spontaanina symmetriarikkona, jollaisista suuri osa maailman, myös tiiviin aineen ja esim. kosmologian tiloja on peräisin. Spontaania symmetriarikkoa tiiviin aineen tapauksessa voi karkeasti luonnehtia jonkin vapausasteen menettämisenä. Tapahtuma voidaan usein havaita faasitransitiona, joka puolestaan saattaa ilmetä emergenssinä. Umezawan mukan menetetty vapausaste ei kuitenkaan häviä olemattomiin, vaan voi jopa ilmetä "jalostuneessa" muodossa systeemiin muodostuvissa defekteissä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Metusalah:

Vastaukset kommentteihin ovat merkintöjä tiiviimpiä. Kun kommentoija itse on käyttänyt jotain termejä, en katso aina tarpeelliseksi ruveta niiden merkitystä selittämään - tässä yhteydessä fundamentaali tarkoittaa samaa kuin perustavanlaatuinen yllä. Merkinnässä toki oli esimerkkejä emergenssistä, kuten fotonin massa plasmassa.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="26.04.2012 klo 00:21"]

Metusalah:

Vastaukset kommentteihin ovat merkintöjä tiiviimpiä. Kun kommentoija itse on käyttänyt jotain termejä, en katso aina tarpeelliseksi ruveta niiden merkitystä selittämään - tässä yhteydessä fundamentaali tarkoittaa samaa kuin perustavanlaatuinen yllä. Merkinnässä toki oli esimerkkejä emergenssistä, kuten fotonin massa plasmassa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi Hiroomi Umezawa..."

po.

"Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi P.S.V."

[quote author="Vierailija: Jyri T." time="26.04.2012 klo 15:39"]

"Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi Hiroomi Umezawa..."

po.

"Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi P.S.V."

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Jyri T.:“Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi P.S.V.”

Niin minäkin luulin tähän asti, mutta dokumenttien selailu osoitti, että se fyysikko, joka ensimmäisenä kiinnitti huomiota ilmiöön, jonka nimeksi tuli Nambun-Goldstonen bosoni, oli juuri P.W.Anderson! Tämä tapahtui Andersonin tarkkaillessa säikeistyneen magneettikentän muutumista massaiseksi sen kulkiessa suprajohteen läpi. Ja Anderson yhdessä muutaman muun fyysikon kanssa oli heti valmis soveltamaan Nambun-Goldstonen bosonia mittakenttiin ja siis hiukkasfysiikkaan (työ, jonka tuloksena Weinberg ja Salam saivat Nobelin palkinnon).

http://www.math.columbia.edu/~woit/wordpress/?p=3282

What Philip Anderson realized and worked out in the summer of 1962 was that, when you have both gauge symmetry and spontaneous symmetry breaking, the Nambu-Goldstone massless mode can combine with the massless gauge field modes to produce a physical massive vector field.

[quote author="Vierailija: Pentti S. Varis" time="26.04.2012 klo 22:23"]

Jyri T.:“Philip Anderson ei taida olla samaan tapaan kovin innostunut Nambun-Goldstonen bosonista kuin esimerkiksi P.S.V.”

Niin minäkin luulin tähän asti, mutta dokumenttien selailu osoitti, että se fyysikko, joka ensimmäisenä kiinnitti huomiota ilmiöön, jonka nimeksi tuli Nambun-Goldstonen bosoni, oli juuri P.W.Anderson! Tämä tapahtui Andersonin tarkkaillessa säikeistyneen magneettikentän muutumista massaiseksi sen kulkiessa suprajohteen läpi. Ja Anderson yhdessä muutaman muun fyysikon kanssa oli heti valmis soveltamaan Nambun-Goldstonen bosonia mittakenttiin ja siis hiukkasfysiikkaan (työ, jonka tuloksena Weinberg ja Salam saivat Nobelin palkinnon).

http://www.math.columbia.edu/~woit/wordpress/?p=3282

What Philip Anderson realized and worked out in the summer of 1962 was that, when you have both gauge symmetry and spontaneous symmetry breaking, the Nambu-Goldstone massless mode can combine with the massless gauge field modes to produce a physical massive vector field.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Itse asiassa Syksy kuvaakin em. asiaa jo omassa kirjoituksessaan varsin perusteellisesti ja toteaa myäs Andersonin prioriteetin Higgsin mekanismin ehdottamisessa tiiviin aineen tutkimuksessa havaitsemiensa vastaavien ilmiöiden perusteella.

[quote author="Vierailija: Pentti S. Varis" time="28.04.2012 klo 12:03"]

Itse asiassa Syksy kuvaakin em. asiaa jo omassa kirjoituksessaan varsin perusteellisesti ja toteaa myäs Andersonin prioriteetin Higgsin mekanismin ehdottamisessa tiiviin aineen tutkimuksessa havaitsemiensa vastaavien ilmiöiden perusteella.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

[...] Edellisen merkinnän kommenteissa kysyttiin uutisesta, jonka mukaan Aurinkokunnan lähellä ei olekaan pimeää ainetta, vaikka teorian mukaan näin pitäisi olla. Tieteellisestä artikkelista on Euroopan eteläisen observatorion ESOn lehdistötiedotekin. [...]

[quote author="Vierailija: Kiekkoja ja palloja - blogit - Tiede.fi" time="30.04.2012 klo 01:03"]

[...] Edellisen merkinnän kommenteissa kysyttiin uutisesta, jonka mukaan Aurinkokunnan lähellä ei olekaan pimeää ainetta, vaikka teorian mukaan näin pitäisi olla. Tieteellisestä artikkelista on Euroopan eteläisen observatorion ESOn lehdistötiedotekin. [...]

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tietokonelaskennan edistymisen myötä on joissakin fysiikan, kemian ja muidenkin tieteiden haarojen parissa ruvettu puhumaan perinteisen teoria-kokeellisen jaottelun lisäksi laskennallisesta- tai simulaatiotieteistä. Mitenkäs on asian laita hiukkasfysiikassa tai kosmologiassa ? Onko syntynyt jaottelua "simuulaatikkoihin" jotka eroavat varsinaisista teoreetikoista ?

[quote author="Vierailija: Sunnuntaikosmologi" time="01.05.2012 klo 00:26"]

Tietokonelaskennan edistymisen myötä on joissakin fysiikan, kemian ja muidenkin tieteiden haarojen parissa ruvettu puhumaan perinteisen teoria-kokeellisen jaottelun lisäksi laskennallisesta- tai simulaatiotieteistä. Mitenkäs on asian laita hiukkasfysiikassa tai kosmologiassa ? Onko syntynyt jaottelua "simuulaatikkoihin" jotka eroavat varsinaisista teoreetikoista ?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sivuston blogit