Tieteen tykkääjä | | 18

Hypettääkö vai eikö hypettää?

Tieteestä tykkäämisessä on se hankaluus, että kun tehdään oikein odottamaton löytö, ei aina ole selvää, mitä siitä pitäisi tykätä. Tällainen tapaus oli loppuviikon hiukkastutkimusyllätys: kun Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern tiedotti havainneensa, että neutriinot ovat kulkeneet heidän kokeessaan valoa nopeammin. Ja lisäsi, että eriskummallisuudessaan havainto kaipaa kuitenkin vahvistuksia muilta tutkijoilta.

Cern itse otsikoi havainnon varovaisin sanankääntein:  "OPERA experiment reports anomaly in flight time of neutrinos from CERN to Gran Sasso". Luonnontieteiden huippulehti Nature uutisoi selvästi rohkeammin: "Particles break light-speed-limit. Neutrino results challenge cornerstone of modern physics." Toinen huippulehti Science oli hieman pidättyväisempi ja korosti havainnon ainutkertaisuutta: "Neutrinos travel faster than light, according to one experiment".

Kommenttiensa perusteella alan asiantuntijat haluavat pitää jäitä hatussa. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja sanoi Iltalehdessä lyövänsä viskipullon vetoa sen puolesta, että tulos osoittautuu mittausvirheeksi. Sciencen uutisessa newyorkilainen neutriinofyysikko Chang Kee Jung on valmis lyömään virheen puolesta vetoa vaikka talonsa. Blogistimme, teoreettinen fyysikko Syksy Räsänen puolestaan neuvoo bloginsa keskustelussa näin:  "Tulosta ei voi pitää varmennettuna. Mielestäni muiden kuin asiantuntijoiden ei kannattaisi kiinnittää siihen mitään huomiota ellei tulosta varmisteta."

Lisätutkimusten odottaminen rauhassa onkin varmaan järkevä ajatus. Toisaalta kun meidän maallikoiden huomio nyt on jo kiinnittynyt, niin mitenkäs sen enää saisi ei-kiinnitetyksi? ;)

Maallikkoa tietenkin kiinnostaa, mitä havainto saattaisi merkitä, jos se osoittautuu todeksi. Fyysikot ovat tässä vaiheessa olleet ymmärrettävän niukkasanaisia kommenteissaan. Jos havainto osoittautuu vääräksi, niin spekulaatiot osoittautuvat turhiksi.

Jotain on kuitenkin suostuttu sanomaan. Naturen uutisessa teoreettinen fyysikko, italialaisen Bolognan yliopiston emeritusprofessori Antonino Zichichi muotoili näin: "Jos valonnopeus ei olekaan raja, suppean suhteellisuusteorian perusta murenee." Toisaalta eipä tuo tarkoittane sitä, että suhteellisuusteoriaan pohjaavat tekniset sovellukset yhtäkkiä lakkaisivat toimimasta. ;) Mutta fysiikan maailmankuvaa pitäisi rukata.

Mahdollisen valoa nopeamman kulun syytä suostui spekuloimaan ainakin samainen Zichichi. Hänen mukaansa kyse saattaisi olla neutriinojen livahtelusta esimerkiksi säieteorian ennustamien ylimääräisten ulottuvuuksien kautta.

Mutta eipä siis nuolaista, ennen kun tipahtaa.

Omalta ajaltani muistan fysiikasta ennenaikaisena hypetyksenä ainakin 1990-luvun vaihteen kohun kylmäfuusiosta: että olisi onnistuttu tuottamaan fuusiorektioita odottamattoman alhaisessa lämpötilassa. Havainto osoittautui vääräksi. Biologiasta muistan 1990-luvun lopulta kohun Mars-meteoriitista, jonka omituiset mineraalikertymät aluksi tulkittiin bakteerien fossiileiksi ja todisteiksi muinaisesta elämästä Marsissa. Uskottavia todisteita bioalkuperästä ei kuitenkaan saatu kokoon.

Muistatteko muita vastaavia ennenaikaisia hehkutuksia?

 

Avainsanat:
hiukkasfysiikka , tutkijat , psykologia , media

Katso myös nämä

Kommentit

Huomenta Petri! Yhdellä ensimmäisistä fysiikan peruskurssin luennoistani Turun yliopistossa (kivikaudella vuonna 1969) luennoitsija marssi innoissaan saliin ja kertoi, että gravitaatioaallot on nyt havaittu. No, ei oltu. Väitöskirjaa vääntäessäni Norditassa Kööpenhaminassa kaikki teoreetikot kirjoittivat apinan raivolla papereita magneettisista monopoleista, joita oli havaittu eräässä kokeessa. No, ei oltu.

[quote author="Vierailija: Esko Valtaoja" time="25.09.2011 klo 12:31"]

Huomenta Petri! Yhdellä ensimmäisistä fysiikan peruskurssin luennoistani Turun yliopistossa (kivikaudella vuonna 1969) luennoitsija marssi innoissaan saliin ja kertoi, että gravitaatioaallot on nyt havaittu. No, ei oltu. Väitöskirjaa vääntäessäni Norditassa Kööpenhaminassa kaikki teoreetikot kirjoittivat apinan raivolla papereita magneettisista monopoleista, joita oli havaittu eräässä kokeessa. No, ei oltu.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tuo on asia, joka pitäisi muistaa monessa muussakin asiassa. Kun näistä asioista uutisoidaan, tai uutisoidaan taloudesta tai mistä tahansa, niin liian tanakka seuraaminen vääristää kuvaa. Se on liian hektinen ja hötkyilijät menevät tunteen mukana sinne tänne.

Ajatellaan vaikka Kreikan tilannetta, joka on ihan eri asia kuin tämä. Joka viikko siitä uutisoidaan jotain, sinne ja tänne, mutta lopulta vasta vuosien päästä voimme todella hahmottaa mitä asiassa kävi.

Tämä voi olla Tiede.fi:n kannalta hieman huono asia, mutta uutisia ei kannattaisi seurata kuin kerran viikossa, kenties kerran kuukaudessa, muuten näkee asiat niin läheltä ettei näe metsää puilta.

[quote author="Vierailija: Monitaho." time="25.09.2011 klo 14:17"]

Tuo on asia, joka pitäisi muistaa monessa muussakin asiassa. Kun näistä asioista uutisoidaan, tai uutisoidaan taloudesta tai mistä tahansa, niin liian tanakka seuraaminen vääristää kuvaa. Se on liian hektinen ja hötkyilijät menevät tunteen mukana sinne tänne.

Ajatellaan vaikka Kreikan tilannetta, joka on ihan eri asia kuin tämä. Joka viikko siitä uutisoidaan jotain, sinne ja tänne, mutta lopulta vasta vuosien päästä voimme todella hahmottaa mitä asiassa kävi.

Tämä voi olla Tiede.fi:n kannalta hieman huono asia, mutta uutisia ei kannattaisi seurata kuin kerran viikossa, kenties kerran kuukaudessa, muuten näkee asiat niin läheltä ettei näe metsää puilta.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Biologiassa yksi viimeaikainen hypetys oli viime vuoden lopulla Mono Lakesta löytyneet arsenikilla elävät bakteerit. Koko juttu taisi sitten kuivua kokoon.

[quote author="Vierailija: Tuomas Aivelo" time="25.09.2011 klo 15:10"]

Biologiassa yksi viimeaikainen hypetys oli viime vuoden lopulla Mono Lakesta löytyneet arsenikilla elävät bakteerit. Koko juttu taisi sitten kuivua kokoon.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kyllä usko kylmäfuusioon elää vielä ja neutriinokin voi sitten kuiteskin kulkea valoa nopeammin.
http://juffo.blogspot.com/2011/09/neutriino-kulkee-valoa-nopeammin.html

[quote author="Vierailija: Rappe" time="25.09.2011 klo 16:24"]

Kyllä usko kylmäfuusioon elää vielä ja neutriinokin voi sitten kuiteskin kulkea valoa nopeammin.
http://juffo.blogspot.com/2011/09/neutriino-kulkee-valoa-nopeammin.html

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos lisäesimerkeistä, Esko ja Tuomas!

Mutta Tuomas, täytyy tunnustaa, että ainakaan minä en ole tullut seuranneeksi "arsenikkibakteerien" tutkimustilannetta enkä tiedä, voiko sanoa, että homma on kuivunut kasaan. Toisaalta jos tulos olisi vahvistunut, siitä ehkä olisi tiedotettu niin, etten olisi voinut olla huomaamatta... Mutten myöskään tiedä, miten hidasta tuollaisen aineenvaihdunnan tutkiminen on. Nyt en pikaisella nettihaulla löytänyt asiasta olennaista uutta.

Joka tapauksessa on totta, että löydös, jonka mukaan tietyt bakteerit käyttäisivät arseenia yhtenä dna:nsa rakenneosana, on sen verran villi, että sitä olisi jo tuoreeltaan voinut epäillä turhaksi kohuksi. Tämän myönnän.

Itse olen kuitenkin mikrobiologina omaksunut sen ajattelutavan, että jos bakteerit jotain ovat niin biokemiallisesti kekseliäitä. Löytyyhän melkein minkä tahansa aineen hyödyntäjäksi jokin bakteeri. Siksi en pitänyt tätä löytöä tuoreeltaan liian mahdottomalta. Uutisoimmekin sen lehden uutispalstalla isosti. Kirjoitin itse tuon uutistekstin.

Samoin uutisoimme isosti Mars-meteoriitin oletetut "bakteerifossiilit" aikanaan, ja senkin tekstin kirjoitin. En pitänyt sitäkään niin villinä, ettei se olisi voinut olla totta - enkä itse asiassa pidä vieläkään. Mikä ettei Marsissa olisi joskus muinoin voinut olla mikroskooppista elämää ja mikseivät jotkin mikrobit olisi voineet säilyä fossiileina kuten Maassakin. Melko pian tuli kuitenkin sen verran vakuuttavia näkemyksiä kyseisten "fossiilien" ei-biologisesta alkuperästä (jotka myös uutisoimme ja muistan kirjoittaneeni), että löydön voi ajatella käytännössä kuivahtaneen kasaan. Vaikkei todistelu kumpaankaan suuntaan tainnut päätyä ihan sellaiseen aukottomuuteen, että näkemyksen vastakkainen osapuoli olisi sen täysin hyväksynyt.

[quote author="Vierailija: Petri Riikonen" time="25.09.2011 klo 18:38"]

Kiitos lisäesimerkeistä, Esko ja Tuomas!

Mutta Tuomas, täytyy tunnustaa, että ainakaan minä en ole tullut seuranneeksi "arsenikkibakteerien" tutkimustilannetta enkä tiedä, voiko sanoa, että homma on kuivunut kasaan. Toisaalta jos tulos olisi vahvistunut, siitä ehkä olisi tiedotettu niin, etten olisi voinut olla huomaamatta... Mutten myöskään tiedä, miten hidasta tuollaisen aineenvaihdunnan tutkiminen on. Nyt en pikaisella nettihaulla löytänyt asiasta olennaista uutta.

Joka tapauksessa on totta, että löydös, jonka mukaan tietyt bakteerit käyttäisivät arseenia yhtenä dna:nsa rakenneosana, on sen verran villi, että sitä olisi jo tuoreeltaan voinut epäillä turhaksi kohuksi. Tämän myönnän.

Itse olen kuitenkin mikrobiologina omaksunut sen ajattelutavan, että jos bakteerit jotain ovat niin biokemiallisesti kekseliäitä. Löytyyhän melkein minkä tahansa aineen hyödyntäjäksi jokin bakteeri. Siksi en pitänyt tätä löytöä tuoreeltaan liian mahdottomalta. Uutisoimmekin sen lehden uutispalstalla isosti. Kirjoitin itse tuon uutistekstin.

Samoin uutisoimme isosti Mars-meteoriitin oletetut "bakteerifossiilit" aikanaan, ja senkin tekstin kirjoitin. En pitänyt sitäkään niin villinä, ettei se olisi voinut olla totta - enkä itse asiassa pidä vieläkään. Mikä ettei Marsissa olisi joskus muinoin voinut olla mikroskooppista elämää ja mikseivät jotkin mikrobit olisi voineet säilyä fossiileina kuten Maassakin. Melko pian tuli kuitenkin sen verran vakuuttavia näkemyksiä kyseisten "fossiilien" ei-biologisesta alkuperästä (jotka myös uutisoimme ja muistan kirjoittaneeni), että löydön voi ajatella käytännössä kuivahtaneen kasaan. Vaikkei todistelu kumpaankaan suuntaan tainnut päätyä ihan sellaiseen aukottomuuteen, että näkemyksen vastakkainen osapuoli olisi sen täysin hyväksynyt.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Arsenikki-DNA:n epäilijöillä on puolellaan se hyvin vahva väite, että arsenikkisidokset eivät yksinkertaisesti olisi tarpeeksi vahvoja että DNA voisi pysyä kasassa. En oli fysikaalinen kemisti, joten en osaa itse arvioida väitettä, mutta jos noin on, niin silloin tulosten selitystä kannattaa tosiaankin etsiä puutteellisista koejärjestelyistä. Bakteerien kekseliäisyys voi tukea sitäkin: ehkä ne pystyvät riipimään kasaan DNA:hansa tarvitsemansa fosforin hyvin pienistäkin pitoisuuksista joita koejärjestelyssä ei onnistuttu kokonaan siivoamaan pois.

[quote author="Vierailija: Sampo Smolander" time="25.09.2011 klo 22:26"]

Arsenikki-DNA:n epäilijöillä on puolellaan se hyvin vahva väite, että arsenikkisidokset eivät yksinkertaisesti olisi tarpeeksi vahvoja että DNA voisi pysyä kasassa. En oli fysikaalinen kemisti, joten en osaa itse arvioida väitettä, mutta jos noin on, niin silloin tulosten selitystä kannattaa tosiaankin etsiä puutteellisista koejärjestelyistä. Bakteerien kekseliäisyys voi tukea sitäkin: ehkä ne pystyvät riipimään kasaan DNA:hansa tarvitsemansa fosforin hyvin pienistäkin pitoisuuksista joita koejärjestelyssä ei onnistuttu kokonaan siivoamaan pois.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

1988 pidettiin selvänä, että Torinon käärinliina oli 1200-luvun tienoilla valmistettu petkutus. Hiiliajoitus, jonka tulokset julkaisi Nature, todisti tämän. Vaikka hiiliajoitus sinänsä oli pätevä, sillä ei enää katsota olevan todistusvoimaa suhteessa käärinliinan ikään. Tämän on Nature itse vaivihkaa myöntänyt. Hiiliajoitetut palat näyttävät toisissa tiedelehdissä julkaistujen tutkimusten mukaan kuuluneen käärinliinaan joskus 1200 vuotta sitten ommeltuun korjauspalaan.

In 1988, the Shroud was carbon dated. It was determined, then, that the cloth was medieval. Hence it was declared a forgery. But, twenty years later, in 2008, Philip Ball, the former physical science editor for Nature, the acclaimed, peer-reviewed, international scientific journal that published the carbon dating results, wrote an interesting piece in Nature Online. He is writing as a scientist only:

It's fair to say that, despite the seemingly definitive tests in 1988, the status of the Shroud of Turin is murkier than ever. Not least, the nature of the image and how it was fixed on the cloth remain deeply puzzling.

[quote author="Vierailija: P.S.V." time="26.09.2011 klo 00:47"]

1988 pidettiin selvänä, että Torinon käärinliina oli 1200-luvun tienoilla valmistettu petkutus. Hiiliajoitus, jonka tulokset julkaisi Nature, todisti tämän. Vaikka hiiliajoitus sinänsä oli pätevä, sillä ei enää katsota olevan todistusvoimaa suhteessa käärinliinan ikään. Tämän on Nature itse vaivihkaa myöntänyt. Hiiliajoitetut palat näyttävät toisissa tiedelehdissä julkaistujen tutkimusten mukaan kuuluneen käärinliinaan joskus 1200 vuotta sitten ommeltuun korjauspalaan.

In 1988, the Shroud was carbon dated. It was determined, then, that the cloth was medieval. Hence it was declared a forgery. But, twenty years later, in 2008, Philip Ball, the former physical science editor for Nature, the acclaimed, peer-reviewed, international scientific journal that published the carbon dating results, wrote an interesting piece in Nature Online. He is writing as a scientist only:

It's fair to say that, despite the seemingly definitive tests in 1988, the status of the Shroud of Turin is murkier than ever. Not least, the nature of the image and how it was fixed on the cloth remain deeply puzzling.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Vuoden 1972 alussa herätti melkoista huomiota väite, jonka mukaan Merkuriuksen radan sisäpuolelta olisi löytynyt planeetta Vulkanus. Vaan eipä ilmeisesti löytynytkään.
Löytö olisikin itse asiassa ollut varsin merkityksellinen, sillä se olisi kenties jopa kumonnut yleisen suhteellisuusteorian. Vaikka en Vulkanustahan oli jo 1800-luvun lopulla yritetty etsiä, koska Merkuriuksen radan periheliliike oli suurempi kuin minkä tunnettujen planeettojen vaikutus olisi Newtonin fysiikan mukaan aiheuttanut, mutta sitten yleinen suhteellisuusteoria selittikin tämän poikkeaman aivan toisin. Jos löytö olisi vahvistettu (eikä Vulkanus olisi ollut aivan pieni), olisi ainakin ollut selittämistä siinä, miksi Merkuriuksen liikkeessä ei suhteellisuusteorian mukaisen poikkaman lisäksi esiinny myös Vulkanuksen aiheuttamaa poikkeamaa.

[quote author="Vierailija: KL" time="26.09.2011 klo 07:23"]

Vuoden 1972 alussa herätti melkoista huomiota väite, jonka mukaan Merkuriuksen radan sisäpuolelta olisi löytynyt planeetta Vulkanus. Vaan eipä ilmeisesti löytynytkään.
Löytö olisikin itse asiassa ollut varsin merkityksellinen, sillä se olisi kenties jopa kumonnut yleisen suhteellisuusteorian. Vaikka en Vulkanustahan oli jo 1800-luvun lopulla yritetty etsiä, koska Merkuriuksen radan periheliliike oli suurempi kuin minkä tunnettujen planeettojen vaikutus olisi Newtonin fysiikan mukaan aiheuttanut, mutta sitten yleinen suhteellisuusteoria selittikin tämän poikkeaman aivan toisin. Jos löytö olisi vahvistettu (eikä Vulkanus olisi ollut aivan pieni), olisi ainakin ollut selittämistä siinä, miksi Merkuriuksen liikkeessä ei suhteellisuusteorian mukaisen poikkaman lisäksi esiinny myös Vulkanuksen aiheuttamaa poikkeamaa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sampo, kiitos täsmennyksestä. Varmaankin tuo kyky kerätä fosforinsa vähästäkin on todennäköisempi selitys kuin se fosforin korvaaminen arseenilla. Mutta minullakaan ei ole eväitä arvioida tuota sidoksen kestävyyden mahdottomuusväitettä.

[quote author="Vierailija: Petri Riikonen" time="26.09.2011 klo 09:40"]

Sampo, kiitos täsmennyksestä. Varmaankin tuo kyky kerätä fosforinsa vähästäkin on todennäköisempi selitys kuin se fosforin korvaaminen arseenilla. Mutta minullakaan ei ole eväitä arvioida tuota sidoksen kestävyyden mahdottomuusväitettä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

"Raamatullisen arkeologian" puolelta löytyy useitakin hypetyksiä: Noan arkki on "löydetty" useita kertoja ja muutama vuosi sitten suurella kohulla uutisoitu Jeesuksen veljen arkku osoittautui väärennökseksi. Ja mitä tulee tuohon käärinliinaan, niin sitä epäiltiin väärennökseksi hyvin pian sen jälkeen kun se todistettavasti tuli julkisuuteen (1300-luvulla) - joka kummasti sattuu olemaan hyvin pian C14-iän jälkeen...

[quote author="Vierailija: Anonyymi astrofyysikko" time="26.09.2011 klo 10:13"]

"Raamatullisen arkeologian" puolelta löytyy useitakin hypetyksiä: Noan arkki on "löydetty" useita kertoja ja muutama vuosi sitten suurella kohulla uutisoitu Jeesuksen veljen arkku osoittautui väärennökseksi. Ja mitä tulee tuohon käärinliinaan, niin sitä epäiltiin väärennökseksi hyvin pian sen jälkeen kun se todistettavasti tuli julkisuuteen (1300-luvulla) - joka kummasti sattuu olemaan hyvin pian C14-iän jälkeen...

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos, endar, hyvä linkki! Kävin katsomassa, ja tuota tutkimusta kannattaa tosiaan seurata, jos on kiinnostunut, miten "arsenikkibakteerien" asiassa käy.

Kun katselin hänen bakteeriensa kasvukäyriä, heräsi muistoja omilta tutkijavuosiltani. :) Tutkija koettaa vakioida olot niin huolellisesti kuin mahdollista, mutta silti bakteerit aina välillä kasvavat juuri kuin niitä itseä huvittaa. Näin se monesti taitaa olla: eläviltä eliöiltä on vaikea saada yksinkertaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin.

[quote author="Vierailija: Petri Riikonen" time="26.09.2011 klo 14:30"]

Kiitos, endar, hyvä linkki! Kävin katsomassa, ja tuota tutkimusta kannattaa tosiaan seurata, jos on kiinnostunut, miten "arsenikkibakteerien" asiassa käy.

Kun katselin hänen bakteeriensa kasvukäyriä, heräsi muistoja omilta tutkijavuosiltani. :) Tutkija koettaa vakioida olot niin huolellisesti kuin mahdollista, mutta silti bakteerit aina välillä kasvavat juuri kuin niitä itseä huvittaa. Näin se monesti taitaa olla: eläviltä eliöiltä on vaikea saada yksinkertaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

1900 -luvun alussa muuan patenttivirkailija esitti mielikuvitusteorian, että jokainen havaitsija olisi samalla kertaa absoluuttisessa asemassa saman valopulssin suhteen. Tähän hän päätyi lainaamalla erään Lorentzin kaavoja, jotka oli johdettu eetteriä varten, joka oli täydellinen virheoletus sekin. Seuarauksena oli aikamatkailua ym. science fictionia.

Että kaikenlaista sitä tieteen nimissä puuhastellaan!

[quote author="Vierailija: Leone" time="26.09.2011 klo 15:57"]

1900 -luvun alussa muuan patenttivirkailija esitti mielikuvitusteorian, että jokainen havaitsija olisi samalla kertaa absoluuttisessa asemassa saman valopulssin suhteen. Tähän hän päätyi lainaamalla erään Lorentzin kaavoja, jotka oli johdettu eetteriä varten, joka oli täydellinen virheoletus sekin. Seuarauksena oli aikamatkailua ym. science fictionia.

Että kaikenlaista sitä tieteen nimissä puuhastellaan!

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

No mutta; itse guruni Esko Valtaoja ottaa osaa tähän keskusteluun! (Aina, kun otan yöpöydältä käteeni jonkun Eskon kirjoista, oloni on harras kuin muinoin isoäidilläni ennen radion iltahartautta :-) )

Mutta asiaan: Minkä vuoksi (Esko V.) olet niin skeptinen tämän Cernin uuden havainnon suhteen? Oletko saavuttanut jo konservatismin yläikärajan? Maallikkona olen ymmärtänyt asian niin, että nyt kyse on neutriinoista, ei siis fotoneista. Onko neutriinon kyky kuljettaa informaatiota sama kuin fotoneilla? Oletettavasti ei ole, koska sillä on olematon massa. Tai ainakin fotonin ja neutriinon massa on erilainen suhteessa toisiinsa.
Mielestäni väitteet siitä, että suhteellisuusteoria menisi uusiksi, jos Cernin uusi tutkimustulos pitää kutinsa, ei pidä paikkaansa. Syksykin voisi arvostaa meidän maallikoiden pähkäilyjä vähän enemmän: Mikäli kaikki uusi ja tärkeä tieto pitää jättää "ammattilaisten" harkintaan, mitä merkitystä näillä blogikirjoitteluilla sitten ylipäätään olisi?

[quote author="Vierailija: Alan Dorkin" time="26.09.2011 klo 16:02"]

No mutta; itse guruni Esko Valtaoja ottaa osaa tähän keskusteluun! (Aina, kun otan yöpöydältä käteeni jonkun Eskon kirjoista, oloni on harras kuin muinoin isoäidilläni ennen radion iltahartautta :-) )

Mutta asiaan: Minkä vuoksi (Esko V.) olet niin skeptinen tämän Cernin uuden havainnon suhteen? Oletko saavuttanut jo konservatismin yläikärajan? Maallikkona olen ymmärtänyt asian niin, että nyt kyse on neutriinoista, ei siis fotoneista. Onko neutriinon kyky kuljettaa informaatiota sama kuin fotoneilla? Oletettavasti ei ole, koska sillä on olematon massa. Tai ainakin fotonin ja neutriinon massa on erilainen suhteessa toisiinsa.
Mielestäni väitteet siitä, että suhteellisuusteoria menisi uusiksi, jos Cernin uusi tutkimustulos pitää kutinsa, ei pidä paikkaansa. Syksykin voisi arvostaa meidän maallikoiden pähkäilyjä vähän enemmän: Mikäli kaikki uusi ja tärkeä tieto pitää jättää "ammattilaisten" harkintaan, mitä merkitystä näillä blogikirjoitteluilla sitten ylipäätään olisi?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

1988 Nature julkaisi etevän tutkijan J.Benvenisten työtovereineen kirjoittaman artikkelin veteen homeopaattisin menetelmin varastoituneesta muistista. Pian osoittautui kuitenkin, että eri tutkijaryhmät eivät Benvenisten menetelmää käyttäen onnistuneet osoittamaan vedellä olevan muistia. Benveniste-affair näytti olevan loppuun käsitelty.

Nature ja muut tiedejulkaisut julkaisivat vuosien kuluessa useita epäonnistuneita yrityksiä, mutta myös yrityksiä, joita olisi voinut tulkita Benvenisten tulosten mukaisesti. Erityistä huomiota herätti tutkija Ennisin positiivinen tulos.

http://www.weirdtech.com/sci/expe.html

Joidenkin tutkijoiden mielestä vesi voi tuntea lähelläolijan psyykkisen kentän. Esimerkiksi taikuri Randin tapainen skeptisismi voi estää toivotun ilmiön. Fysiikan tohtori Matti Pitkäsen teoria ihmisestä voisi selittää tämän:

http://matpitka.blogspot.com/2011/01/does-water-represent-genetic-code.html

Itselläni ei ole mitään suhdetta tai kantaa homeopatiaan, mutta naapurini (opettajan) koiralla, jonka hyvin tunsin, oli pitkään kestänyt jalkakipu, jolle eläinlääkäri ei ollut voinut mitään. Eräänä päivänä opettaja sai kollegaltaan homeopaattisen tabletin, jonka syötti koiralleen sillä tuloksella, etä jalka parani välittömästi ja lopullisesti.

[quote author="Vierailija: P.S.V." time="27.09.2011 klo 01:09"]

1988 Nature julkaisi etevän tutkijan J.Benvenisten työtovereineen kirjoittaman artikkelin veteen homeopaattisin menetelmin varastoituneesta muistista. Pian osoittautui kuitenkin, että eri tutkijaryhmät eivät Benvenisten menetelmää käyttäen onnistuneet osoittamaan vedellä olevan muistia. Benveniste-affair näytti olevan loppuun käsitelty.

Nature ja muut tiedejulkaisut julkaisivat vuosien kuluessa useita epäonnistuneita yrityksiä, mutta myös yrityksiä, joita olisi voinut tulkita Benvenisten tulosten mukaisesti. Erityistä huomiota herätti tutkija Ennisin positiivinen tulos.

http://www.weirdtech.com/sci/expe.html

Joidenkin tutkijoiden mielestä vesi voi tuntea lähelläolijan psyykkisen kentän. Esimerkiksi taikuri Randin tapainen skeptisismi voi estää toivotun ilmiön. Fysiikan tohtori Matti Pitkäsen teoria ihmisestä voisi selittää tämän:

http://matpitka.blogspot.com/2011/01/does-water-represent-genetic-code.html

Itselläni ei ole mitään suhdetta tai kantaa homeopatiaan, mutta naapurini (opettajan) koiralla, jonka hyvin tunsin, oli pitkään kestänyt jalkakipu, jolle eläinlääkäri ei ollut voinut mitään. Eräänä päivänä opettaja sai kollegaltaan homeopaattisen tabletin, jonka syötti koiralleen sillä tuloksella, etä jalka parani välittömästi ja lopullisesti.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Veden muistista on paljon puhuttu ja homeopatia ilmeisesti juuri toimii muistin avulla. Miksei vedellä voi olla muistia?

[quote author="Vierailija: Juffo" time="27.09.2011 klo 18:25"]

Veden muistista on paljon puhuttu ja homeopatia ilmeisesti juuri toimii muistin avulla. Miksei vedellä voi olla muistia?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Juffo, sikäli kuin tiedän, ei ole mitään tieteellistä syytä olettaa, että vedellä olisi muisti siinä mielessä kuin homeopatia esittää. Eli mikään, mitä tiede tietää veden ja muiden molekyylien käyttäytymisestä ei minun tietoni mukaan tue tuollaisen muistin olemassaoloa.

Tietääkseni homeopatian tehoa ei voi perustella millään muulla tieteen tuntamalla molekulaarisella vaikutuksella kuin plasebo- eli lumevaikutuksella. Totta kai sekin on molekulaarinen vaikutus siinä mielessä, että elimistön molekyylit reagoivat. Mutta ne eivät reagoi homeopaattiseen aineeseen vaan aivoissa muodostuneeseen vakaumukseen siitä, että hoidolla voi olla tehoa.

Lumevaikutus on lääketieteen tuntema ja tunnustama vaikutus, ja on sinänsä hyvä asia, jos joku saa helpotusta oireisiinsa vaikkapa sitten lumevaikuksen kautta.

Toinen juttu on kuitenkin se, että mielestäni lumevaikutukseen perustuvia lääkkeitä ei olísi eettisesti perusteltua suositella yleiseen potilaskäyttöön siinä mielessä kuin lääketieteen tunnustamia lääkkeitä. Lumelääkkeiden teho kun on sattuman ja uskon kauppaa. Lääketieteen tunnustamat lääkkeet tutkitusti tehoavat, uskoipa niiden tehoon tai ei.

Tosin yksi täsmennys vielä: Tietääkseni lumelääkkeen teho ei välttämättä vaadi potilaan tietoista päätöstä uskomisesta hoitoon, vaan vain sitä, että aivojen reagointijärjestelmä vaikkapa alitajuisesti vakuuttuu hoitotilanteesta. Siksi lumelääke voinee tehota aikuisten ihmisten lisäksi myös lapsiin ja jopa eläimiin. Mutta koska teho on niin sattuman kauppaa, lumelääkkeen käyttö on mielestäni eettisesti ongelmallista varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa tauti on vakava ja voisi olla hoidettavissa lääkkeillä, joiden teho on tieteellisesti osoitettu.

[quote author="Vierailija: Petri Riikonen" time="28.09.2011 klo 11:18"]

Juffo, sikäli kuin tiedän, ei ole mitään tieteellistä syytä olettaa, että vedellä olisi muisti siinä mielessä kuin homeopatia esittää. Eli mikään, mitä tiede tietää veden ja muiden molekyylien käyttäytymisestä ei minun tietoni mukaan tue tuollaisen muistin olemassaoloa.

Tietääkseni homeopatian tehoa ei voi perustella millään muulla tieteen tuntamalla molekulaarisella vaikutuksella kuin plasebo- eli lumevaikutuksella. Totta kai sekin on molekulaarinen vaikutus siinä mielessä, että elimistön molekyylit reagoivat. Mutta ne eivät reagoi homeopaattiseen aineeseen vaan aivoissa muodostuneeseen vakaumukseen siitä, että hoidolla voi olla tehoa.

Lumevaikutus on lääketieteen tuntema ja tunnustama vaikutus, ja on sinänsä hyvä asia, jos joku saa helpotusta oireisiinsa vaikkapa sitten lumevaikuksen kautta.

Toinen juttu on kuitenkin se, että mielestäni lumevaikutukseen perustuvia lääkkeitä ei olísi eettisesti perusteltua suositella yleiseen potilaskäyttöön siinä mielessä kuin lääketieteen tunnustamia lääkkeitä. Lumelääkkeiden teho kun on sattuman ja uskon kauppaa. Lääketieteen tunnustamat lääkkeet tutkitusti tehoavat, uskoipa niiden tehoon tai ei.

Tosin yksi täsmennys vielä: Tietääkseni lumelääkkeen teho ei välttämättä vaadi potilaan tietoista päätöstä uskomisesta hoitoon, vaan vain sitä, että aivojen reagointijärjestelmä vaikkapa alitajuisesti vakuuttuu hoitotilanteesta. Siksi lumelääke voinee tehota aikuisten ihmisten lisäksi myös lapsiin ja jopa eläimiin. Mutta koska teho on niin sattuman kauppaa, lumelääkkeen käyttö on mielestäni eettisesti ongelmallista varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa tauti on vakava ja voisi olla hoidettavissa lääkkeillä, joiden teho on tieteellisesti osoitettu.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Vielä yksi täsmennys tuohon lumevaikutusasiaan. Epäilemättä lumevaikutus on mukana kaikessa lääkinnässä, niin että myös kaikkien lääketieteen tunnustamien lääkkeiden vaikutus perustuu osaksi lääkemolekyylien molekulaariseen hoitovaikutukseen ja osaksi lääkkeenoton aiheuttamaan lumevaikutukseen. Ja tietenkin mitä vahvemmin tuo lumevaikutus parantaa lääkkeen ottajan oloa, sitä parempi. Olennainen ero esimerkiksi homeopaattisiin lääkkeisiin on kuitenkin se, että homeopaattiset lääkkeet perustuvat PELKKÄÄN lumevaikutukseen, eli jos se jää tulematta, vaikutusta ei ole ollenkaan.

Henkilökohtaisesti en pidä pahana, jos aikuinen ihminen omasta tahdostaan käyttää jotain pelkkään lumevaikutukseen perustuvaa lääkettä omaan vaivaansa. Mutta lumelääkkeen suosittelemisessa toiselle ihmiselle pitäisin kielen keskellä suuta. Itse an ainakaan kehtaisi suositella pelkkää lumelääkettä vakavasti sairaalle ihmiselle enkä lapselle.

[quote author="Vierailija: Petri Riikonen" time="28.09.2011 klo 11:40"]

Vielä yksi täsmennys tuohon lumevaikutusasiaan. Epäilemättä lumevaikutus on mukana kaikessa lääkinnässä, niin että myös kaikkien lääketieteen tunnustamien lääkkeiden vaikutus perustuu osaksi lääkemolekyylien molekulaariseen hoitovaikutukseen ja osaksi lääkkeenoton aiheuttamaan lumevaikutukseen. Ja tietenkin mitä vahvemmin tuo lumevaikutus parantaa lääkkeen ottajan oloa, sitä parempi. Olennainen ero esimerkiksi homeopaattisiin lääkkeisiin on kuitenkin se, että homeopaattiset lääkkeet perustuvat PELKKÄÄN lumevaikutukseen, eli jos se jää tulematta, vaikutusta ei ole ollenkaan.

Henkilökohtaisesti en pidä pahana, jos aikuinen ihminen omasta tahdostaan käyttää jotain pelkkään lumevaikutukseen perustuvaa lääkettä omaan vaivaansa. Mutta lumelääkkeen suosittelemisessa toiselle ihmiselle pitäisin kielen keskellä suuta. Itse an ainakaan kehtaisi suositella pelkkää lumelääkettä vakavasti sairaalle ihmiselle enkä lapselle.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Sivuston blogit

Me Naiset