Maailmankaikkeutta etsimässä | | 27

Tutkijoiden tutkimista

Olen kirjoittanut sukupuolten epäsuhdasta fysiikassa ja siteerannut hiukkasfyysikko Lee Smolinin väitettä siitä, että naisten vähäinen osuus korkeilla paikoilla fysiikassa johtuu paikoista päättävien ihmisten ennakkoluuloista. Smolin perusti kantansa vuosikymmenten kokemukseen päätöksiä tekevissä komiteoissa olemisesta. Niin tutkimuksissa kuin henkilökohtaisissa kokemuksissa on myös todettu, että haastattelutilanteissa miehiä ja naisia arvioidaan eri tavalla. Mutta haastatteluissa yksilöt ovat aina erilaisia, joten kiistattoman näytön saaminen voi olla hankalaa.

Syyskuun puolivälissä julkaistiin tutkimus, joka tarjoaa henkilökohtaisesta tulkinnasta riippumatonta todistusaineistoa ennakkoluulojen merkityksestä. Tutkijat tekivät kokeen, jossa 127:lle luonnontieteen alan tutkijalle lähetettiin hakemus, joka oli kaikille muuten sama, paitsi että osassa tapauksista siinä oli naisen ja osassa miehen nimi. Tulos oli se, että hakija arvioitiin vähemmän päteväksi kun papereissa oli naisen nimi, ja arvioijat myös pitivät häntä huonompana työhön ottamisen tai opinto-ohjauksen kannalta. Naispuoliselle hakijalle tarjottiin myös alhaisempaa palkkaa. Tutkimuksen löydöistä ja merkityksestä voi lukea lisää Scientific Americanin blogissa ja chatissa, jonka Science järjesti tutkimuksen tekijöiden kanssa.

Kosmologi Sean Carroll kirjoitti tutkimuksesta lyhyesti blogissaan. Blogin kommentit ovat kiinnostavia sikäli, että kun ei voi väittää, etteikö kohtelu olisi eriarvoista, jotkut siirtyvät puolustamaan naisten hakemusten arvioimista huonommiksi. Tätä on oikeutettu muun muassa sillä, että miehet ovat keskimäärin parempia fyysikoita kuin naiset, joten samanlaisten hakemusten kohdalla on perusteltua arvioida miehen hakemus korkeammalle.

Ennakkoluulot eivät kuitenkaan usein ole tiedostettuja, mistä kertonee sekin, että tutkimuksessa myös naiset arvioivat naispuoliset hakijat huonommiksi -- itseasiassa naisarvioijat tarjosivat naisille alhaisempaa palkkaa kuin miesarvioijat. Olisi mielenkiintoista tehdä koe, jossa tutkijoilta kysyttäisiin sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta ja ennakkoluuloista toisaalta ilman pohjatietoja ja toisaalta niin, että heille annettaisiin etukäteen aihetta koskevaa tutkimusmateriaalia ja katsottaisiin, miten käsitys oman alan tilanteesta ja sen syistä muuttuu.

Syyskuussa myös ilmestyi Helsingin yliopistossa Jenny Vainion väitöskirja "Hegemony, contradiction and gender in the context of Finnish university physics". Tutkimuksen kohteena on Helsingin yliopiston fysiikan laitos, jossa naisia on aloittelevista opiskelijoista noin kolmannes, väitelleistä vajaa neljännes ja professoreista noin 10%. Aihetta on käsitelty myös lyhyessä tutkimuksessa vuodelta 2006. Vainion esittämä materiaali on kiinnostavaa. On vaikkapa huomionarvoista, että naisten osuus fysiikassa ei seuraa yhteiskunnassa yleisesti toteutuvan sukupuolten välisen tasa-arvon astetta, esimerkiksi naisten osuus fyysikoista on isompi Italiassa kuin Suomessa.

Väitöskirjassa mainitaan mahdollisina syinä naisfyysikoiden vähyydelle naispuolisten roolimallien puute, sukupuolittunut työnjako tutkijayhteisössä (etenkin uran alkuvaiheissa), ennakkokäsitykset fyysikoista, perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen vaikeus, ennakkoluulot sekä seksuaalinen häirintä. Kuten olen maininnut, on helppo listata mahdollisia syitä epäsuhtaan, mutta on vaikeampaa selvittää, mitkä niistä ovat merkittäviä ja miksi tilanne on fysiikassa erityisen huono. En ole lukenut koko tutkimusta, mutta siinä otettu näkökulma joka lähtee fyysikkoyhteisön tiedostamattoman sukupuolittuneista asenteista ja niiden yhteydestä vallankäyttöön on kiinnostava.

Kaikki yritykset tunnistaa fysiikan erityispiirteitä eivät vakuuta. Vainio mainitsee Freudin ja Piaget'n idean siitä, että ihminen oppii tekemään eron itsensä ja ulkoisen maailman välillä erotessaan äidistään, ja että tämä on pojille helpompaa kuin tytöille, joten pyrkimys objektiiviseen tietoon on sukupuolittunut ihanne. On kyseenalaista, että sukupuolittumista koskevassa tutkimuksessa käytetään näin tieteellisesti epämääräistä ja seksististä käsitystä. Ja jos Freudin ja Piaget'n heppoisen näkemyksen ottaisi vakavasti, niin eikö se olisi ennemminkin argumentti sen puolesta, että miehet ovat luontaisesti parempia fyysikoita? Fyysikkojen asenteiden kanssa sillä ei ainakaan ole mitään tekemistä.

Johtopäätöksissään Vainio korostaa sitä, että ongelmaa ei ratkaista enää laeilla, vaan asenteisiin ja käytäntöihin vaikuttamalla. Smolinkin on maininnut esimerkiksi siitä, että yliopistoissa, toisin kuin yritysmaailmassa, paikoista päättäviä henkilöitä ei kouluteta tunnistamaan ennakkoluulojaan, jotta he osaisivat ottaa ne huomioon. Tutkimustieto toivon mukaan auttaa hahmottamaan ongelmaa ja motivoi siihen puuttumista.

Katso myös nämä

Kommentit

Tämä syvälle juurtunut taipumus arvioida tutkijoiden kompetenssia muilla kriteereillä kuin kompetenssi ei taida rajoittua pelkästään naisiin. Lienee kyse yksinkertaisesti vallan riemuista ja vallan väärinkäyttö on erityisen nautinnollista. Jos esimerkiksi joutuu tuomituksi "crackpotiksi", ei minkäänlainen älyllinen vuorovaikutus kykene muuttamaan arvioijien käsityksiä. Vain se, että alkuperäiset arvioijat tai vielä parempaa - arvioitava - siirtyvät taivaallisempiin akatemioihin voi tällaisessa tilanteessa tehdä mahdoliseksi sisältöperusteisen arvioinnin.

[quote author="Vierailija: Matti PItkänen" time="14.10.2012 klo 07:45"]

Tämä syvälle juurtunut taipumus arvioida tutkijoiden kompetenssia muilla kriteereillä kuin kompetenssi ei taida rajoittua pelkästään naisiin. Lienee kyse yksinkertaisesti vallan riemuista ja vallan väärinkäyttö on erityisen nautinnollista. Jos esimerkiksi joutuu tuomituksi "crackpotiksi", ei minkäänlainen älyllinen vuorovaikutus kykene muuttamaan arvioijien käsityksiä. Vain se, että alkuperäiset arvioijat tai vielä parempaa - arvioitava - siirtyvät taivaallisempiin akatemioihin voi tällaisessa tilanteessa tehdä mahdoliseksi sisältöperusteisen arvioinnin.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Miksi yrittää ylianalysoida biologisia eroja? Meistä jokainen tietää, että aina lapsuudesta lähtien tyttöjä kiinnostavat eri asiat kuin poikia. Sukupuolineutraalia kasvatusta on kokeiltu paljon huonolla menestyksellä. Yhteiskunnallisia vaikuttimia, sosiaalisia konstruktioita, patriarkaattia ja ties mitä voi syytellä loputtomiin mutta se ei johda mihinkään.

Fysikaaliset ilmiöt ovat kiinnostaneet minua ja ystäviäni siitä lähtien kun opimme puhumaan. Samoin matematiikka, tekniikka ja monet muut saman alueen aiheet. Missään vaiheessa elämääni en ole nähnyt vastakkaisesta sukupuolesta vastaavaa innostusta. Toki poikkeuksia on, mutta ne ovat nimenomaan poikkeuksia. Lähes jokainen pikkupoika osoittaa kiinnostusta avaruusseikkailuihin, robotteihin, autoihin ja muuhun tekniikan ja tieteen suuntaan osoittavaan asiaan. Tytöiltä tämä innostus yksinkertaisesti puuttuu.

Ja vastavuoroisesti voisi kysyä, syrjitäänkö miehiä hoivatieteissä, kun he eivät osoita kiinnostusta sitä kohtaan?

[quote author="Vierailija: Veikko" time="14.10.2012 klo 18:53"]

Miksi yrittää ylianalysoida biologisia eroja? Meistä jokainen tietää, että aina lapsuudesta lähtien tyttöjä kiinnostavat eri asiat kuin poikia. Sukupuolineutraalia kasvatusta on kokeiltu paljon huonolla menestyksellä. Yhteiskunnallisia vaikuttimia, sosiaalisia konstruktioita, patriarkaattia ja ties mitä voi syytellä loputtomiin mutta se ei johda mihinkään.

Fysikaaliset ilmiöt ovat kiinnostaneet minua ja ystäviäni siitä lähtien kun opimme puhumaan. Samoin matematiikka, tekniikka ja monet muut saman alueen aiheet. Missään vaiheessa elämääni en ole nähnyt vastakkaisesta sukupuolesta vastaavaa innostusta. Toki poikkeuksia on, mutta ne ovat nimenomaan poikkeuksia. Lähes jokainen pikkupoika osoittaa kiinnostusta avaruusseikkailuihin, robotteihin, autoihin ja muuhun tekniikan ja tieteen suuntaan osoittavaan asiaan. Tytöiltä tämä innostus yksinkertaisesti puuttuu.

Ja vastavuoroisesti voisi kysyä, syrjitäänkö miehiä hoivatieteissä, kun he eivät osoita kiinnostusta sitä kohtaan?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Veikko, järkeilysi ei liity edellä esitettyyn kokeeseen millään tavalla. Vaikka oletettaisiin*, että tyttöjä ja myöhemmin naisia kiinnostaisi sisäsyntyisesti eri asiat kuin poikia/miehiä, tämän ei pitäisi heijastua tilanteeseen, jossa tiettyä työtä hakee sille alalle meriittejä omaava ihminen.

Oletetaan, että olen naispuolinen fyysikko. Jos haen paikkaa, haen sitä tutkintoni ja urani perusteella: olen siis jo osoittanut, että olen kiinnostunut fysiikasta niin paljon, että olen ollut valmis opiskelemaan sitä ja tekemään töitä sen parissa. Silloin ei pitäisi olla mitään väliä sillä, ovatko naiset keskimäärin kiinnostuneita fysiikasta, koska tehtävään ei olla arpomassa yhtä naista maailman kaikkien naisten joukosta, vaan päätetään, ovatko minun meriittini sellaiset että minä olen paras työntekijä jonka työnantaja voi saada. Tällöin on ongelma, jos minulle tarjotaan huonompaa palkkaa tai motivaationi arvioidaan huonommaksi siksi, että CV:ni yläreunassa lukee naisen etunimi.

Miehet, noin keskimäärin, eivät tiedä fysiikasta enempää kuin minä, koska minä olen opiskellut fyysikoksi ja he eivät. Miehet ehkä tietävät fysiikasta keskimäärin enemmän kuin naiset keskimäärin, mutta sillä ei ole mitään väliä. Jos minulla ja miespuolisella fyysikolla on samanlainen tutkinto, samanlainen kokemus, ja vaikkapa saman verran julkaisuja samantasoisissa lehdissä, on ihan sama mitä miehet keskimäärin ymmärtävät fysiikasta - minulle ja sille miespuoliselle fyysikolle kuuluu samasta tehtävästä saman verran palkkaa.

En nyt edes viitsi mennä niihin ennakkoluuloihin, joihin olen saanut törmätä koska olen nainen jota matematiikka ja fysiikka kiinnostaa. Niillä ei ole mitään väliä - minun paloani fysiikkaan ei sammutettu lannistamalla, ja minä olen pätevä fyysikko. Minua kuuluu arvioida meriittieni, ei sukupuoleni perusteella.

*Minun mielestäni on täysin typerää olettaa että kasvatus ei vaikuttaisi millään lailla kiinnostuksen syntymiseen, mutta se on eri keskustelu.

[quote author="Vierailija: Fyysikko" time="14.10.2012 klo 22:08"]

Veikko, järkeilysi ei liity edellä esitettyyn kokeeseen millään tavalla. Vaikka oletettaisiin*, että tyttöjä ja myöhemmin naisia kiinnostaisi sisäsyntyisesti eri asiat kuin poikia/miehiä, tämän ei pitäisi heijastua tilanteeseen, jossa tiettyä työtä hakee sille alalle meriittejä omaava ihminen.

Oletetaan, että olen naispuolinen fyysikko. Jos haen paikkaa, haen sitä tutkintoni ja urani perusteella: olen siis jo osoittanut, että olen kiinnostunut fysiikasta niin paljon, että olen ollut valmis opiskelemaan sitä ja tekemään töitä sen parissa. Silloin ei pitäisi olla mitään väliä sillä, ovatko naiset keskimäärin kiinnostuneita fysiikasta, koska tehtävään ei olla arpomassa yhtä naista maailman kaikkien naisten joukosta, vaan päätetään, ovatko minun meriittini sellaiset että minä olen paras työntekijä jonka työnantaja voi saada. Tällöin on ongelma, jos minulle tarjotaan huonompaa palkkaa tai motivaationi arvioidaan huonommaksi siksi, että CV:ni yläreunassa lukee naisen etunimi.

Miehet, noin keskimäärin, eivät tiedä fysiikasta enempää kuin minä, koska minä olen opiskellut fyysikoksi ja he eivät. Miehet ehkä tietävät fysiikasta keskimäärin enemmän kuin naiset keskimäärin, mutta sillä ei ole mitään väliä. Jos minulla ja miespuolisella fyysikolla on samanlainen tutkinto, samanlainen kokemus, ja vaikkapa saman verran julkaisuja samantasoisissa lehdissä, on ihan sama mitä miehet keskimäärin ymmärtävät fysiikasta - minulle ja sille miespuoliselle fyysikolle kuuluu samasta tehtävästä saman verran palkkaa.

En nyt edes viitsi mennä niihin ennakkoluuloihin, joihin olen saanut törmätä koska olen nainen jota matematiikka ja fysiikka kiinnostaa. Niillä ei ole mitään väliä - minun paloani fysiikkaan ei sammutettu lannistamalla, ja minä olen pätevä fyysikko. Minua kuuluu arvioida meriittieni, ei sukupuoleni perusteella.

*Minun mielestäni on täysin typerää olettaa että kasvatus ei vaikuttaisi millään lailla kiinnostuksen syntymiseen, mutta se on eri keskustelu.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Smolinkin on maininnut esimerkiksi siitä, että yliopistoissa, toisin kuin yritysmaailmassa, paikoista päättäviä henkilöitä ei kouluteta tunnistamaan ennakkoluulojaan, jotta he osaisivat ottaa ne huomioon."

Juu, joskus 'tutkittiin', että kauniit - varsin suhteellinen käsite - syytetyt saivat oikeudessa - ei varmaan sentään meillä Suomessa - lievempiä tuomioita kuin keskivertopärstät tai peräti rumat. Sitten oikeudessa tuomioista päättäviä tiedotettiin asiasta, ja tulos oli päinvastainen: 'kauniit' saivat keskimäärin kovempia tuomioita kuin rumilukset. Siis linnaan päätyminen voi olla naamasta kiinni. (Eikö USA:n presidentiksi ole yleensä valittu pidempi ja komeampi kilpailijoista?)

Vikojen tiedostaminen ja niiden korjaamisen yrittäminen saattavat saada aikaan heiluriliikkeen. Se siitä tasa-arvosta - yritys kova, mutta tulos (oikeus)murha.

[quote author="Vierailija: Lakimiehen ohje: "Älä ole kaunis."" time="15.10.2012 klo 00:08"]

"Smolinkin on maininnut esimerkiksi siitä, että yliopistoissa, toisin kuin yritysmaailmassa, paikoista päättäviä henkilöitä ei kouluteta tunnistamaan ennakkoluulojaan, jotta he osaisivat ottaa ne huomioon."

Juu, joskus 'tutkittiin', että kauniit - varsin suhteellinen käsite - syytetyt saivat oikeudessa - ei varmaan sentään meillä Suomessa - lievempiä tuomioita kuin keskivertopärstät tai peräti rumat. Sitten oikeudessa tuomioista päättäviä tiedotettiin asiasta, ja tulos oli päinvastainen: 'kauniit' saivat keskimäärin kovempia tuomioita kuin rumilukset. Siis linnaan päätyminen voi olla naamasta kiinni. (Eikö USA:n presidentiksi ole yleensä valittu pidempi ja komeampi kilpailijoista?)

Vikojen tiedostaminen ja niiden korjaamisen yrittäminen saattavat saada aikaan heiluriliikkeen. Se siitä tasa-arvosta - yritys kova, mutta tulos (oikeus)murha.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

TIMMS1999 -tutkimuksessa todettiin, että 4%:lla tytöistä oli peruskoulun 7. luokalla myönteinen suhde fysiikkaan prosenttiluvun pienentyessä edelleen 8. luokalle siirryttäessä. Tilannetta korjaamaan pyrkivä GISEL-tutkimus toteaa:

http://www.edu.helsinki.fi/malu/tutkimus/gisel/kuvailu.htm

"Peruskoulun oppilaiden ja erityisesti tyttöjen alhainen kiinnostus fysiikkaa, kemiaa ja teknologiaa kohtaan johtaa siihen, että tytöt eivät valitse näiden oppiaineiden kursseja lukiossa yhtä paljon kuin muita valinnaisia opintoja.
Tutkimukset osoittavat, että etenkään tytöt eivät pidä tällä hetkellä vallalla olevista fysiikan ja kemian opetusmenetelmistä".

Eriarvoisuuden juuret ovat syvällä. Eriarvoisuus vahvistuu, kun opettajan kanssa sujuvasti ilmiöistä kommunikoivat pojat huomaavat tyttöjen ajatusten liihoittelevan aivan eri sfääreissä. Vamma piilee opetusmenetelmissä ja -sisällöissä, mutta ylläsiteerattu GISEL-tutkimus ei ole onnistunut löytämään sitä. Ei ole huomattu, että poikien ajattelu liikkuu tekniikan ja näennäisfysiikan tasossa, mutta tekniikasta vieraantuneille tytöille tarjoutuu pelkkä näennäisfysiikka.

Miten niin näennäisfysiikka? Todelliseen fysiikkaan kuuluu olennaisena osana mittaaminen ja laskeminen, jota peruskoulun kursseista harvoin löytyy. Tiedostettuani tämän aloin suunnitella oppilaitani varten kvantitatiivisia töitä, joihin kuului mittaamista ja laskemista, esim. jonkin ilmiön kaavan todentamista tai tehon riippuvuutta jostain säätötekijästä, jota oppilaat varioivat.

Ero tyttöjen ja poikien kiinnostuksessa kutistui olemattomiin. Tytöt osoittautuivat yhtä näppäriksi kuin pojat esimerkiksi tilanteen reunaehtojen säätelyssä ja vähintäin yhtä taitaviksi mittaamaan, laskemaan tuloksia tai piirtämään ja tutkimaan käyriä. Ja he tekivät tätä yhtä mielellään kuin pojatkin. Kun alkuaikoina minulta puuttui kvantitatiivisia töitä, teetin kerran oppilailla jotain kvalitatiivista, jolloin eräs tyttö huusi vihaisella äänellä: "Miksei me lasketa?"

Kirjan opetuksia aitona fysiikkana pitävä opettaja ei huomaa istuvansa jättiläisen harteilla. Täysin toisin kuin oppilailla hänellä on kirjan mainitsemista ilmiöistä fysiikan opintojensa johdosta paljon syvällisempi näkemys; hän näkee ilmiöissä paljon enemmän kuin oppilas voi edes aavistaa. Mutta tätäkin juopaa voi kuroa umpeen, jos tytöt ja pojat saavat tehdä paljon aitoa kvantitatiivista fysiikkaa, mitata ja laskea yms.

Jos yläkoulun kursseissa toteutuisi tyttöjäkin kokemukseni mukaan kiinnostava matemaattinen luonnonlakinäkökulma ja kvantitatiivinen energianäkökulma (Dimensio 2/2005) ja jos lukion kurssit muokattaisiin näissä opittua hyödyntäviksi, saataisiin tyttöjen osallistumisprosentti paljon suuremmaksi ja sukupuolten välinen valtataistelu vaimenisi tuntuvasti fysiikan kohdalla, mikä ulottuisi yliopiston jälkeiseen aikaan asti.

[quote author="Vierailija: Pentti S. Varis" time="15.10.2012 klo 01:26"]

TIMMS1999 -tutkimuksessa todettiin, että 4%:lla tytöistä oli peruskoulun 7. luokalla myönteinen suhde fysiikkaan prosenttiluvun pienentyessä edelleen 8. luokalle siirryttäessä. Tilannetta korjaamaan pyrkivä GISEL-tutkimus toteaa:

http://www.edu.helsinki.fi/malu/tutkimus/gisel/kuvailu.htm

"Peruskoulun oppilaiden ja erityisesti tyttöjen alhainen kiinnostus fysiikkaa, kemiaa ja teknologiaa kohtaan johtaa siihen, että tytöt eivät valitse näiden oppiaineiden kursseja lukiossa yhtä paljon kuin muita valinnaisia opintoja.
Tutkimukset osoittavat, että etenkään tytöt eivät pidä tällä hetkellä vallalla olevista fysiikan ja kemian opetusmenetelmistä".

Eriarvoisuuden juuret ovat syvällä. Eriarvoisuus vahvistuu, kun opettajan kanssa sujuvasti ilmiöistä kommunikoivat pojat huomaavat tyttöjen ajatusten liihoittelevan aivan eri sfääreissä. Vamma piilee opetusmenetelmissä ja -sisällöissä, mutta ylläsiteerattu GISEL-tutkimus ei ole onnistunut löytämään sitä. Ei ole huomattu, että poikien ajattelu liikkuu tekniikan ja näennäisfysiikan tasossa, mutta tekniikasta vieraantuneille tytöille tarjoutuu pelkkä näennäisfysiikka.

Miten niin näennäisfysiikka? Todelliseen fysiikkaan kuuluu olennaisena osana mittaaminen ja laskeminen, jota peruskoulun kursseista harvoin löytyy. Tiedostettuani tämän aloin suunnitella oppilaitani varten kvantitatiivisia töitä, joihin kuului mittaamista ja laskemista, esim. jonkin ilmiön kaavan todentamista tai tehon riippuvuutta jostain säätötekijästä, jota oppilaat varioivat.

Ero tyttöjen ja poikien kiinnostuksessa kutistui olemattomiin. Tytöt osoittautuivat yhtä näppäriksi kuin pojat esimerkiksi tilanteen reunaehtojen säätelyssä ja vähintäin yhtä taitaviksi mittaamaan, laskemaan tuloksia tai piirtämään ja tutkimaan käyriä. Ja he tekivät tätä yhtä mielellään kuin pojatkin. Kun alkuaikoina minulta puuttui kvantitatiivisia töitä, teetin kerran oppilailla jotain kvalitatiivista, jolloin eräs tyttö huusi vihaisella äänellä: "Miksei me lasketa?"

Kirjan opetuksia aitona fysiikkana pitävä opettaja ei huomaa istuvansa jättiläisen harteilla. Täysin toisin kuin oppilailla hänellä on kirjan mainitsemista ilmiöistä fysiikan opintojensa johdosta paljon syvällisempi näkemys; hän näkee ilmiöissä paljon enemmän kuin oppilas voi edes aavistaa. Mutta tätäkin juopaa voi kuroa umpeen, jos tytöt ja pojat saavat tehdä paljon aitoa kvantitatiivista fysiikkaa, mitata ja laskea yms.

Jos yläkoulun kursseissa toteutuisi tyttöjäkin kokemukseni mukaan kiinnostava matemaattinen luonnonlakinäkökulma ja kvantitatiivinen energianäkökulma (Dimensio 2/2005) ja jos lukion kurssit muokattaisiin näissä opittua hyödyntäviksi, saataisiin tyttöjen osallistumisprosentti paljon suuremmaksi ja sukupuolten välinen valtataistelu vaimenisi tuntuvasti fysiikan kohdalla, mikä ulottuisi yliopiston jälkeiseen aikaan asti.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Fysikaaliset ilmiöt ovat kiinnostaneet minua ja ystäviäni siitä lähtien kun opimme puhumaan. Samoin matematiikka, tekniikka ja monet muut saman alueen aiheet. Missään vaiheessa elämääni en ole nähnyt vastakkaisesta sukupuolesta vastaavaa innostusta. Toki poikkeuksia on, mutta ne ovat nimenomaan poikkeuksia. Lähes jokainen pikkupoika osoittaa kiinnostusta avaruusseikkailuihin, robotteihin, autoihin ja muuhun tekniikan ja tieteen suuntaan osoittavaan asiaan. Tytöiltä tämä innostus yksinkertaisesti puuttuu."

Omaa tytärtäni kiinnostavat avaruusseikkailut ja vastaavat, samoin monia hänen kavereistaan, myös tyttöjä. Matematiikka on myös hänen mieliaineensa koulussa, kuten oli muuten äidillänikin aikoinaan. Ja kun olin aloitin itse fysiikan opiskelun 80-luvun lopulla, niin oman vuosikurssini paras oli nainen - josta tuli teoreettisen fysiikan professori n. 30-vuotiaana. Ei pidä unohtaa myöskään ympäristön vaikutusta, useampaakin tuntemaani fysiikan naisopiskelijaa on lukiossa opo kehoittanut hakeutumaan mieluummin jollekin muulle alalle. Eli just joo, "luontaisia" eroja...

[quote author="Vierailija: Anonyymi astrofyysikko" time="15.10.2012 klo 12:17"]

"Fysikaaliset ilmiöt ovat kiinnostaneet minua ja ystäviäni siitä lähtien kun opimme puhumaan. Samoin matematiikka, tekniikka ja monet muut saman alueen aiheet. Missään vaiheessa elämääni en ole nähnyt vastakkaisesta sukupuolesta vastaavaa innostusta. Toki poikkeuksia on, mutta ne ovat nimenomaan poikkeuksia. Lähes jokainen pikkupoika osoittaa kiinnostusta avaruusseikkailuihin, robotteihin, autoihin ja muuhun tekniikan ja tieteen suuntaan osoittavaan asiaan. Tytöiltä tämä innostus yksinkertaisesti puuttuu."

Omaa tytärtäni kiinnostavat avaruusseikkailut ja vastaavat, samoin monia hänen kavereistaan, myös tyttöjä. Matematiikka on myös hänen mieliaineensa koulussa, kuten oli muuten äidillänikin aikoinaan. Ja kun olin aloitin itse fysiikan opiskelun 80-luvun lopulla, niin oman vuosikurssini paras oli nainen - josta tuli teoreettisen fysiikan professori n. 30-vuotiaana. Ei pidä unohtaa myöskään ympäristön vaikutusta, useampaakin tuntemaani fysiikan naisopiskelijaa on lukiossa opo kehoittanut hakeutumaan mieluummin jollekin muulle alalle. Eli just joo, "luontaisia" eroja...

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Veikko:

Tieteellisen tutkimuksen ideana on, että selvitetään yksityiskohtaisesti, mikä pitää paikkansa ja mikä ei, sen sijaan että pitäydyttäisiin yleisissä luuloissa. On olemassa paljon tutkimusta siitä, että yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat voimakkaasti sukupuolten epäsuhtaan matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla. Sitä, että biologisilla tekijöillä olisi asiassa merkittävä rooli, ei tietääkseni ole osoitettu - korjaa, jos olen väärässä. Biologisen eron osoittaminen muiden vaikutusten seasta olisikin hyvin vaikeaa, koska eri sukupuolen omaavia lapsia kohdellaan eri tavalla syntymästä asti.

Yksi epätasa-arvoa ylläpitävä sosiaalinen tekijä on asioiden oikeuttaminen väitetyillä biologisilla eroilla. Menneinä aikoinahan tätä on käytetty kaikenlaisten asioiden oikeuttamiseen, naisten äänioikeuden vastustamisesta alkaen. Vielä nykyäänkin tämä voi saada sellaisiakin muotoja, että kun tuodaan esille tutkimus, jonka mukaan saman hakemuksen perusteella naiset arvioidaan huonommiksi kuin miehet, niin tulos sivuutetaan viittaamalla biologisiin eroihin, joilla ei itseasiassa ole mitään tekemistä kysymyksenasettelun kanssa (arvioidaanko saman pätevyyden omaavia miehiä ja naisia tasa-arvoisesti?).

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="15.10.2012 klo 12:36"]

Veikko:

Tieteellisen tutkimuksen ideana on, että selvitetään yksityiskohtaisesti, mikä pitää paikkansa ja mikä ei, sen sijaan että pitäydyttäisiin yleisissä luuloissa. On olemassa paljon tutkimusta siitä, että yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat voimakkaasti sukupuolten epäsuhtaan matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla. Sitä, että biologisilla tekijöillä olisi asiassa merkittävä rooli, ei tietääkseni ole osoitettu - korjaa, jos olen väärässä. Biologisen eron osoittaminen muiden vaikutusten seasta olisikin hyvin vaikeaa, koska eri sukupuolen omaavia lapsia kohdellaan eri tavalla syntymästä asti.

Yksi epätasa-arvoa ylläpitävä sosiaalinen tekijä on asioiden oikeuttaminen väitetyillä biologisilla eroilla. Menneinä aikoinahan tätä on käytetty kaikenlaisten asioiden oikeuttamiseen, naisten äänioikeuden vastustamisesta alkaen. Vielä nykyäänkin tämä voi saada sellaisiakin muotoja, että kun tuodaan esille tutkimus, jonka mukaan saman hakemuksen perusteella naiset arvioidaan huonommiksi kuin miehet, niin tulos sivuutetaan viittaamalla biologisiin eroihin, joilla ei itseasiassa ole mitään tekemistä kysymyksenasettelun kanssa (arvioidaanko saman pätevyyden omaavia miehiä ja naisia tasa-arvoisesti?).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Voisiko tähän yhtenä syynä olla se, että fysiikassa tavataan ihannoida "suuria keksijöitä" joiden mukaan nimetään teorioita, hiukkasia, vakioita, jne. ja joiden nimet ovat iskostuneet tiedeyhteisön sisäiseen kulttuuriin lähtemättömästi. Kun nämä henkilöt sattumoisin historiallisista syistä ovat lähes poikkeuksetta miehiä, ei ole täysin mahdotonta kuvitella tämän "kollektiivisen alitajunnan" vaikuttavan myös näkemykseen siitä, kumman sukupuolen edustajat ovat parempia fyysikoita?

Puhun tässä siis alitajuisesta, tiedostamattomasta käyttäytymisestä, en suorasta syrjinnästä (joka nyky-ymmärryksen valossa onkin perusteetonta).

[quote author="Vierailija: Sunnuntaifilosofi" time="15.10.2012 klo 12:38"]

Voisiko tähän yhtenä syynä olla se, että fysiikassa tavataan ihannoida "suuria keksijöitä" joiden mukaan nimetään teorioita, hiukkasia, vakioita, jne. ja joiden nimet ovat iskostuneet tiedeyhteisön sisäiseen kulttuuriin lähtemättömästi. Kun nämä henkilöt sattumoisin historiallisista syistä ovat lähes poikkeuksetta miehiä, ei ole täysin mahdotonta kuvitella tämän "kollektiivisen alitajunnan" vaikuttavan myös näkemykseen siitä, kumman sukupuolen edustajat ovat parempia fyysikoita?

Puhun tässä siis alitajuisesta, tiedostamattomasta käyttäytymisestä, en suorasta syrjinnästä (joka nyky-ymmärryksen valossa onkin perusteetonta).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Oisko aika lähellä nollatutkimusta? Eikös nimittäin valitsijoiden tehtävä ole ottaa kaikki oleellinen informaatio huomioon? Miessukupuoli lisää todennäköisyyttä, että hakija on hiukan parempi yksissä hommissa ja naissukupuoli toisissa. Yhtä hyvin voisi tutkia, vaikuttaako matikannumero valitsijoihin silloin kun hakemukset muuten ovat identtiset. Totta kai vaikuttaa, jos se kertoo jotain tilastollisesti oleellista hakijasta.

[quote author="Vierailija: Tomppeli" time="15.10.2012 klo 13:57"]

Oisko aika lähellä nollatutkimusta? Eikös nimittäin valitsijoiden tehtävä ole ottaa kaikki oleellinen informaatio huomioon? Miessukupuoli lisää todennäköisyyttä, että hakija on hiukan parempi yksissä hommissa ja naissukupuoli toisissa. Yhtä hyvin voisi tutkia, vaikuttaako matikannumero valitsijoihin silloin kun hakemukset muuten ovat identtiset. Totta kai vaikuttaa, jos se kertoo jotain tilastollisesti oleellista hakijasta.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Olisivat samalla muuttaneet syntymävuottakin, niin kolmannen holokaustin tasolla oleva ikärasismi olisi paljastunut. Aika naiivi "tutkimus".

[quote author="Vierailija: Joni" time="15.10.2012 klo 21:55"]

Olisivat samalla muuttaneet syntymävuottakin, niin kolmannen holokaustin tasolla oleva ikärasismi olisi paljastunut. Aika naiivi "tutkimus".

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tomppeli:

Tämä on kiitollinen aihe mistä kirjoittaa, koska saa heti esimerkkejä naisiin kohdistuvasta ennakkoluuloista, kuten siitä, että naispuolinen hakija tulee arvioida huonommaksi kuin miespuolinen, vaikka meriitit olisivat tismalleen samat. Vieläpä niin, että tällaista menettelyä pidetään itsestäänselvänä ja kaikkien ymmärtämänä (nollatutkimushan tarkoittaa tutkimusta, jonka tulos on jo etukäteen selvä ja kaikkien tiedossa).

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="16.10.2012 klo 11:28"]

Tomppeli:

Tämä on kiitollinen aihe mistä kirjoittaa, koska saa heti esimerkkejä naisiin kohdistuvasta ennakkoluuloista, kuten siitä, että naispuolinen hakija tulee arvioida huonommaksi kuin miespuolinen, vaikka meriitit olisivat tismalleen samat. Vieläpä niin, että tällaista menettelyä pidetään itsestäänselvänä ja kaikkien ymmärtämänä (nollatutkimushan tarkoittaa tutkimusta, jonka tulos on jo etukäteen selvä ja kaikkien tiedossa).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sunnuntaifilosofi:

Varmaankin sillä, että historialliset esikuvat ovat enimmäkseen miehinä, on oma osuutensa. Mutta tämä on ollut totta kaikkien vanhojen tieteenalojen kohdalla, ei ole selvää miksi tämä olisi fysiikassa erityisen ongelmallista. Ellei sitten koeta, että fysiikassa on tärkeämpää olla yhtä nerokas kuin menneet suuruudet kuin muilla aloilla.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="16.10.2012 klo 11:30"]

Sunnuntaifilosofi:

Varmaankin sillä, että historialliset esikuvat ovat enimmäkseen miehinä, on oma osuutensa. Mutta tämä on ollut totta kaikkien vanhojen tieteenalojen kohdalla, ei ole selvää miksi tämä olisi fysiikassa erityisen ongelmallista. Ellei sitten koeta, että fysiikassa on tärkeämpää olla yhtä nerokas kuin menneet suuruudet kuin muilla aloilla.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Erinomainen kirjoitus Räsäseltä. Uusimmasa Tiede-lehdessä oli myös hyvä Annikka Mutasen ja Kirsi Heikkisen aihetta ainakin osittain sivuava artikeli "mistä on tytöt ja pojat tehty".

Testailin itse n. 5 - 6 vuotta sitten omia (tiedostamattomia) ennakkoluulojani myös naisten ammatilliseen pätevyyteen liittyen Project Implicitin sivuilla. https://implicit.harvard.edu/implicit/demo/selectatest.html

Project Implicit on joskus vuonna 2000 startannut useamman yliopiston välinen yhteistyöprojekti, joka on keskittynyt tutkimaan sosiaalista havaitsemista/kognitiota (social cognition) kuten esimerkiksi juuri erilaisia ennakkoluuloja.

Yksi projektin alullepanijoista Mahzarin Banaji kiskaisi sen veran mielenkiintoisen luennon ennakkoluuloista The Science Networkin Beyond Belief isännöimässä Beyond Belief seminaarissa, että menin itse testailemaan ennakkoluulojani, joita en ennen testaamista tiennyt edes omaavani.

Sinällään harmillista, että olin kuvitellut, että ennakkoluulojen painoarvoa osattaisiin vältellä tiedeympyröissä paremmin kuin muualla, mutta ilmeisesti niin ei kuitenkaan tai ainakaan kaikisssa tapauksissa ole.

[quote author="Vierailija: -:)lauri" time="19.10.2012 klo 17:59"]

Erinomainen kirjoitus Räsäseltä. Uusimmasa Tiede-lehdessä oli myös hyvä Annikka Mutasen ja Kirsi Heikkisen aihetta ainakin osittain sivuava artikeli "mistä on tytöt ja pojat tehty".

Testailin itse n. 5 - 6 vuotta sitten omia (tiedostamattomia) ennakkoluulojani myös naisten ammatilliseen pätevyyteen liittyen Project Implicitin sivuilla. https://implicit.harvard.edu/implicit/demo/selectatest.html

Project Implicit on joskus vuonna 2000 startannut useamman yliopiston välinen yhteistyöprojekti, joka on keskittynyt tutkimaan sosiaalista havaitsemista/kognitiota (social cognition) kuten esimerkiksi juuri erilaisia ennakkoluuloja.

Yksi projektin alullepanijoista Mahzarin Banaji kiskaisi sen veran mielenkiintoisen luennon ennakkoluuloista The Science Networkin Beyond Belief isännöimässä Beyond Belief seminaarissa, että menin itse testailemaan ennakkoluulojani, joita en ennen testaamista tiennyt edes omaavani.

Sinällään harmillista, että olin kuvitellut, että ennakkoluulojen painoarvoa osattaisiin vältellä tiedeympyröissä paremmin kuin muualla, mutta ilmeisesti niin ei kuitenkaan tai ainakaan kaikisssa tapauksissa ole.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tämän blogin kommeneteissa näkyy selvästi nykyinen käsitys siitä, että jokainen mielipide on yhtä arvokas ja oikea. Mielipiteelle ei tarvitse olla tueksi muuta,kuin omat ennakkoluulot. itseasiassa minusta alkaa näyttää siltä, että mitä vahvempi ja paremmin valmisteltu tieteellisesti perusteltu tutkimus on, sitä suurempi on tarve ja halu ohitttaa tulokset ja argumentoida asian vierestä ja siten mitätöidä ainakin suuren yleisön silmissä tuloket.

Tärkeää ei näytä enää olevan tutkimuksista saatava uusi tieto, vaan status quon ylläpitäminen kaikissa yhteisöissä oli kyse sitten tiedeyhteisöstä tai koko yhteskunnasta. Molemmissa tapauksissa on kovin vahvistunut suuntaus, ns. "eliitin" aseman vahvistamisesta.

Syksyn blokissaan raportoima tutkimus saattaisi asettaa monia nykyisiä fysiikantutkijoita palkanneita päättäjiä kiusalliseen asemaan, koska paljastui, että fyysikot eivät ole niin objektiivisia tehdessään päätöksiä, kuin useat heistä uskovat olevansa.

Minusta pitäisi tutkia myös tätä näkökulmaa. Estääkö aikasemmin obektiivisina pidettyjen kriteereiden paljastuminen ennakkoluuloiksi, tasapuolisen kohtelun toteutumisen ja missä määrin tutkimusyhteisössä?

[quote author="Vierailija: Vanha Susi" time="21.10.2012 klo 13:57"]

Tämän blogin kommeneteissa näkyy selvästi nykyinen käsitys siitä, että jokainen mielipide on yhtä arvokas ja oikea. Mielipiteelle ei tarvitse olla tueksi muuta,kuin omat ennakkoluulot. itseasiassa minusta alkaa näyttää siltä, että mitä vahvempi ja paremmin valmisteltu tieteellisesti perusteltu tutkimus on, sitä suurempi on tarve ja halu ohitttaa tulokset ja argumentoida asian vierestä ja siten mitätöidä ainakin suuren yleisön silmissä tuloket.

Tärkeää ei näytä enää olevan tutkimuksista saatava uusi tieto, vaan status quon ylläpitäminen kaikissa yhteisöissä oli kyse sitten tiedeyhteisöstä tai koko yhteskunnasta. Molemmissa tapauksissa on kovin vahvistunut suuntaus, ns. "eliitin" aseman vahvistamisesta.

Syksyn blokissaan raportoima tutkimus saattaisi asettaa monia nykyisiä fysiikantutkijoita palkanneita päättäjiä kiusalliseen asemaan, koska paljastui, että fyysikot eivät ole niin objektiivisia tehdessään päätöksiä, kuin useat heistä uskovat olevansa.

Minusta pitäisi tutkia myös tätä näkökulmaa. Estääkö aikasemmin obektiivisina pidettyjen kriteereiden paljastuminen ennakkoluuloiksi, tasapuolisen kohtelun toteutumisen ja missä määrin tutkimusyhteisössä?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Tämä on kiitollinen aihe mistä kirjoittaa, koska saa heti esimerkkejä naisiin kohdistuvasta ennakkoluuloista, kuten siitä, että naispuolinen hakija tulee arvioida huonommaksi kuin miespuolinen, vaikka meriitit olisivat tismalleen samat. "

Pitääkö tämä tosiaan vääntää rautalangasta Tieteen blogissa? En sanonut mitään siitä, että naiset pitää arvioida näin tai noin. Tai miehet. Sanoin olevan selvää, että valitsijat, jos ovat tehtävänsä tasalla, ottavat kaiken informaation huomioon. Ja tosiasiahan on, että miehet ovat todennäköisemmin parempia fysiikassa. Jos sitten tehdään tutkimus, jossa havaitaan tämä itsestäänselvyys, onhan se aika lähellä nollatutkimusta.

Jos vieläkin luulet, että esitän naisiin kohdistuvia normatiivisia väitteitä, otetaan esimerkiksi se matikannumero, jonka mainitsin. Ihan sama mekanismi nimittäin. Jos on kaksi muuten identtistä hakijaa fysiikan tehtäviin mutta toisella on parempi matikannumero, on aika lähellä nollatutkimusta selvittää, kumpi todennäköisemmin valitaan. Tässä siis oletetaan, että matikannumero korreloi fysiikan osaamisen kanssa saman suuntaisesti kuin sukupuoli. Ymmärrätkö jo vai ajatteletko, että edustaa syrjintää tai ennakkoluuloja, jos valitaan se, jonka numero on parempi?

Minä en siis sanonut, että näin pitäisi tai ei pitäisi olla vaan, että on aika itsestään selvää, että valitsijat ottavat kaiken informaation huomioon, jos toimivat tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Kirjoitin "aika lähellä" nollatutkimusta, koska olisihan voinut käydä ilmi, että valitsijat olisivatkin valinneet identtisistä hakijoista naisen. Tämä olisi lisännyt informaatiota maailmaan, koska se olisi kertonut, että todennäköisesti huonompi hakija voidaan valita, jos hän edustaa naissukupuolta (mitä nykyään tapahtuukin huolestuttavan paljon). Huomaatko, muuten, miten kirjoitan "todennäköisesti huonompi"? Tämä tarkoittaa, että naiset eivät tietenkään kenenkään mielestä ole väistämättä huonompia.

Tai sitten olisi lisätutkimuksilla voitu yrittää selvittää, ajattelivatko valitsijat, että nainen on todennäköisesti miestä parempi fysiikassa ja jos ajattelivat, millä perustein. Voihan nimittäin myös olla niin, että että fysiikan korkeisiin tehtäviin hakevat naiset ovat fysiikassa keksimäärin vastaavia miehiä parempia, vaikka koko populaation kohdalla tämä ei pitäisikään paikkaansa. Tässä tapauksessa valitsijat siis syrjisivät naisia valitessaan identtisistä hakijoista miehen, joka siis olisi todennäköisesti naista huonompi.

Paremmassa maailmassa hakuprosessissa käytettäisiin lisäresursseja jonkun oleellisemman eron löytämiseen. Sukupuoli ei nimittäin taida ennustaa kovin hyvin fysiikantaitoja, mutta tämä menee ohi alkuperäisen pointtini.

Voisin vielä yrittää selittää tieteellisin termein, minkä virheen teet ajattelussasi, kun väität minun kirjoittelevan ennakkoluuloistani ja luulet itse edustavasi tutkimuksen tekijöiden tapaan ennakkoluulotonta ajattelu, mutta toivon, että asia tuli jo selväksi muutenkin.

Sitten on ihan toinen kysymys siitä, pitäisikö esimerkiksi sukupuolille olla kiintiöitä tai muuta positiivista syrjintää. En rupea sitä tässä selostamaan.

[quote author="Vierailija: Tomppeli" time="22.10.2012 klo 12:39"]

"Tämä on kiitollinen aihe mistä kirjoittaa, koska saa heti esimerkkejä naisiin kohdistuvasta ennakkoluuloista, kuten siitä, että naispuolinen hakija tulee arvioida huonommaksi kuin miespuolinen, vaikka meriitit olisivat tismalleen samat. "

Pitääkö tämä tosiaan vääntää rautalangasta Tieteen blogissa? En sanonut mitään siitä, että naiset pitää arvioida näin tai noin. Tai miehet. Sanoin olevan selvää, että valitsijat, jos ovat tehtävänsä tasalla, ottavat kaiken informaation huomioon. Ja tosiasiahan on, että miehet ovat todennäköisemmin parempia fysiikassa. Jos sitten tehdään tutkimus, jossa havaitaan tämä itsestäänselvyys, onhan se aika lähellä nollatutkimusta.

Jos vieläkin luulet, että esitän naisiin kohdistuvia normatiivisia väitteitä, otetaan esimerkiksi se matikannumero, jonka mainitsin. Ihan sama mekanismi nimittäin. Jos on kaksi muuten identtistä hakijaa fysiikan tehtäviin mutta toisella on parempi matikannumero, on aika lähellä nollatutkimusta selvittää, kumpi todennäköisemmin valitaan. Tässä siis oletetaan, että matikannumero korreloi fysiikan osaamisen kanssa saman suuntaisesti kuin sukupuoli. Ymmärrätkö jo vai ajatteletko, että edustaa syrjintää tai ennakkoluuloja, jos valitaan se, jonka numero on parempi?

Minä en siis sanonut, että näin pitäisi tai ei pitäisi olla vaan, että on aika itsestään selvää, että valitsijat ottavat kaiken informaation huomioon, jos toimivat tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Kirjoitin "aika lähellä" nollatutkimusta, koska olisihan voinut käydä ilmi, että valitsijat olisivatkin valinneet identtisistä hakijoista naisen. Tämä olisi lisännyt informaatiota maailmaan, koska se olisi kertonut, että todennäköisesti huonompi hakija voidaan valita, jos hän edustaa naissukupuolta (mitä nykyään tapahtuukin huolestuttavan paljon). Huomaatko, muuten, miten kirjoitan "todennäköisesti huonompi"? Tämä tarkoittaa, että naiset eivät tietenkään kenenkään mielestä ole väistämättä huonompia.

Tai sitten olisi lisätutkimuksilla voitu yrittää selvittää, ajattelivatko valitsijat, että nainen on todennäköisesti miestä parempi fysiikassa ja jos ajattelivat, millä perustein. Voihan nimittäin myös olla niin, että että fysiikan korkeisiin tehtäviin hakevat naiset ovat fysiikassa keksimäärin vastaavia miehiä parempia, vaikka koko populaation kohdalla tämä ei pitäisikään paikkaansa. Tässä tapauksessa valitsijat siis syrjisivät naisia valitessaan identtisistä hakijoista miehen, joka siis olisi todennäköisesti naista huonompi.

Paremmassa maailmassa hakuprosessissa käytettäisiin lisäresursseja jonkun oleellisemman eron löytämiseen. Sukupuoli ei nimittäin taida ennustaa kovin hyvin fysiikantaitoja, mutta tämä menee ohi alkuperäisen pointtini.

Voisin vielä yrittää selittää tieteellisin termein, minkä virheen teet ajattelussasi, kun väität minun kirjoittelevan ennakkoluuloistani ja luulet itse edustavasi tutkimuksen tekijöiden tapaan ennakkoluulotonta ajattelu, mutta toivon, että asia tuli jo selväksi muutenkin.

Sitten on ihan toinen kysymys siitä, pitäisikö esimerkiksi sukupuolille olla kiintiöitä tai muuta positiivista syrjintää. En rupea sitä tässä selostamaan.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tomppeli:

Käsittääkseni ei ole mitään todisteita siitä, että tismalleen samat meriitit omaavista tutkijoista naiset ovat huonompia kuin miehet. Kun siis sanoo, että meriittien lisäksi sukupuoli on oleellista informaatiota, tämä on oiva osoitus ennakkoluuloista. Ks. Fyysikon kommentti yllä.

Haluat siis selventää, että kirjoittaessasi "valitsijoiden tehtävä ole ottaa kaikki oleellinen informaatio huomioon" ja "o[n] selvää, että valitsijat, jos ovat tehtävänsä tasalla, ottavat kaiken informaation huomioon", et tarkoita, että valitsijoiden "tulee" ottaa kaikki oleellinen informaatio huomioon (käyttämäni sanamuoto)? Okei.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="22.10.2012 klo 13:16"]

Tomppeli:

Käsittääkseni ei ole mitään todisteita siitä, että tismalleen samat meriitit omaavista tutkijoista naiset ovat huonompia kuin miehet. Kun siis sanoo, että meriittien lisäksi sukupuoli on oleellista informaatiota, tämä on oiva osoitus ennakkoluuloista. Ks. Fyysikon kommentti yllä.

Haluat siis selventää, että kirjoittaessasi "valitsijoiden tehtävä ole ottaa kaikki oleellinen informaatio huomioon" ja "o[n] selvää, että valitsijat, jos ovat tehtävänsä tasalla, ottavat kaiken informaation huomioon", et tarkoita, että valitsijoiden "tulee" ottaa kaikki oleellinen informaatio huomioon (käyttämäni sanamuoto)? Okei.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Minä en olisi viitsinyt kirjoittaa toistamiseen, jos et olisi väittänyt virheellisesti, että ensimmäinen kirjoitukseni edusti naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. En tiedä, luulitko todella niin vai näetkö feministisrefleksinomaisesti naisten syrjintää kaikkialla.

Mainitsemasi nimimerkki Fyysikkokaan ei näemmä ymmärrä ilmiötä. Totta kai parhaassa tapauksessa valinnat tehtäisiin syventämällä tietoa hakijoista, kunnes heistä löytyisi tehtävän hoidon kannalta merkittäviä eroja (tätä varten järjestetään usein haastattelu tms).

Tutkimuksessa ei kuitenkaan käsittääkseni ollut kyse siitä. Sen sijaan hakijoista kerrottiin rajattu määrä valmiiksi kategorisoituja ominaisuuksia, jotka olivat hakijoiden välillä identtisiä sukupuolta lukuun ottamatta.

Valitsijat joutuivat siten tekemään valintansa sukupuolen perusteella eli he joutuivat viime kädessä miettimän: onko mieshakija todennäköisesti parempi vai huonompi tehtävän hoidon kannalta kuin naishakija? Valitsija miettii vaikkapa näin: "Yleensä miehet ovat fysiikasta kiinnostuneempia. Ymmärrän toki, että eipä tuo paljon mitään todista juuri näistä hakijoista, mutta kun ei nyt muutakaan ole, jonka varaan päätökseni perustaisin". (Todellisuudessa valitsijat miettivät muitakin sukupuoleen liittyviä todennäköisyyksiä, esimerkiksi todennäköisyyttä sille, että hakija jää hoitamaan lapsia tai tulee hulluksi ja ratkeaa ryyppäämään tai häippäsee kohta kilpailevaan instituuttiin, mutta se on periaatteen kannalta samantekevää.)

Valitsijan ainoa vaihtoehto olisi periaatteessa arpoa ehdokas. Mutta siitähän valitsijoille ei makseta.

Tällaisissa tutkimuksissa pitäisi siis käsittääkseni selvittää, onko kyse syrjinnästä, ennakkoluuloista vai rationaalisesta valinnasta. Tutkimus on aika lähellä nollatutkimusta, jos tutkimustulos on mallia "institutionalisoiduissa valintatilanteissa valitsija pyrkivät käyttämään kaiken oleellisen (tai oleelliseksi olettamansa) informaation valitakseen todennäköisesti parhaan ehdokkaan".

Voi siis olla, kuten jo aiemmin kirjoitin, että fysiikan tehtäviin valitessa valitsijat toimivat virheellisten ennakkoluulojen varassa tai suorastaan syrjivät naisia. Seuraavaksi pitäisi vai keksiä tapa selvittää, onko todella noin. Eli tässä tapauksessa pitäisi selvittää, onko fysiikan tehtäviin hakevien miesten ja naisten välillä sellainen ero, jonka valitsijat olettavat. Onko mies vaikkapa kuinka aavistuksenomaisesti naista parempi valinta tilastollisessa mielessä?

[quote author="Vierailija: Tomppeli" time="22.10.2012 klo 14:27"]

Minä en olisi viitsinyt kirjoittaa toistamiseen, jos et olisi väittänyt virheellisesti, että ensimmäinen kirjoitukseni edusti naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. En tiedä, luulitko todella niin vai näetkö feministisrefleksinomaisesti naisten syrjintää kaikkialla.

Mainitsemasi nimimerkki Fyysikkokaan ei näemmä ymmärrä ilmiötä. Totta kai parhaassa tapauksessa valinnat tehtäisiin syventämällä tietoa hakijoista, kunnes heistä löytyisi tehtävän hoidon kannalta merkittäviä eroja (tätä varten järjestetään usein haastattelu tms).

Tutkimuksessa ei kuitenkaan käsittääkseni ollut kyse siitä. Sen sijaan hakijoista kerrottiin rajattu määrä valmiiksi kategorisoituja ominaisuuksia, jotka olivat hakijoiden välillä identtisiä sukupuolta lukuun ottamatta.

Valitsijat joutuivat siten tekemään valintansa sukupuolen perusteella eli he joutuivat viime kädessä miettimän: onko mieshakija todennäköisesti parempi vai huonompi tehtävän hoidon kannalta kuin naishakija? Valitsija miettii vaikkapa näin: "Yleensä miehet ovat fysiikasta kiinnostuneempia. Ymmärrän toki, että eipä tuo paljon mitään todista juuri näistä hakijoista, mutta kun ei nyt muutakaan ole, jonka varaan päätökseni perustaisin". (Todellisuudessa valitsijat miettivät muitakin sukupuoleen liittyviä todennäköisyyksiä, esimerkiksi todennäköisyyttä sille, että hakija jää hoitamaan lapsia tai tulee hulluksi ja ratkeaa ryyppäämään tai häippäsee kohta kilpailevaan instituuttiin, mutta se on periaatteen kannalta samantekevää.)

Valitsijan ainoa vaihtoehto olisi periaatteessa arpoa ehdokas. Mutta siitähän valitsijoille ei makseta.

Tällaisissa tutkimuksissa pitäisi siis käsittääkseni selvittää, onko kyse syrjinnästä, ennakkoluuloista vai rationaalisesta valinnasta. Tutkimus on aika lähellä nollatutkimusta, jos tutkimustulos on mallia "institutionalisoiduissa valintatilanteissa valitsija pyrkivät käyttämään kaiken oleellisen (tai oleelliseksi olettamansa) informaation valitakseen todennäköisesti parhaan ehdokkaan".

Voi siis olla, kuten jo aiemmin kirjoitin, että fysiikan tehtäviin valitessa valitsijat toimivat virheellisten ennakkoluulojen varassa tai suorastaan syrjivät naisia. Seuraavaksi pitäisi vai keksiä tapa selvittää, onko todella noin. Eli tässä tapauksessa pitäisi selvittää, onko fysiikan tehtäviin hakevien miesten ja naisten välillä sellainen ero, jonka valitsijat olettavat. Onko mies vaikkapa kuinka aavistuksenomaisesti naista parempi valinta tilastollisessa mielessä?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Huomaan, että kirjoitin yllä, ikään kuin vain naisten syrjiminen tai syrjimättömyys olisi mahdollinen tutkimustulos. Tosi asiassa tarkemmissa tutkimuksissa voisi tietysti yhtä hyvin käydä ilmi, että valitsijat syrjivät nykyään miehiä.

[quote author="Vierailija: Tomppeli" time="22.10.2012 klo 14:39"]

Huomaan, että kirjoitin yllä, ikään kuin vain naisten syrjiminen tai syrjimättömyys olisi mahdollinen tutkimustulos. Tosi asiassa tarkemmissa tutkimuksissa voisi tietysti yhtä hyvin käydä ilmi, että valitsijat syrjivät nykyään miehiä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tomppeli:

Olet ymmärtänyt tutkimuksen väärin. Osalle arvioijista lähetettiin sellainen paperi, jossa oli miehen nimi, osalle sellainen, jossa oli naisen nimi.

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="22.10.2012 klo 15:01"]

Tomppeli:

Olet ymmärtänyt tutkimuksen väärin. Osalle arvioijista lähetettiin sellainen paperi, jossa oli miehen nimi, osalle sellainen, jossa oli naisen nimi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Osalle arvioijista lähetettiin sellainen paperi, jossa oli miehen nimi, osalle sellainen, jossa oli naisen nimi."

En ymmärrä, miten tämä liittyy asiaan, siis se arvioiko sukupuolen merkitystä yksilö vai kollektiivi. Kollektiivi kuitenkin koostuu yksilöistä, jotka käyvät läpi periaatteessa saman arviointikuvion mielessään kuin yksittäinen valitsija: onko Matti parempi kuin Liisa, kun joudun ratkaisemaan asian pelkästään sukupuolen perusteella. (Käytännössä asialla kyllä varmaankin on jotain merkitystä, vaikka en osaa arvioida paljonko.)

Oletetaan, että yhden tai tuhannen valitsijan arvio on, että Liisan kuuluu saada (keskimäärin) 10% vähemmän palkkaa kuin Matin, vaikka heidän hakemuksensa ovat identtiset. Mitä kukaan tekee tällä tiedolla, kun se ei mitenkään selitä, mistä ero johtuu?

Jos, sen sijaan, tiedetään, että ero johtuu vaikkapa tuottavuuserosta, tiedetään myös, että valitsijat ovat valinneet rationaalisesti. Silloin pitäisi puuttua tuottavuuseron syihin, jos asialle haluttaisiin jotain tehdä. Ehkä kyse onkin ennakkoluuloista. Silloin pitää valitsijoille kertoa asioiden oikea laita. Ehkä kyse on naisten syrjinnästä. Silloin valitsijat pitää vaihtaa, koska he toimivat työnantajan kannalta typerästi.

Aika nollatutkimusta siis.

[quote author="Vierailija: Tomppeli" time="22.10.2012 klo 15:40"]

"Osalle arvioijista lähetettiin sellainen paperi, jossa oli miehen nimi, osalle sellainen, jossa oli naisen nimi."

En ymmärrä, miten tämä liittyy asiaan, siis se arvioiko sukupuolen merkitystä yksilö vai kollektiivi. Kollektiivi kuitenkin koostuu yksilöistä, jotka käyvät läpi periaatteessa saman arviointikuvion mielessään kuin yksittäinen valitsija: onko Matti parempi kuin Liisa, kun joudun ratkaisemaan asian pelkästään sukupuolen perusteella. (Käytännössä asialla kyllä varmaankin on jotain merkitystä, vaikka en osaa arvioida paljonko.)

Oletetaan, että yhden tai tuhannen valitsijan arvio on, että Liisan kuuluu saada (keskimäärin) 10% vähemmän palkkaa kuin Matin, vaikka heidän hakemuksensa ovat identtiset. Mitä kukaan tekee tällä tiedolla, kun se ei mitenkään selitä, mistä ero johtuu?

Jos, sen sijaan, tiedetään, että ero johtuu vaikkapa tuottavuuserosta, tiedetään myös, että valitsijat ovat valinneet rationaalisesti. Silloin pitäisi puuttua tuottavuuseron syihin, jos asialle haluttaisiin jotain tehdä. Ehkä kyse onkin ennakkoluuloista. Silloin pitää valitsijoille kertoa asioiden oikea laita. Ehkä kyse on naisten syrjinnästä. Silloin valitsijat pitää vaihtaa, koska he toimivat työnantajan kannalta typerästi.

Aika nollatutkimusta siis.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tomppeli: "Jos, sen sijaan, tiedetään, että ero johtuu vaikkapa tuottavuuserosta, tiedetään myös, että valitsijat ovat valinneet rationaalisesti. Silloin pitäisi puuttua tuottavuuseron syihin, jos asialle haluttaisiin jotain tehdä. Ehkä kyse onkin ennakkoluuloista. Silloin pitää valitsijoille kertoa asioiden oikea laita. Ehkä kyse on naisten syrjinnästä. Silloin valitsijat pitää vaihtaa, koska he toimivat työnantajan kannalta typerästi.Aika nollatutkimusta siis."

Huh? Ensin kai pitää selvittää, ONKO tuota eroa olemassa. Kuten vaikka tekemällä tutkimus, jossa sama hakemus lähetetään arvioitavaksi miehen tai naisen nimellä useille arvioijille ja katsotaan, aiheuttaako sukupuoli eroa siinä, miten arvioijat suhtautuvat hakemukseen ja henkilön palkkaamiseen?

Erojen SYYN selvittäminen on sitten eri tutkimuksen aihe. Oma mutuni on, että mukana on kaikkia noita luettelemiasi asioita. Ainakin tilastollisesti miehet tekevät pitempää päivää (onko se tuottavuutta?) ja ovat vähemmän pois töistä (naiset hoitavat useammin sairaat lapset ja käytävät pääosan perhevapaista).

Toisaalta hakemus ja rekrytointiprosessi pystyy selvittämään tuon todellisen tuottavuuseron olemassaolon aika hyvin. On aika typerää arvioijalta luottaa johonkin geneerisiin tilastoihin, jos parempaa tietoa on saatavilla. Jos taas on pakko rekrytoida satunnaisesti mies tai nainen, noilla asioilla voi parantaa mahdollisuuksia tehdä kohtuullinen rekrytointi ;).

Luuletko muuten, että ennakkoluulot kaikkoavat, kun ihmisille "kerrotaan asioiden todellinen laita"?

[quote author="Vierailija: JOhanna" time="24.10.2012 klo 10:41"]

Tomppeli: "Jos, sen sijaan, tiedetään, että ero johtuu vaikkapa tuottavuuserosta, tiedetään myös, että valitsijat ovat valinneet rationaalisesti. Silloin pitäisi puuttua tuottavuuseron syihin, jos asialle haluttaisiin jotain tehdä. Ehkä kyse onkin ennakkoluuloista. Silloin pitää valitsijoille kertoa asioiden oikea laita. Ehkä kyse on naisten syrjinnästä. Silloin valitsijat pitää vaihtaa, koska he toimivat työnantajan kannalta typerästi.Aika nollatutkimusta siis."

Huh? Ensin kai pitää selvittää, ONKO tuota eroa olemassa. Kuten vaikka tekemällä tutkimus, jossa sama hakemus lähetetään arvioitavaksi miehen tai naisen nimellä useille arvioijille ja katsotaan, aiheuttaako sukupuoli eroa siinä, miten arvioijat suhtautuvat hakemukseen ja henkilön palkkaamiseen?

Erojen SYYN selvittäminen on sitten eri tutkimuksen aihe. Oma mutuni on, että mukana on kaikkia noita luettelemiasi asioita. Ainakin tilastollisesti miehet tekevät pitempää päivää (onko se tuottavuutta?) ja ovat vähemmän pois töistä (naiset hoitavat useammin sairaat lapset ja käytävät pääosan perhevapaista).

Toisaalta hakemus ja rekrytointiprosessi pystyy selvittämään tuon todellisen tuottavuuseron olemassaolon aika hyvin. On aika typerää arvioijalta luottaa johonkin geneerisiin tilastoihin, jos parempaa tietoa on saatavilla. Jos taas on pakko rekrytoida satunnaisesti mies tai nainen, noilla asioilla voi parantaa mahdollisuuksia tehdä kohtuullinen rekrytointi ;).

Luuletko muuten, että ennakkoluulot kaikkoavat, kun ihmisille "kerrotaan asioiden todellinen laita"?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Minulle sanottiin aina, että minulla on kielipäätä, koska olen hyvä kirjoittaja ja vieraat kielet sujuvat. Kukaan ei ikinä ole sanonut mitään siitä, että olen myös loistava matematiikassa, aivan samalla tasolla kuin kaikki luokkani tulevat fyysikkopojat jotka nimenomaan pitävät matematiikkaa erikoisalanaan. Jätin ottamatta fysiikan, vaikka se kiinnosti, koska ajattelin, että se on liian vaikeaa, vaikka ensimmäisistä kursseista sainkin parhaat arvosanat.

Jos katkeria ollaan, niin muistan vieläkin kuinka yläasteella naisopettaja antoi minulle matematiikasta aina huonomman arvosanan kuin pojille, jotka pärjäsivät kokeessa minua huonomman eivätkä olleet yhtä aktiivisia tunnilla.

Fyysikkoa minusta ei taida tulla, biokemisti kylläkin. Nimimerkki Tomppeli on aika tomppeli, toivottavasti en ikinä satu samaan työpaikkaan hänen kanssaan. Jos on kaksi yhtä hyvää hakijaa, niin sitten vaikka arvotaan. Jos oikein saivarrellaan, niin jollain logiikalla naishakijalle voisi antaa ekstrakrediittiä siitä että on sukupuolestaan huolimatta kiinnostunut fysiikasta. Paikka hänelle?

Tytöt olisivat varmasti kiinnostuneempia tieteestä, jos naispuolisia roolimalleja olisi enemmän. On kaikenlaista Syksy Räsästä ja Esko Valtaojaa ja muuta. Enpä osaa nimetä yhtään naista. Marie Curie? Suosikkitiedemieheni on eräs yhdysvaltalainen tummaihoinen tutkija. Ei ole nainen, mutta on hän ainakin kohdannut syrjintää urallaan synnynnäisten ominaisuuksiensa takia. Aika halpaa samaistumisenhalua, mutta kuitenkin.

[quote author="Vierailija: Ana 17" time="27.10.2012 klo 14:54"]

Minulle sanottiin aina, että minulla on kielipäätä, koska olen hyvä kirjoittaja ja vieraat kielet sujuvat. Kukaan ei ikinä ole sanonut mitään siitä, että olen myös loistava matematiikassa, aivan samalla tasolla kuin kaikki luokkani tulevat fyysikkopojat jotka nimenomaan pitävät matematiikkaa erikoisalanaan. Jätin ottamatta fysiikan, vaikka se kiinnosti, koska ajattelin, että se on liian vaikeaa, vaikka ensimmäisistä kursseista sainkin parhaat arvosanat.

Jos katkeria ollaan, niin muistan vieläkin kuinka yläasteella naisopettaja antoi minulle matematiikasta aina huonomman arvosanan kuin pojille, jotka pärjäsivät kokeessa minua huonomman eivätkä olleet yhtä aktiivisia tunnilla.

Fyysikkoa minusta ei taida tulla, biokemisti kylläkin. Nimimerkki Tomppeli on aika tomppeli, toivottavasti en ikinä satu samaan työpaikkaan hänen kanssaan. Jos on kaksi yhtä hyvää hakijaa, niin sitten vaikka arvotaan. Jos oikein saivarrellaan, niin jollain logiikalla naishakijalle voisi antaa ekstrakrediittiä siitä että on sukupuolestaan huolimatta kiinnostunut fysiikasta. Paikka hänelle?

Tytöt olisivat varmasti kiinnostuneempia tieteestä, jos naispuolisia roolimalleja olisi enemmän. On kaikenlaista Syksy Räsästä ja Esko Valtaojaa ja muuta. Enpä osaa nimetä yhtään naista. Marie Curie? Suosikkitiedemieheni on eräs yhdysvaltalainen tummaihoinen tutkija. Ei ole nainen, mutta on hän ainakin kohdannut syrjintää urallaan synnynnäisten ominaisuuksiensa takia. Aika halpaa samaistumisenhalua, mutta kuitenkin.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Ana 17:

Suomalaisista naisfyysikoista esimerkkinä voi mainita Paula Eerolan, joka on alkeishiukkasfysiikan professori Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Häntä haastatellaan uusimmassa Tähdet ja ja avaruus -lehdessä Higgsistä ja siitä, mitä hiukkasfysiikassa tehdään sen jälkeen. Hänen Studia Generalia -luentonsa hiukkasfysiikasta voi katsoa osoitteessa http://video.helsinki.fi/studia/2011.php?luento=1 (alkaen 45.45).

[quote author="Vierailija: Syksy Räsänen" time="28.10.2012 klo 15:57"]

Ana 17:

Suomalaisista naisfyysikoista esimerkkinä voi mainita Paula Eerolan, joka on alkeishiukkasfysiikan professori Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Häntä haastatellaan uusimmassa Tähdet ja ja avaruus -lehdessä Higgsistä ja siitä, mitä hiukkasfysiikassa tehdään sen jälkeen. Hänen Studia Generalia -luentonsa hiukkasfysiikasta voi katsoa osoitteessa http://video.helsinki.fi/studia/2011.php?luento=1 (alkaen 45.45).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos Syksy Räsäselle tämän tutkimustuloksen raportoinnista blogissa! Hämmästyttävä keskustelu; osa kommentaattoreista tuntuu ajattelevan, että aivan samat meriitit todellakaan eivät takaa samaa ammattitaitoa naiselle kuin miehelle. Tai vaikka naishakija olisikin yhtä pätävä tai pätevämpi, mies tulee yksilöllisistä meriiteistä riippumatta mieluummin valita, koska hän edustaa sukupuolta, jonka uskotaan yleisesti olevan kiinnostuneempi fysiikasta.

Olisiko jopa niin, että Suomessa tällainen ajattelu on tavallisempaa kuin muualla? Tutkimustietoa asiasta minulla ei ole, vain esimerkkitapaus aivan muulta kuin fysiikan alalta. Naispuolinen ystäväni on luonut kansainvälisen tiedeuran ulkomailla työskennellen useissa huippuyliopistoissa Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa. Hän on joitakin kertoja harkinnut paluuta koti-Suomeen ja hakenut oman alansa professuuria täältä kotimaasta. Toistuvasti hakijoiden arviointiin osallistuneet ulkomaiset asiantuntijat ovat asettaneet hänet ykkössijalle valintaprosessissa, mutta kotimaisten arvioitsijoiden äänin virkaan on valittu suomalainen mies.

Voi tietysti ajatella, että kotimaisen yliopistomaailman tuntemus on tässä ollut se etu, jota suomalaiset asiantuntijat ovat arvostaneet enemmän kuin tieteellisiä meriittejä. Toisaalta sellainen asenne luo umpioitumista tiedemaailmaan. Antaahan useassa eri tutkimuskeskuksessa maapallon eri puolilla työskentely myös laajan kokemuksen ja uusia näkökulmia. Eiköhän kuitenkin joko "hyvä veli" -verkosto tai naissukupuoli ole pääsyy siihen, että ystäväni on menestyksellisesti toiminut tutkijana ja professorina muissa maissa, mutta ei ole saanut vakituista ja osaamistaan vastaavaa yliopistovirkaa kotimaassaan Suomessa. Tai sitten suomalaisissa yliopistoissa tosiaan ajatellaan, että kansainväliset meriitit vaikkap Cambridgesta tai Stanfordista eivät ole yhtä päteviä kuin suomalaisissa yliopistoissa hankitut.

[quote author="Vierailija: Siljamaarit" time="28.10.2012 klo 21:05"]

Kiitos Syksy Räsäselle tämän tutkimustuloksen raportoinnista blogissa! Hämmästyttävä keskustelu; osa kommentaattoreista tuntuu ajattelevan, että aivan samat meriitit todellakaan eivät takaa samaa ammattitaitoa naiselle kuin miehelle. Tai vaikka naishakija olisikin yhtä pätävä tai pätevämpi, mies tulee yksilöllisistä meriiteistä riippumatta mieluummin valita, koska hän edustaa sukupuolta, jonka uskotaan yleisesti olevan kiinnostuneempi fysiikasta.

Olisiko jopa niin, että Suomessa tällainen ajattelu on tavallisempaa kuin muualla? Tutkimustietoa asiasta minulla ei ole, vain esimerkkitapaus aivan muulta kuin fysiikan alalta. Naispuolinen ystäväni on luonut kansainvälisen tiedeuran ulkomailla työskennellen useissa huippuyliopistoissa Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa. Hän on joitakin kertoja harkinnut paluuta koti-Suomeen ja hakenut oman alansa professuuria täältä kotimaasta. Toistuvasti hakijoiden arviointiin osallistuneet ulkomaiset asiantuntijat ovat asettaneet hänet ykkössijalle valintaprosessissa, mutta kotimaisten arvioitsijoiden äänin virkaan on valittu suomalainen mies.

Voi tietysti ajatella, että kotimaisen yliopistomaailman tuntemus on tässä ollut se etu, jota suomalaiset asiantuntijat ovat arvostaneet enemmän kuin tieteellisiä meriittejä. Toisaalta sellainen asenne luo umpioitumista tiedemaailmaan. Antaahan useassa eri tutkimuskeskuksessa maapallon eri puolilla työskentely myös laajan kokemuksen ja uusia näkökulmia. Eiköhän kuitenkin joko "hyvä veli" -verkosto tai naissukupuoli ole pääsyy siihen, että ystäväni on menestyksellisesti toiminut tutkijana ja professorina muissa maissa, mutta ei ole saanut vakituista ja osaamistaan vastaavaa yliopistovirkaa kotimaassaan Suomessa. Tai sitten suomalaisissa yliopistoissa tosiaan ajatellaan, että kansainväliset meriitit vaikkap Cambridgesta tai Stanfordista eivät ole yhtä päteviä kuin suomalaisissa yliopistoissa hankitut.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tomppeli:

Minustakin näyttää että käsitit tutkimuksen väärin. En tosin lukenut itse tutkimusta, mutta tässä kerrotun perusteella minusta näytti siltä, että kyseessä on between- eikä within-subject -vertailu. Eli kukaan ei arvioinut sekä miehen että naisen hakemusta (se olisikin ollut epäilyttävää jos kaksi hakemusta olisi ollut täsmälleen samanlaiset) ja sitten "ottanut huomioon kaikkea informaatiota" ja valinnut miestä koska oletti tämän olevan parempi kuin nainen, mitä kai yritit sanoa. Sen sijaan yhdet henkilöt arvioivat miehen hakemuksen ja päättivät valitsevatko tämän vai ei, ja toiset arvioivat naisen hakemuksen ja päättivät valitsevatko tämän vai ei. Yksi henkilö siis ei päässyt vertailemaan miestä ja naista, koska sai vain yhden hakemuksen. Ja tuloksena oli, että täsmälleen samanlaisella hakemuksella useammin valittiin hakija jolla oli miehen nimi.

[quote author="Vierailija: -J" time="01.11.2012 klo 21:27"]

Tomppeli:

Minustakin näyttää että käsitit tutkimuksen väärin. En tosin lukenut itse tutkimusta, mutta tässä kerrotun perusteella minusta näytti siltä, että kyseessä on between- eikä within-subject -vertailu. Eli kukaan ei arvioinut sekä miehen että naisen hakemusta (se olisikin ollut epäilyttävää jos kaksi hakemusta olisi ollut täsmälleen samanlaiset) ja sitten "ottanut huomioon kaikkea informaatiota" ja valinnut miestä koska oletti tämän olevan parempi kuin nainen, mitä kai yritit sanoa. Sen sijaan yhdet henkilöt arvioivat miehen hakemuksen ja päättivät valitsevatko tämän vai ei, ja toiset arvioivat naisen hakemuksen ja päättivät valitsevatko tämän vai ei. Yksi henkilö siis ei päässyt vertailemaan miestä ja naista, koska sai vain yhden hakemuksen. Ja tuloksena oli, että täsmälleen samanlaisella hakemuksella useammin valittiin hakija jolla oli miehen nimi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Keskusteluun osallistuminen vaatii kirjautumista.

Sivuston blogit

Vauva