Skeptikon päiväkirja | | 18

Alkoholi ja lääkkeet pahempia kuin perinteiset huumeet

Kävin viime viikolla Prahassa päihdetiedotusseminaarissa, jossa oli koolla melkoisen edustava joukko suomalaisen päihdetutkijoiden parhaimmistoa. Onneksi olin koulutusmatkalla ilman jutuntekopaineita. Uutisia tällaisista seminaareista ei oikein saa, ainakaan niillä kriteereillä mistä muuten mielellään pitäisi kiinni, eli että tutkimuksista uutisoidaan heti kun ne on julkaistu (nettiuutisemme kansainvälisistä lähteistä ovat usein julki sillä sekunnilla, kun niiden embargo vapautuu).

STT:n toimittaja sai seminaarista tehtyä kuitenkin ihan kelpo jutun, vaikka löydökset onkin julkaistu jo aiemmin tänä vuonna ja parina viime vuotena. Päihdetutkimusta seuraaville tässä ei ollut mitään uutta.

Mutta kyllä tuossa ainakin minulle oli yhtä jos toista mitä en tiennyt tai tullut ajatelleeksi. On vanha juttu, että alkoholi on huumeita pahempi päihdeongelma Suomessa. Tätä ajatusta toisti tämänkin päivän Hesarissa Kristian von Essen vieraskynässään Humalajuomisen ihannointiin voi vaikuttaa. Kyse ei ole siitä että alkoholi olisi niin kauhean vaarallinen tai addiktoiva aine verrattuna laittomiin päihteisiin. Jos heroiinia käyttäisi alkoholin tavoin 90 prosenttia suomalaisista, yhteiskunta todennäköisesti romahtaisi muutamassa kuukaudessa.

Argumentti, jonka mukaan päihdepolitiikassa ja -valistuksessa huumeista puhutaan liikaa ja alkoholista liian vähän, on kuitenkin vanha tuttu. Mutta uusi kiteytys onkin, että laittomista huumeista puhutaan suhteettoman paljon ja laillisten lääkkeiden väärinkäytöstä liian vähän.
Vähän aikaa sittenhän Suomea pidettiin amfetamiinimaana, kun monessa muussa maassa opiaatit aiheuttivat suurimmat haitat. Nykyään tyypillisellä päihteisiin kuolleella on parin promillen humala ja sen lisäksi verestä löytyy benzodiatsepiiniä, opiaattiriippuvuuden hoitoon tarkoitettua buprenorfiinia ja vähän kaikkea muutakin mitä apteekeista löytyy - ja ehkä lisäksi kaiken päälle vähän amfetamiinia tai kannabista.

Suomessa ei juuri ollut huumeongelmaa 1980-luvulla. Kun Suomi kansainvälistyi 1990-luvulla sekä länteen että itään, huumeet lakkasivat olemasta "hyvä vihollinen". Kyllä niistä tuli ihan oikea ongelma. Mutta jos nyt ajattelee ratkaisevansa ongelman panemalla rajat uudestaan kiinni - ei opiaatteja Afganistanista, ei amfetamiinijohdannaisia hämäristä labroista Baltiasta, ei kokaiinia Etelä-Amerikasta, ei kannabista Marokosta - valtaosa ongelman aiheuttajista jää jäljelle. Alkoholi on peräisin laillisista panimoista ja viinatehtaista, buprenorfiini ja bentsot lääketeollisuudesta.

Englanniksi ilmiötä voi kuvata rimmaavasti "Addiction by Prescription".

Keskiluokalle huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttä on "niiden" ongelma. Samoin moni ajattelee alkoholista. Kun tiedetään, että kymmenen prosenttia väestöstä juo yli puolet alkoholista, miksei rajoittavaa alkoholipolitiikkaa ja valistusta kohdisteta tähän ryhmään? Miksi syyllistää ja kiusata meitä kohtuukäyttäjiä?

Tähän oli Prahassa palkitulla THL:n erikoistutkija Pia Mäkelällä hyvin perusteltu vastaus: siksi että kohtuukäyttäjiä on niin paljon enemmän. Vaikka eniten juovalle desiilille, suurkuluttajille, koituu erilaisia alkoholihaittoja enemmän kuin muille, alkoholista aiheutuu melko paljon haittoja esimerkiksi 7.-9. desiileille eli niille, jotka juovat selvästi keskimääräistä enemmän olematta kuitenkaan varsinaisia suurkuluttajia. Näiden joukossa on esimerkiksi suhteellisen usein humalaan itsensä juovia, joille alkoholi ilman humalahakuisuutta ei kuulu arkeen. Vaikka alkoholihaitat ovat tietysti yleisimpiä eniten juovassa desiilissä, kaikista alkoholihaitoista tämän ryhmän kontolle jää kuitenkin alle puolet. Enemmistö alkoholihaitoista aiheutuu muiden kuin suurkuluttajien juomisesta.

Toisekseen ani harva nykyinen suurkuluttaja on aloittanut hillittömällä ryyppäämisellä. Alkoholiriippuvuuden synty on vuosia tai vuosikymmeniä kestävä prosessi, jossa juotava määrä lisääntyy vähitellen. Jos ne, jotka nyt juovat melko paljon, saadaan juomaan vähemmän, kymmenen vuoden päästä heistä valikoituu vähemmän yksilöitä suurkuluttajien kategoriaan kuin jos he eivät vähentäisi juomistaan.

Kolmanneksi nykyisetkin suurkuluttajat tai ainakin suurin osa heistä elää osana muuta kulttuuria. Vain pieni joukko rappioalkoholisteja elää yhteiskunnan ulkopuolisessa alakulttuurissa. Yleisen alkoholikulttuurin muutos heijastuu myös eniten juovan kymmenyksen suhteeseen juomiseen. Jos kahdeksas desiili alkaa suhtautua juomiseensa kriittisemmin, se heijastuu yhdeksänteen, ja yhdeksäs eniten juovaan kymmenenteen.

Tshekissä yleensä ja Prahassa erityisesti suhtautuminen alkoholiin on liberaalia, ellei suorastaan intohimoista. Suomalaisia juomatapoja tuskin kannattaa lähteä eurooppalaistamaan ihan prahalaiseen tapaan.

Juomatapojen eurooppalaistamisestahan on jo alkanut vakiintua käsitys, että viimeistään 1980-luvulta asti olemme arkipäiväistäneet suhdetta alkoholiin ilman että olisimme luopuneet perinteisestä perjantaikännistä. Yrittivätköhän alkoholivalistajat vähän liian vaikeaa temppua? Suomalaisista tuskin saa millään italialaista hienostelijaa, joka juo lähinnä vain viiniä ruoan kanssa, ja silloinkin tuskin kahta lasia enempää.

Päihdepolitiikassa paras on usein hyvän vihollinen. Mitäpä jos yrittäisimme eteläeurooppalaisen mallin sijasta keskieurooppalaistaa juomatapojamme? Prahassa tai vaikka Saksassa juodaan kyllä enemmän kuin vain lasillinen ruoan kanssa, mutta känniörvellystä pidetään hävettävänä. Prahan baareissa on mukava ja välitön tunnelma. Suomalainen uho puuttuu (ainakin siihen asti, kunnes ryhmä suomalaisia päihdetiedottajia ja -tutkijoita saapuu paikalle).

Espanjasta suomalainen kapakkakulttuuri voisi ottaa mallia tarjoamalla pikkupurtavaa ilmaiseksi tai parilla eurolla. Iloliemestä tulee rähinäviinaa, jos sitä juodaan tyhjään vatsaan, ja nyt tiedetään entistä paremmin, miksi. Tässäkin asiassa yritykset juomatapojen "eurooppalaistamiseen" olivat Suomessa ehkä turhan kunnianhimoiset. Ne, jotka muutenkin juovat vähän, käyvät ehkä entistä enemmän ulkona syömässä, ja juovat siinä sivussa sitten pari lasia viiniä. Kapakoista ruoka kuitenkin yhä puuttuu.

Sukupolvi sitten suomalaisten kaupunkien ravintolakulttuuri oli ankeaa. Olutta oli vain ruokailijoille ja koko paikka muistutti Neuvostoliittoa. Onneksi siitä on päästy elävämpään kaupunkilaisuuteen. Seuraava askel parempaan kapakkakulttuuriin olisi, jos ruokaa olisi (myös) oluenjuojille. Voisiko joku ravintoloitsija aloittaa Food goes Kapakka -liikkeen?

Katso myös nämä

Kommentit

Englannistakaan ei puutu ruoka kapakoista. Täällä Oxfordissa en ole vielä ainakaan törmäänyt kapakkaan, jossa ei olisi ruokatarjoilua, pikkupurtavasta aina kunnon aterioihin.

Se ei kuitenkaan tunnu estävän täkäläisiä juomasta tolkkua pois.

[quote author="Vierailija: Tiedemies" time="13.09.2010 klo 19:15"]

Englannistakaan ei puutu ruoka kapakoista. Täällä Oxfordissa en ole vielä ainakaan törmäänyt kapakkaan, jossa ei olisi ruokatarjoilua, pikkupurtavasta aina kunnon aterioihin.

Se ei kuitenkaan tunnu estävän täkäläisiä juomasta tolkkua pois.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"sen lisäksi verestä löytyy benzodiatsepiiniä, opiaattiriippuvuuden hoitoon tarkoitettua buprenorfiinia ja vähän kaikkea muutakin mitä apteekeista löytyy"

Nämä ehkä korreloi sen kanssa että jengiä delaa, mutta samaten luulen että nykyään kuolleet käyttää enemmän kännykkää, taulutelevisiota, tietokonetta, internettiä... niistäkin löytyy korrelaatio... Eli onko todistettua syy-seuraus-korrelaatio-jne suhdetta että lääkkeet+alkoholikombo tappaa enempi?

[quote author="Vierailija: jani" time="13.09.2010 klo 22:14"]

"sen lisäksi verestä löytyy benzodiatsepiiniä, opiaattiriippuvuuden hoitoon tarkoitettua buprenorfiinia ja vähän kaikkea muutakin mitä apteekeista löytyy"

Nämä ehkä korreloi sen kanssa että jengiä delaa, mutta samaten luulen että nykyään kuolleet käyttää enemmän kännykkää, taulutelevisiota, tietokonetta, internettiä... niistäkin löytyy korrelaatio... Eli onko todistettua syy-seuraus-korrelaatio-jne suhdetta että lääkkeet+alkoholikombo tappaa enempi?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kyllähän jotain pureskeltavaa saa yllättävän isosta osasta kapakoita - siis muutakin kuin pähkinöitä. Suomalaiseen kulttuuriin vain kuuluu mennä ennemmin snägärijonoon pilkun jälkeen. Tietysti osa syy on sekin, että paikat joissa on keittiö, eivät monesti houkuttele ottamaan kuin sen yhden. Tunnelma ei ole sellainen, että houkuttelisi tunteja istuksimaan. Tietty poikkeuksiakin on, esim. Tampereella Plevna.

[quote author="Vierailija: Loko" time="13.09.2010 klo 23:15"]

Kyllähän jotain pureskeltavaa saa yllättävän isosta osasta kapakoita - siis muutakin kuin pähkinöitä. Suomalaiseen kulttuuriin vain kuuluu mennä ennemmin snägärijonoon pilkun jälkeen. Tietysti osa syy on sekin, että paikat joissa on keittiö, eivät monesti houkuttele ottamaan kuin sen yhden. Tunnelma ei ole sellainen, että houkuttelisi tunteja istuksimaan. Tietty poikkeuksiakin on, esim. Tampereella Plevna.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Jani, kyse ei ollut mistään korrelaatioista vaan siitä että koko huumekulttuuri on muuttunut, nykyään käytetään aineita enemmän sekaisin kuin ennen jolloin meillä oli erillisiä heroinistien ja amfetamiininkäyttäjien alakulttuureita eikä esimerkiksi Subutexiä ollut parikymmentä vuotta sitten lainkaan kuvioissa.

Tietysti jos asiaa katsoo positiivisesti niin voihan sekakäytön korostumisessa kuolemissa nähdä sellaistakin, että lääkkeet ovat entistä turvallisempia (bentsot ovat joka tapauksessa barbituraatteja turvallisempia) koska hengityksen lamaantumiseen ei riitä oikein mikään aine yksin.

[quote author="Vierailija: Marko Hamilo" time="14.09.2010 klo 10:37"]

Jani, kyse ei ollut mistään korrelaatioista vaan siitä että koko huumekulttuuri on muuttunut, nykyään käytetään aineita enemmän sekaisin kuin ennen jolloin meillä oli erillisiä heroinistien ja amfetamiininkäyttäjien alakulttuureita eikä esimerkiksi Subutexiä ollut parikymmentä vuotta sitten lainkaan kuvioissa.

Tietysti jos asiaa katsoo positiivisesti niin voihan sekakäytön korostumisessa kuolemissa nähdä sellaistakin, että lääkkeet ovat entistä turvallisempia (bentsot ovat joka tapauksessa barbituraatteja turvallisempia) koska hengityksen lamaantumiseen ei riitä oikein mikään aine yksin.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Meillä on aika vähän vaihtoehtopäihteitä ja kun pelkkä viina ei tuota tulosta ni tahotaan miksata.

[quote author="Vierailija: mastah" time="14.09.2010 klo 13:49"]

Meillä on aika vähän vaihtoehtopäihteitä ja kun pelkkä viina ei tuota tulosta ni tahotaan miksata.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sekä alkoholinkäyttöön liittyvässä kulttuurissa että huumekulttuurissa Suomi laahaa muun kulttuurillisen kehityksen tapaan muun Euroopan perässä, osaksi syynä alkoholin humalahakuisen käytön seurausten vähättely (valtion vastuunpakoilu alkoholimonopolin ylläpitäjänä ja kansanterveyden romahduttajana), sekä muiden päihteiden demonisoimisesta johtuva epärealistinen käsitys huumausaineiden vaikutuksista, joka romahtaa siinä vaiheessa kun kokeilee jotakin päihdettä. Tässä vaiheessa kokeileva nuori, huomatessaan että on tullut johdetuksi harhaan, hylkää koko päihdevalistuksen roskana, ja samalla joutuu uuden harhaluulon valtaan että päihteiden käytöstä ei aiheudu mitään harmia. Tämä uskomus korjaantuu vuosien saatossa ikävällä tavalla.

Pahinta päihdekeskusteluissa on se, että eniten äänessä ovat henkilöt joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia päihteistä. Sama ongelma pätee laajalti kaikkeen päätöksentekoon yhteiskunnassamme. Useimmiten päättäjillä ei ole mitään henkilökohtaista sidettä päätettäviin asioihin. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, mutta kovasti ennustellaan sitten vieraalla maalla asioista joista ei mitään tiedetä, ellei sitten tilastojen lukeminen kerro koko totuutta, jota vahvasti epäilen.

Parasta on jos tulee päihteettä toimeen, mutta se tosiasia olisi hyväksyttävä, että jos sitä päätä on nyt pakko sekoittaa, niin joillekin alkoholi ei ole vaihtoehto, mutta esim. kannabis on.

Lääkkeet tulisi käsittää yhtä lailla huumeiksi, eli kemiallisiksi yhdisteiksi, jotka vaikuttavat ihmisen olotilaan jollain tavalla, usein jokaiselle hivenen eri tavalla. Esim. Ritalin on kadun miehelle "lääkespiidiä", vaikutusten ollessa samankaltaiset amfetamiinin kanssa, joskin hivenen lievemmät. Silti, herra peruskansalainen tuntee olonsa tukalaksi jos tietää tuttavan ottaneen amfetamiinia adhd-oireisiinsa, mutta sitten jos sama heppu ottaa Ritalinia ja kertoo että se on lääke, niin kaikki onkin hyvin.

Yhdistävä tekijä kaikessa ongelmakäytössä on addiktoituva persoonallisuus, ja kykenemättömyys hallita tätä piirrettä. Nämä ongelmakäyttäjät muodostavat sen 1%:n per päihde tai harraste, jotka ikään kuin pilaavat kyseisen asian touhullaan. Oli kyseessä sitten uskonto (fanaatikot), autoilu (kaahaajat), pokeri (peliriippuvaiset), alkoholi (alkoholistit/rattijuopot/känniset kirvesmurhaajat), seksi (raiskaajat), väkivalta (fudishuligaanit), suklaa (sairaalloinen ylipaino), kannabis (ultrapassivoituneet pössyttelijät), LSD ja johdannaiset (ikitripille joutuneet).

Kovien huumeiden suhteen käytön muodostuminen ongelmaksi on toki paljon todennäköisempää. Amfetamiinijohdannaiset ja opiaatit ovat usein liikaa käyttäjälleen, ja jälki on pahaa liian usein. Mutta samaa pahaa jälkeä ja useammin muille näkee aiheutuvan kaahareiden yliajojen seurauksena, oli rattijuoppo tai ei, sekä seksiaddiktien toimesta, poissulkematta uskonnollisesti addiktoituneita fanaatikkoja muslimeista kristittyihin. Joka vuosi moni kuolee turhaan näistä ei-huumeista riippuvaisiksi tulleiden henkilöiden toimesta, joko kolareissa, pommi-iskuissa tai vaikkapa fudishuliganisoinnin kähinöissä.

En ymmärrä miten voi olla pahempaa heroinistin kuoleminen yliannostukseen kadulta ostetun superheroiinin takia. (Tältäkin tosin voisi välttyä jos ongelmakäyttäjäksi voisi rekisteröityä ja saada apteekista annoksensa kadulta ostamisen sijaan). Huumeiden käyttöön kuolee usein käyttäjä itse. Moni muu asia, joihin nykyisin ei puututa tarpeeksi kovalla kädellä, on hengenvaarallista myös muille.

Ihmisten tulisi saada kouluissa kasvatus oppia tunnistamaan itsessään piilevä riski addiktoitua hallitsemattomasti, ja oppia kontrolloimaan tätä ei-suotuisaa taipumusta. Loppujen lopuksi sillä ei nimittäin ole merkitystä mitä työkalua käyttää, vaan sillä että jokaista työkalua voi käyttää väärin ja liikaa, ja sitä ei tulisi tehdä. Jos jokainen olisi lukioiässä tämän ymmärryksen vallassa, ongelmakäyttäjien määrä saattaisi kääntyä laskuun. Tai sitten ei. Fatalisti voi ajatella että addiktoituva persoonallisuus addiktoituu ennen pitkään, koska niin geenit määrävät.

Jos addikteista ei päästä eroon, niin pahinta on nykyinen maton alle piilottaminen, sen sijaan että tunnustettaisiin ongelma ja pyrittäisiin tukemaan ja tilastoimaan ongelman laajuus. Jokainen kielto yhteiskunnassa on uusi markkina-alue järjestäytyneelle rikollisuudelle, haluttiin sitä tai ei. Tämä opittiin jo kieltolaista, mutta sitä ei vieläkään tahdota uskoa että se pätee myös muihin päihteisiin. Fiksumpaa kuin ohjata rahavirrat mafialle olisi ohjata ne apteekkimyynnin kautta päihdeongelmaisten hoitoon. Tällöin käyttäjät rahoittaisivat hoitoaan suoraan, eikä rahoja otettaisi muista verovaroista.

Eli alkoholi ja huumeet apteekkiin myyntiin, ja ilmaiseksi ongelmakäyttäjiksi rekisteröityneille (sitoutuvat hoitoonohjaukseen rekisteröityessään. Mafialta loppuvat päihdemarkkinat, ja myös omaisuusvarkaudet vähenevät. Nykyisinhän pirinisti pöllii autostereosi jotta saa ostettua pirinsä kalliilla kadulta. Valtion valmistamaa amfetamiinia voisi myydä murto-osahintaan apteekissa ja romahduttaa markkinat, ja pirinistin ei tarvitsisi pölliä autostereoitasi.

Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys siitä tulisiko heroiinia luovuttaa ilmaiseksi apteekeista heroinisteille. Kansa äänesti kyllä. Samaan totuuden hyväksyvään suuntaan toivoisin kehityksen kulkevan Suomessakin, mutta kuten totesin jo alussa, Suomi laahaa perässä muuta Eurooppaa. Toivotaan että noitavainoista päästään ja siirrytään nykyisyyteen avoimin silmin ongelmat tunnustaen ja tunnistaen, sen sijaan että kielletään kaikki ja mafiapomot voivat sitten hieroa tyytyväisinä käsiään yhteen.

[quote author="Vierailija: Armitage" time="14.09.2010 klo 16:36"]

Sekä alkoholinkäyttöön liittyvässä kulttuurissa että huumekulttuurissa Suomi laahaa muun kulttuurillisen kehityksen tapaan muun Euroopan perässä, osaksi syynä alkoholin humalahakuisen käytön seurausten vähättely (valtion vastuunpakoilu alkoholimonopolin ylläpitäjänä ja kansanterveyden romahduttajana), sekä muiden päihteiden demonisoimisesta johtuva epärealistinen käsitys huumausaineiden vaikutuksista, joka romahtaa siinä vaiheessa kun kokeilee jotakin päihdettä. Tässä vaiheessa kokeileva nuori, huomatessaan että on tullut johdetuksi harhaan, hylkää koko päihdevalistuksen roskana, ja samalla joutuu uuden harhaluulon valtaan että päihteiden käytöstä ei aiheudu mitään harmia. Tämä uskomus korjaantuu vuosien saatossa ikävällä tavalla.

Pahinta päihdekeskusteluissa on se, että eniten äänessä ovat henkilöt joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia päihteistä. Sama ongelma pätee laajalti kaikkeen päätöksentekoon yhteiskunnassamme. Useimmiten päättäjillä ei ole mitään henkilökohtaista sidettä päätettäviin asioihin. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, mutta kovasti ennustellaan sitten vieraalla maalla asioista joista ei mitään tiedetä, ellei sitten tilastojen lukeminen kerro koko totuutta, jota vahvasti epäilen.

Parasta on jos tulee päihteettä toimeen, mutta se tosiasia olisi hyväksyttävä, että jos sitä päätä on nyt pakko sekoittaa, niin joillekin alkoholi ei ole vaihtoehto, mutta esim. kannabis on.

Lääkkeet tulisi käsittää yhtä lailla huumeiksi, eli kemiallisiksi yhdisteiksi, jotka vaikuttavat ihmisen olotilaan jollain tavalla, usein jokaiselle hivenen eri tavalla. Esim. Ritalin on kadun miehelle "lääkespiidiä", vaikutusten ollessa samankaltaiset amfetamiinin kanssa, joskin hivenen lievemmät. Silti, herra peruskansalainen tuntee olonsa tukalaksi jos tietää tuttavan ottaneen amfetamiinia adhd-oireisiinsa, mutta sitten jos sama heppu ottaa Ritalinia ja kertoo että se on lääke, niin kaikki onkin hyvin.

Yhdistävä tekijä kaikessa ongelmakäytössä on addiktoituva persoonallisuus, ja kykenemättömyys hallita tätä piirrettä. Nämä ongelmakäyttäjät muodostavat sen 1%:n per päihde tai harraste, jotka ikään kuin pilaavat kyseisen asian touhullaan. Oli kyseessä sitten uskonto (fanaatikot), autoilu (kaahaajat), pokeri (peliriippuvaiset), alkoholi (alkoholistit/rattijuopot/känniset kirvesmurhaajat), seksi (raiskaajat), väkivalta (fudishuligaanit), suklaa (sairaalloinen ylipaino), kannabis (ultrapassivoituneet pössyttelijät), LSD ja johdannaiset (ikitripille joutuneet).

Kovien huumeiden suhteen käytön muodostuminen ongelmaksi on toki paljon todennäköisempää. Amfetamiinijohdannaiset ja opiaatit ovat usein liikaa käyttäjälleen, ja jälki on pahaa liian usein. Mutta samaa pahaa jälkeä ja useammin muille näkee aiheutuvan kaahareiden yliajojen seurauksena, oli rattijuoppo tai ei, sekä seksiaddiktien toimesta, poissulkematta uskonnollisesti addiktoituneita fanaatikkoja muslimeista kristittyihin. Joka vuosi moni kuolee turhaan näistä ei-huumeista riippuvaisiksi tulleiden henkilöiden toimesta, joko kolareissa, pommi-iskuissa tai vaikkapa fudishuliganisoinnin kähinöissä.

En ymmärrä miten voi olla pahempaa heroinistin kuoleminen yliannostukseen kadulta ostetun superheroiinin takia. (Tältäkin tosin voisi välttyä jos ongelmakäyttäjäksi voisi rekisteröityä ja saada apteekista annoksensa kadulta ostamisen sijaan). Huumeiden käyttöön kuolee usein käyttäjä itse. Moni muu asia, joihin nykyisin ei puututa tarpeeksi kovalla kädellä, on hengenvaarallista myös muille.

Ihmisten tulisi saada kouluissa kasvatus oppia tunnistamaan itsessään piilevä riski addiktoitua hallitsemattomasti, ja oppia kontrolloimaan tätä ei-suotuisaa taipumusta. Loppujen lopuksi sillä ei nimittäin ole merkitystä mitä työkalua käyttää, vaan sillä että jokaista työkalua voi käyttää väärin ja liikaa, ja sitä ei tulisi tehdä. Jos jokainen olisi lukioiässä tämän ymmärryksen vallassa, ongelmakäyttäjien määrä saattaisi kääntyä laskuun. Tai sitten ei. Fatalisti voi ajatella että addiktoituva persoonallisuus addiktoituu ennen pitkään, koska niin geenit määrävät.

Jos addikteista ei päästä eroon, niin pahinta on nykyinen maton alle piilottaminen, sen sijaan että tunnustettaisiin ongelma ja pyrittäisiin tukemaan ja tilastoimaan ongelman laajuus. Jokainen kielto yhteiskunnassa on uusi markkina-alue järjestäytyneelle rikollisuudelle, haluttiin sitä tai ei. Tämä opittiin jo kieltolaista, mutta sitä ei vieläkään tahdota uskoa että se pätee myös muihin päihteisiin. Fiksumpaa kuin ohjata rahavirrat mafialle olisi ohjata ne apteekkimyynnin kautta päihdeongelmaisten hoitoon. Tällöin käyttäjät rahoittaisivat hoitoaan suoraan, eikä rahoja otettaisi muista verovaroista.

Eli alkoholi ja huumeet apteekkiin myyntiin, ja ilmaiseksi ongelmakäyttäjiksi rekisteröityneille (sitoutuvat hoitoonohjaukseen rekisteröityessään. Mafialta loppuvat päihdemarkkinat, ja myös omaisuusvarkaudet vähenevät. Nykyisinhän pirinisti pöllii autostereosi jotta saa ostettua pirinsä kalliilla kadulta. Valtion valmistamaa amfetamiinia voisi myydä murto-osahintaan apteekissa ja romahduttaa markkinat, ja pirinistin ei tarvitsisi pölliä autostereoitasi.

Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys siitä tulisiko heroiinia luovuttaa ilmaiseksi apteekeista heroinisteille. Kansa äänesti kyllä. Samaan totuuden hyväksyvään suuntaan toivoisin kehityksen kulkevan Suomessakin, mutta kuten totesin jo alussa, Suomi laahaa perässä muuta Eurooppaa. Toivotaan että noitavainoista päästään ja siirrytään nykyisyyteen avoimin silmin ongelmat tunnustaen ja tunnistaen, sen sijaan että kielletään kaikki ja mafiapomot voivat sitten hieroa tyytyväisinä käsiään yhteen.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

A:"päihteiden demonisoimisesta johtuva epärealistinen käsitys huumausaineiden vaikutuksista, joka romahtaa siinä vaiheessa kun kokeilee jotakin päihdettä"
Mutta näihän käy nuorille myös mm. tupakan kanssa. Hän ei näe kenenkään toverinsa sairastuvan keuhkosyöpään. -> "se olikin fossiilien höpinää ja humbuugia.."
Monet vanhemmat ei ole juuri sen viisaampia:
"Jopa 60 % vanhemmista ei usko oman tupakointinsa heikentävän lastensa terveyttä. Kolmannes tupakoivista vanhemmista ajattelee, ettei oma tupakointi vaikuta lapseen mitenkään." (www.cancer.fi, luvut v. 2007 kyselystä)

[quote author="Vierailija: MrrKAT" time="14.09.2010 klo 17:54"]

A:"päihteiden demonisoimisesta johtuva epärealistinen käsitys huumausaineiden vaikutuksista, joka romahtaa siinä vaiheessa kun kokeilee jotakin päihdettä"
Mutta näihän käy nuorille myös mm. tupakan kanssa. Hän ei näe kenenkään toverinsa sairastuvan keuhkosyöpään. -> "se olikin fossiilien höpinää ja humbuugia.."
Monet vanhemmat ei ole juuri sen viisaampia:
"Jopa 60 % vanhemmista ei usko oman tupakointinsa heikentävän lastensa terveyttä. Kolmannes tupakoivista vanhemmista ajattelee, ettei oma tupakointi vaikuta lapseen mitenkään." (www.cancer.fi, luvut v. 2007 kyselystä)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Näissä blogeihin vastaamisissa on aina se pulma, että pitäisi kirjoittaa monta liuskaa tekstiä, ennen kuin saisi tyhjentävän vastauksen aikaiseksi. Vaan vastataanpa nyt vaikkapa lause kerrallaan. Marko kirjoitti esimerkiksi:
"Jos heroiinia käyttäisi alkoholin tavoin 90 prosenttia suomalaisista, yhteiskunta todennäköisesti romahtaisi muutamassa kuukaudessa."

Näin varmaankin tapahtuisi, mutta tässä yhteydessä ei voi unohtaa kulttuuripermää; Kauko-Idässä on useita yhteiskuntia, joissa heroiinia, oopiumia ja muita vastaavia huumeita on käytetty vuosituhansia, mutta siellä asiat hoituvat samalla tavoin "taiteillen" kuin meillä "Villissä-Lännessä" alkoholin ja/tai lääkkeiden kanssa. Mikäli heroiinin ja alkoholin käyttökulttuurit vaihtaisivat paikkaa kertaheitolla, koko maailman valtiojärjestykset ja infrastruktuuri romahtaisivat kertaheitolla! Yhteiskunnat jäsenineen kautta maailman "tasapainoilevat" sallittujen ja ei-sallittujen käyttöaineiden kanssa.
Valitettavasti pään sekaisin vievät aineet näyttävät vähitellen vievän voiton tässä pitkällisessä taistelussa...

[quote author="Vierailija: Alan Dorkin" time="14.09.2010 klo 19:20"]

Näissä blogeihin vastaamisissa on aina se pulma, että pitäisi kirjoittaa monta liuskaa tekstiä, ennen kuin saisi tyhjentävän vastauksen aikaiseksi. Vaan vastataanpa nyt vaikkapa lause kerrallaan. Marko kirjoitti esimerkiksi:
"Jos heroiinia käyttäisi alkoholin tavoin 90 prosenttia suomalaisista, yhteiskunta todennäköisesti romahtaisi muutamassa kuukaudessa."

Näin varmaankin tapahtuisi, mutta tässä yhteydessä ei voi unohtaa kulttuuripermää; Kauko-Idässä on useita yhteiskuntia, joissa heroiinia, oopiumia ja muita vastaavia huumeita on käytetty vuosituhansia, mutta siellä asiat hoituvat samalla tavoin "taiteillen" kuin meillä "Villissä-Lännessä" alkoholin ja/tai lääkkeiden kanssa. Mikäli heroiinin ja alkoholin käyttökulttuurit vaihtaisivat paikkaa kertaheitolla, koko maailman valtiojärjestykset ja infrastruktuuri romahtaisivat kertaheitolla! Yhteiskunnat jäsenineen kautta maailman "tasapainoilevat" sallittujen ja ei-sallittujen käyttöaineiden kanssa.
Valitettavasti pään sekaisin vievät aineet näyttävät vähitellen vievän voiton tässä pitkällisessä taistelussa...

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Epäilen suuresti, että naposteltavan lisääminen joka kapakkaan vähentäisi humalahakuista juomista. Päinvastoin, viihtyisämmässä kapakassa viihtyy paremmin. Eiköhän se isoin ongelma ole se suomalaisten asenne alkoholiin (toki monella muullakin maalla on sama ongelma). Asenteita on erittäin vaikea korjata, ja onnistuessaankin tarkoittaa vuosikausien järjestelmällistä työtä muutoksen eteen. Nykyisellään asenteita vinouttaa esim mainokset, joissa tylsät bileet muuttuvat hauskoiksi siiderin voimalla.

Jos kapakoissa halutaan vähentää humalahakuista juomista, niin miten olisi alkoholittomien juomien tarjonnan parantaminen? Voisi järjestää esim. kampanjoita, joissa kannustetaisiin päihteettömään juhlimiseen kapakassa. "Päihteetön perjantai - viinat tuplahintaan, A(lkoholiton)-booli puoleen hintaan"

[quote author="Vierailija: Epäilevä Tuomas" time="15.09.2010 klo 11:40"]

Epäilen suuresti, että naposteltavan lisääminen joka kapakkaan vähentäisi humalahakuista juomista. Päinvastoin, viihtyisämmässä kapakassa viihtyy paremmin. Eiköhän se isoin ongelma ole se suomalaisten asenne alkoholiin (toki monella muullakin maalla on sama ongelma). Asenteita on erittäin vaikea korjata, ja onnistuessaankin tarkoittaa vuosikausien järjestelmällistä työtä muutoksen eteen. Nykyisellään asenteita vinouttaa esim mainokset, joissa tylsät bileet muuttuvat hauskoiksi siiderin voimalla.

Jos kapakoissa halutaan vähentää humalahakuista juomista, niin miten olisi alkoholittomien juomien tarjonnan parantaminen? Voisi järjestää esim. kampanjoita, joissa kannustetaisiin päihteettömään juhlimiseen kapakassa. "Päihteetön perjantai - viinat tuplahintaan, A(lkoholiton)-booli puoleen hintaan"

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Armitage, kirjoitat että

"Yhdistävä tekijä kaikessa ongelmakäytössä on addiktoituva persoonallisuus, ja kykenemättömyys hallita tätä piirrettä. Nämä ongelmakäyttäjät muodostavat sen 1%:n per päihde tai harraste, jotka ikään kuin pilaavat kyseisen asian touhullaan. "

Niin, tämähän on juuri se Pia Mäkelän minusta hyvin perustein kritisoima ajattelutapa. Jos olisi jotakin tutkimusnäyttöä siitä, että joillakin ihmisillä todella olisi tämä addiktoituva persoonallisuus aineesta riippumatta, muuttaisin mielipiteeni välittömästi. Mutta en usko että osaat esittää linkkejä mihinkään muuhun kuin tutkimuksiin, joissa löydetään pieniä geneettisiä eroja addiktoituvuudessa aineeseen X tai aineeseen Y. (Esimerkiksi itse tiedän ettei minun kannattaisi kokeilla heroiinia, koska minulla on sille spesifi addiktioalttiugeeni.

Tie ongelmakäyttöön vie viihdekäytön kautta. Erityisesti tämä pätee alkoholiin. Käsite viihdekäyttö (joka sitäpaitsi on käännösvirhe, mutta olkoon, kaikki ymmärtävät että tässä sillä tarkoitetaan ei-ongelmallista käyttöä, http://www.tiede.fi/blog/2009/03/09/vastustan-huumeiden-viihdekayttoa-ydinperheessa/) on ollut omiaan luomaan samaa virheellistä mielikuvaa muiden päihteiden käyttöön kuin yleisesti jo on alkoholin suhteen: ikään kuin jo lähtöruudussa, ennen ensimmäistäkään lasillista, tuprahdusta tai piikitystä, ihmiset kuuluisivat joko tulevien ongelmakäyttäjien tai tulevien viihdekäyttäjien ryhmään, eikä näiden ryhmien välillä olisi liikennettä.

[quote author="Vierailija: Marko Hamilo" time="16.09.2010 klo 11:26"]

Armitage, kirjoitat että

"Yhdistävä tekijä kaikessa ongelmakäytössä on addiktoituva persoonallisuus, ja kykenemättömyys hallita tätä piirrettä. Nämä ongelmakäyttäjät muodostavat sen 1%:n per päihde tai harraste, jotka ikään kuin pilaavat kyseisen asian touhullaan. "

Niin, tämähän on juuri se Pia Mäkelän minusta hyvin perustein kritisoima ajattelutapa. Jos olisi jotakin tutkimusnäyttöä siitä, että joillakin ihmisillä todella olisi tämä addiktoituva persoonallisuus aineesta riippumatta, muuttaisin mielipiteeni välittömästi. Mutta en usko että osaat esittää linkkejä mihinkään muuhun kuin tutkimuksiin, joissa löydetään pieniä geneettisiä eroja addiktoituvuudessa aineeseen X tai aineeseen Y. (Esimerkiksi itse tiedän ettei minun kannattaisi kokeilla heroiinia, koska minulla on sille spesifi addiktioalttiugeeni.

Tie ongelmakäyttöön vie viihdekäytön kautta. Erityisesti tämä pätee alkoholiin. Käsite viihdekäyttö (joka sitäpaitsi on käännösvirhe, mutta olkoon, kaikki ymmärtävät että tässä sillä tarkoitetaan ei-ongelmallista käyttöä, http://www.tiede.fi/blog/2009/03/09/vastustan-huumeiden-viihdekayttoa-ydinperheessa/) on ollut omiaan luomaan samaa virheellistä mielikuvaa muiden päihteiden käyttöön kuin yleisesti jo on alkoholin suhteen: ikään kuin jo lähtöruudussa, ennen ensimmäistäkään lasillista, tuprahdusta tai piikitystä, ihmiset kuuluisivat joko tulevien ongelmakäyttäjien tai tulevien viihdekäyttäjien ryhmään, eikä näiden ryhmien välillä olisi liikennettä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Päihteidenkäytöstä on parasta kysyä heiltä ketkä sitä käyttävät, pitäisi tutkia miten he itse hillitsisivät tai parantaisivat järjestelmää, jotta väärinkäytöksien riski pienenisi nykyisestä. Mutta turhilta nämä vaikuttaa, ei peruskansalainen saa ääntään läpi kuitenkaan, ellei saada isoa mediahuomiota positiivisessa valossa esitettävään asiaan, propagandaa oikeaan suuntaan siis. :) sanomamagazineshan esimerkiksi on hyvin puolueeton media, eikä yhtään skandaalinhakuinen.

[quote author="Vierailija: anon" time="18.09.2010 klo 20:38"]

Päihteidenkäytöstä on parasta kysyä heiltä ketkä sitä käyttävät, pitäisi tutkia miten he itse hillitsisivät tai parantaisivat järjestelmää, jotta väärinkäytöksien riski pienenisi nykyisestä. Mutta turhilta nämä vaikuttaa, ei peruskansalainen saa ääntään läpi kuitenkaan, ellei saada isoa mediahuomiota positiivisessa valossa esitettävään asiaan, propagandaa oikeaan suuntaan siis. :) sanomamagazineshan esimerkiksi on hyvin puolueeton media, eikä yhtään skandaalinhakuinen.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

jotain kliseetä tässä hommassa on, en osaa oikein sanoiksi pukea... ainavaan uusia ongelmia, millon isompia, milloin pienempiä... ilman parempaa kokemusta, uskommeko me oikeasti että yhä suurempi määrä ihmisiä säästää lääkityksensa viikolta, jotta voi kiskoa ne vaikka viikonloppuna yhdellä kertaa? vai onko niillä tasainen lääkitys, mutta välillä otetaan viunaa perään...

elieli... haetaanko tarkoitusellista sekakyttöä yhä enevinmäärin, vai onko se vain seurausta että porukoilla nyt sattu olemaan enempi lääkitystä...

tarkoitukselisena esimerkkinä on varmasta nämä niin legendaariset nuoret tytöt, joiden on havaittu ottavan lääkkeitä alkoholin kanssa, mutta näppituntumalla, sitä tehtiin jo 30 vuotta sitten? mutta ehkä nyt on kuitenkin parempi tarjonta... sekavaa, eikö...?

[quote author="Vierailija: jani" time="18.09.2010 klo 22:46"]

jotain kliseetä tässä hommassa on, en osaa oikein sanoiksi pukea... ainavaan uusia ongelmia, millon isompia, milloin pienempiä... ilman parempaa kokemusta, uskommeko me oikeasti että yhä suurempi määrä ihmisiä säästää lääkityksensa viikolta, jotta voi kiskoa ne vaikka viikonloppuna yhdellä kertaa? vai onko niillä tasainen lääkitys, mutta välillä otetaan viunaa perään...

elieli... haetaanko tarkoitusellista sekakyttöä yhä enevinmäärin, vai onko se vain seurausta että porukoilla nyt sattu olemaan enempi lääkitystä...

tarkoitukselisena esimerkkinä on varmasta nämä niin legendaariset nuoret tytöt, joiden on havaittu ottavan lääkkeitä alkoholin kanssa, mutta näppituntumalla, sitä tehtiin jo 30 vuotta sitten? mutta ehkä nyt on kuitenkin parempi tarjonta... sekavaa, eikö...?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Eräs asia, joka vaivaa suomalaista päihdepolitiikkaa ja -keskustelua, on keskittyminen käyttäjiin. Nytkin puhutaan alkoholin tai päihteiden käyttäjälle aiheutuvista haitoista, vaikka tosiasiassa haitat näkyvät yhtä lailla esimerkiksi käyttäjien lapsissa. Ja tietenkin haitat heijastuvat myös kohtuukäyttäjiin jo siinäkin, minkä huomaa jo siitäkin, että prahalaisessa pubissa on paljon mukavampi käydä kuin suomalaisessa. Lähtökohta on siis verrattain individualistinen, vaikka päihteidenkäytön kustannukset tulevat kaikkien maksettavaksi.

Mielenkiintoista on myös, että tupakan suhteen on menty toiseen äärilaitaan: puhutaan sivullisille, viattomille lapsille ja herttaisille naapureille/ kanssamatkustajille jne. aiheutuvista haitoista, kun taas harvemmin - siltä näyttää - mainitaan tupakoivalle yksilölle koituva haitta. Itse en tupakoi - muutoin kuin äärimmäisen satunnaisesti -, mutta minusta kontrasti tupakan ja alkoholin nykyisen kohtelun välillä on suorastaan surrealistinen. Kuinka moni on alkanut rähjäämään snägärijonossa poltettuaan tupakan? Kuinka moneen väkivaltarikokseen olikaan osallisena tupakka.

Mutta tämä menee hieman ohi aiheen, josta on helppo olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa.

[quote author="Vierailija: Timo" time="20.09.2010 klo 21:49"]

Eräs asia, joka vaivaa suomalaista päihdepolitiikkaa ja -keskustelua, on keskittyminen käyttäjiin. Nytkin puhutaan alkoholin tai päihteiden käyttäjälle aiheutuvista haitoista, vaikka tosiasiassa haitat näkyvät yhtä lailla esimerkiksi käyttäjien lapsissa. Ja tietenkin haitat heijastuvat myös kohtuukäyttäjiin jo siinäkin, minkä huomaa jo siitäkin, että prahalaisessa pubissa on paljon mukavampi käydä kuin suomalaisessa. Lähtökohta on siis verrattain individualistinen, vaikka päihteidenkäytön kustannukset tulevat kaikkien maksettavaksi.

Mielenkiintoista on myös, että tupakan suhteen on menty toiseen äärilaitaan: puhutaan sivullisille, viattomille lapsille ja herttaisille naapureille/ kanssamatkustajille jne. aiheutuvista haitoista, kun taas harvemmin - siltä näyttää - mainitaan tupakoivalle yksilölle koituva haitta. Itse en tupakoi - muutoin kuin äärimmäisen satunnaisesti -, mutta minusta kontrasti tupakan ja alkoholin nykyisen kohtelun välillä on suorastaan surrealistinen. Kuinka moni on alkanut rähjäämään snägärijonossa poltettuaan tupakan? Kuinka moneen väkivaltarikokseen olikaan osallisena tupakka.

Mutta tämä menee hieman ohi aiheen, josta on helppo olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Miksi muuten ravintoloiden ja pubien baaritiskien yläpuolella ei ole valotauluja joissa kerrottaisiin esim. alkoholin tyhmentävästä
vaikutuksesta, sekä muista haitoista, kuten rahan palamisesta ? Jos kerran ravintoloissa juodaan, niin juominen mitä todennäköisemmin olisi vähäisempää, jos laki vaatisi kertomaan haitoista juuri ostopäätöksen yhteydessä. Samaa voitaisiin
edellyttää myös tupakan myynniltä. Itse lopetin alkoholin käytön tyystin, kun sain tietää, että aivot vaativat useiden kuukau-
sien juomattomuutta, toipuakseen sille tasolle, jolla ne luonnostaan ovat. Kaikki alkoholin aiheuttamat vauriot eivät käsittääk-
seni korjaudu koskaan.

[quote author="Vierailija: Petri Sahervo" time="29.09.2010 klo 16:56"]

Miksi muuten ravintoloiden ja pubien baaritiskien yläpuolella ei ole valotauluja joissa kerrottaisiin esim. alkoholin tyhmentävästä
vaikutuksesta, sekä muista haitoista, kuten rahan palamisesta ? Jos kerran ravintoloissa juodaan, niin juominen mitä todennäköisemmin olisi vähäisempää, jos laki vaatisi kertomaan haitoista juuri ostopäätöksen yhteydessä. Samaa voitaisiin
edellyttää myös tupakan myynniltä. Itse lopetin alkoholin käytön tyystin, kun sain tietää, että aivot vaativat useiden kuukau-
sien juomattomuutta, toipuakseen sille tasolle, jolla ne luonnostaan ovat. Kaikki alkoholin aiheuttamat vauriot eivät käsittääk-
seni korjaudu koskaan.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Jos heroiinia käyttäisi alkoholin tavoin 90 prosenttia suomalaisista, yhteiskunta todennäköisesti romahtaisi muutamassa kuukaudessa."

mihin perustat väitteesi? kuvailemasi tilanne oli olemassa 40- ja 50-luvulla. suomi oli japanin ohella todellinen heroiinin suurkuluttajamaa. eikä yhteiskunta romahtanut mihinkään. pikemminkin päinvastoin.
tosin tuolloin heroiini oli laillista ja vielä reseptivapaata lääkettä.

samoin tilanne meksikossa, jossa riehuu huumesota. tätä sotaa ei todellakaan käydä huumepäissään, vaan bisneksen vuoksi huumausainemarkkinoista. huumeet eivät tapa, vaan markkinoista kiistelevät rikolliset.

heroiini sinänsä ei oikein annosteltuna tapa ketään eikä myöskään heroiiniä käyttänyt ole vaaraksi ympäristölleen.
heroiinikuolemat johtuvat käytännössä aina siitä, ettei käyttäjä ole tiennyt mitä tai millaisia pitoisuuksia on itseensä ruiskuttanut.

heroiiniasiaa valaisee hyvin hollantilainen dokumentti heroinistivanhainkodista. kannattaa katsoa.

kirjoitin hieman ohi aiheen, mutta ihmetyttää että olet seikkaillut päihdetiedotusseminaarissa, jossa oli koolla melkoisen edustava joukko suomalaisen päihdetutkijoiden parhaimmistoa, eikä kukaan ole silti kertonut perusasioita huumeista.

jere karalahtikaan ei saa julkisuudessa kertoa ex-heroiininkäytöstään, koska se antaisi signaalin nuorisolle, ettei heroiini olekaan sellainen demoni, mihin jää välittömästi koukkuun ja joutuu ruotsinlaivalle tienaamaan.

[quote author="Vierailija: åke" time="29.09.2010 klo 17:50"]

"Jos heroiinia käyttäisi alkoholin tavoin 90 prosenttia suomalaisista, yhteiskunta todennäköisesti romahtaisi muutamassa kuukaudessa."

mihin perustat väitteesi? kuvailemasi tilanne oli olemassa 40- ja 50-luvulla. suomi oli japanin ohella todellinen heroiinin suurkuluttajamaa. eikä yhteiskunta romahtanut mihinkään. pikemminkin päinvastoin.
tosin tuolloin heroiini oli laillista ja vielä reseptivapaata lääkettä.

samoin tilanne meksikossa, jossa riehuu huumesota. tätä sotaa ei todellakaan käydä huumepäissään, vaan bisneksen vuoksi huumausainemarkkinoista. huumeet eivät tapa, vaan markkinoista kiistelevät rikolliset.

heroiini sinänsä ei oikein annosteltuna tapa ketään eikä myöskään heroiiniä käyttänyt ole vaaraksi ympäristölleen.
heroiinikuolemat johtuvat käytännössä aina siitä, ettei käyttäjä ole tiennyt mitä tai millaisia pitoisuuksia on itseensä ruiskuttanut.

heroiiniasiaa valaisee hyvin hollantilainen dokumentti heroinistivanhainkodista. kannattaa katsoa.

kirjoitin hieman ohi aiheen, mutta ihmetyttää että olet seikkaillut päihdetiedotusseminaarissa, jossa oli koolla melkoisen edustava joukko suomalaisen päihdetutkijoiden parhaimmistoa, eikä kukaan ole silti kertonut perusasioita huumeista.

jere karalahtikaan ei saa julkisuudessa kertoa ex-heroiininkäytöstään, koska se antaisi signaalin nuorisolle, ettei heroiini olekaan sellainen demoni, mihin jää välittömästi koukkuun ja joutuu ruotsinlaivalle tienaamaan.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Åke, suhteuta heroiinin aiheuttamat haitat käyttäjämääriin. Huumeongelma on pieni, koska käyttäjämäärät ovat suhteellisen pienet.

Heroiinia pitää vaarallisena myös se joukko päihdeasiantuntijoita, joita ei voi pitää ihan vanhoillisimpina.

http://science.iowamedicalmarijuana.org/pdfs/safety/Nutt%20Rational%20Scale%20Drug%20Harms%20Lancet%202007.pdf

[quote author="Vierailija: Marko Hamilo" time="30.09.2010 klo 13:00"]

Åke, suhteuta heroiinin aiheuttamat haitat käyttäjämääriin. Huumeongelma on pieni, koska käyttäjämäärät ovat suhteellisen pienet.

Heroiinia pitää vaarallisena myös se joukko päihdeasiantuntijoita, joita ei voi pitää ihan vanhoillisimpina.

http://science.iowamedicalmarijuana.org/pdfs/safety/Nutt%20Rational%20Scale%20Drug%20Harms%20Lancet%202007.pdf

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Åke, suhteuta heroiinin aiheuttamat haitat käyttäjämääriin."

no mitä ne heroiinin aiheuttamat haitat sitten on, kun poissuljetaan laittomuudesta johtuva varainhankintarikollisuus (suhteettoman korkea katuhinta) sekä tuotevalvonnan puutteesta johtuva terveydellinen riski (epämääräiset jatkeaineet) ?


morfiini lienee käytännössä samaa kamaa kuin heroiini, mutta en ole kuullut/lukenut morfiinia käyttävien ryöstävän mummoja taikka muutenkaan sekoilevan julkipaikoilla. molemmissa psyykkinen ja fyysinen riippuvuus lienee se varsinainen ongelma.

mutta riippuvuus, varsinkin kun ainetta (vertaa morfiini) on saatavilla ei varmastikaan romauta yhteiskuntia.

en muuten tekstilläni pyri mitenkään mainostamaan taikka yllyttämään opiaattien käyttöön. mutta haluan julkituoda huoleni siitä, että päihdeammattilaisetkaan eivät ymmärrä tai erota toisistaan "huumehörhöjä".
nämä julkisuudessa paljon huomiota saaneet "huumehörhöt", jotka riehuvat julkisilla paikoilla, rikkovat paikkoja, tappelevat ym. ovat pääsääntöisesti alkoholi-lääkkeet tai alkoholi-amfetamiini-lääkkeet -linjalla.

[quote author="Vierailija: åke" time="30.09.2010 klo 17:17"]

"Åke, suhteuta heroiinin aiheuttamat haitat käyttäjämääriin."

no mitä ne heroiinin aiheuttamat haitat sitten on, kun poissuljetaan laittomuudesta johtuva varainhankintarikollisuus (suhteettoman korkea katuhinta) sekä tuotevalvonnan puutteesta johtuva terveydellinen riski (epämääräiset jatkeaineet) ?


morfiini lienee käytännössä samaa kamaa kuin heroiini, mutta en ole kuullut/lukenut morfiinia käyttävien ryöstävän mummoja taikka muutenkaan sekoilevan julkipaikoilla. molemmissa psyykkinen ja fyysinen riippuvuus lienee se varsinainen ongelma.

mutta riippuvuus, varsinkin kun ainetta (vertaa morfiini) on saatavilla ei varmastikaan romauta yhteiskuntia.

en muuten tekstilläni pyri mitenkään mainostamaan taikka yllyttämään opiaattien käyttöön. mutta haluan julkituoda huoleni siitä, että päihdeammattilaisetkaan eivät ymmärrä tai erota toisistaan "huumehörhöjä".
nämä julkisuudessa paljon huomiota saaneet "huumehörhöt", jotka riehuvat julkisilla paikoilla, rikkovat paikkoja, tappelevat ym. ovat pääsääntöisesti alkoholi-lääkkeet tai alkoholi-amfetamiini-lääkkeet -linjalla.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"morfiini lienee käytännössä samaa kamaa kuin heroiini, mutta en ole kuullut/lukenut morfiinia käyttävien ryöstävän mummoja taikka muutenkaan sekoilevan julkipaikoilla. molemmissa psyykkinen ja fyysinen riippuvuus lienee se varsinainen ongelma."

näin JUURI...
lääkkeitä popsiva "täti" voi kauhistella
suomen hirmuista huumeongelmaa..
tajuamatta itse syövänsä "huumeita"...

ihmettelen muutoinkin ajattelua
"jos kaikki vetäis herskaa...niin sitten... "
huomaa ettei aineesta tiedetä kun ajatusmaailma
on tämän suuntainen...

kaikki eivät PIDÄ heroiinista...
heroiini antaa joillekkin "orgastisen" olon...
kun taas toisille olotilaa voisi verrata buranan
övereihein...
oksententelua ja vellovaa olotilaa ei kaikki kaipaa...

vaikka heroiiniia jaettaisiin r-kioskeilla
ilmaiseksi...
ei sitä suurin osa rupeisi käyttämään...
ei vaikka heille ensinmäinen annos lyötäisiin
nahkoihin väkisin...
tästähän meillä on kokemusta juuri sodan jälkeen...
vaikka sitä lääkkeenä jaettiin niin
silti siihen koukkuun ei jäänyt "suuri osa"

alkoholin kanssa uskoisin asian olevan toisin...
jos siis saisi ukot ja akat olla pikku "pierussa" duunissa...
niin kansanterveys alkaisi oikeasti kokea jonkin
näköistä murenemista...

tässä on mielestäni iso ero heroiiniin...
alkoholi "sopii" perkeleen monelle...

tuntuu kuin alkoholia verrattaisiin "huumeisiin"
kossu=herskaa ja kalja=kannabista pohjalta.. .
kun ajattelee eri kannabislajikkeidenkin eroja
niin pelottavan pitkällä tuntuu ihmisten aatokset
päihteistä olevan... ja varsinkin tietämys...

muutoinkin huumeongelmaan ja
huumeisiin liitetty "sekakäyttäjien" ryhmä
pitäisi eritellä mielestäni tilastoista...
nämä" limanhaistelija pillerin syöjät"
eivät kuole mihinkään yksittäiseen aineeseen...
vaan omaan käytökseensä...

jos eivät putoa kännissä parvekkeelta
niin övereihin "kaverin kaverin" pillereihin...

jotenkin tuntuu typerältä kaivaa esiin ainetta
mitä tämä marginaali ryhmä on juuri sillä hetkellä
vetänyt...
"maksalaatikkoa ja piimää näyttää nauttineen"

[quote author="Vierailija: omena" time="04.10.2010 klo 10:17"]

"morfiini lienee käytännössä samaa kamaa kuin heroiini, mutta en ole kuullut/lukenut morfiinia käyttävien ryöstävän mummoja taikka muutenkaan sekoilevan julkipaikoilla. molemmissa psyykkinen ja fyysinen riippuvuus lienee se varsinainen ongelma."

näin JUURI...
lääkkeitä popsiva "täti" voi kauhistella
suomen hirmuista huumeongelmaa..
tajuamatta itse syövänsä "huumeita"...

ihmettelen muutoinkin ajattelua
"jos kaikki vetäis herskaa...niin sitten... "
huomaa ettei aineesta tiedetä kun ajatusmaailma
on tämän suuntainen...

kaikki eivät PIDÄ heroiinista...
heroiini antaa joillekkin "orgastisen" olon...
kun taas toisille olotilaa voisi verrata buranan
övereihein...
oksententelua ja vellovaa olotilaa ei kaikki kaipaa...

vaikka heroiiniia jaettaisiin r-kioskeilla
ilmaiseksi...
ei sitä suurin osa rupeisi käyttämään...
ei vaikka heille ensinmäinen annos lyötäisiin
nahkoihin väkisin...
tästähän meillä on kokemusta juuri sodan jälkeen...
vaikka sitä lääkkeenä jaettiin niin
silti siihen koukkuun ei jäänyt "suuri osa"

alkoholin kanssa uskoisin asian olevan toisin...
jos siis saisi ukot ja akat olla pikku "pierussa" duunissa...
niin kansanterveys alkaisi oikeasti kokea jonkin
näköistä murenemista...

tässä on mielestäni iso ero heroiiniin...
alkoholi "sopii" perkeleen monelle...

tuntuu kuin alkoholia verrattaisiin "huumeisiin"
kossu=herskaa ja kalja=kannabista pohjalta.. .
kun ajattelee eri kannabislajikkeidenkin eroja
niin pelottavan pitkällä tuntuu ihmisten aatokset
päihteistä olevan... ja varsinkin tietämys...

muutoinkin huumeongelmaan ja
huumeisiin liitetty "sekakäyttäjien" ryhmä
pitäisi eritellä mielestäni tilastoista...
nämä" limanhaistelija pillerin syöjät"
eivät kuole mihinkään yksittäiseen aineeseen...
vaan omaan käytökseensä...

jos eivät putoa kännissä parvekkeelta
niin övereihin "kaverin kaverin" pillereihin...

jotenkin tuntuu typerältä kaivaa esiin ainetta
mitä tämä marginaali ryhmä on juuri sillä hetkellä
vetänyt...
"maksalaatikkoa ja piimää näyttää nauttineen"

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Keskusteluun osallistuminen vaatii kirjautumista.

Sivuston blogit

MBnet
Me Naiset