Onnellisuus on kuin toivottu tauti, mutta mistä sen voi itseensä tartuttaa? Selvitimme, mitä tiede sanoo onnen elementeistä.

Kaikki uskovat tietävänsä, mitä onni on, mutta kukaan ei osaa sitä yksiselitteisesti määritellä – ei, vaikka onnellisuuden olemusta on puntaroitu antiikin Sokrateesta lähtien. Tutkijat ovat kuitenkin kyenneet selvittämään, millaisista aineksista onni koostuu. Tulosten valossa näyttää siltä, että useimmat meistä etsivät sitä aivan vääristä lähteistä.

1 Onni on vauras kotimaa?

– Hipit olivat oikeassa, julisti Warwickin yliopiston taloustieteen professori Andrew Oswald taannoin yleisöluennollaan. – Talouskasvu ei korreloi onnellisuuden kanssa.

Rikkaiden valtioiden asukkaat ovat keskimäärin onnellisempia kuin köyhien, mutta kun tietty vauraus – vajaa viidennes Suomen nykyisestä bruttokansantuotteesta – on saavutettu, kansalaisten onnellisuus ei enää lisäänny. Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kansalaisista yli 99 prosenttia elää nyt yltäkylläisemmin kuin yksikään edeltänyt sukupolvi, mutta subjektiivinen onnellisuus on vuosikymmeniä sinnitellyt suurin piirtein samoissa lukemissa.

Kun kansan perustarpeet on täytetty, valtion ei ole mitään järkeä rikastua enempää, Andrew Oswald päättelee.

2 Oikea sukupuoli?

Nykynaiset ovat onnettomampia kuin nykymiehet, kun tilanne 1970-luvulla oli päinvastoin, väittävät Pennsylvanian yliopiston tutkijat Betsey Stevenson ja Justin Wolfers. Myös Anke Plagnol Cambridgen yliopistosta on kollegoineen pannut merkille, että naisista tulee vuosien mittaan miehiä onnettomampia. Tämä johtuu Plagnolin mukaan siitä, että naiset eivät onnistu tavoitteissaan niin hyvin kuin miehet. Tilastollinen ikä, jossa miehet ohittavat naisten onnellisuuden, on 48 vuotta.

3 Onnelliset aivot?

Wisconsin-Madisonin ylipiston psykologian professori Richard Davidson on havainnut, että myös otsalohkojen, erityisesti käyttäytymistä ja motivaatiota hoitavien etuotsalohkojen, vilkkaudella on yhteys onnellisuuteen. Kun vasen etuotsalohko työskentelee kiivaammin kuin oikea, ihminen on yleensä onnellinen ja innostunut. Jos taas oikea on selvästi aktiivisempi, ihminen on todennäköisesti onneton tai ahdistunut. Otsalohkojen tyypillinen työnjako näkyy jo lapsilla.

4 Huippukokemukset?

Syvin nautinto ja tyydytys vaativat ponnistelua, opastavat positiivisen psykologian uranuurtaja, Pennsylvanian yliopiston professori Martin Seligman, ja niin sanottujen flow-kokemusten spesialisti, Kalifornian Drucker-instituutin professori Mihály Csíkszentmihályi.

”Vuorikiipeilijä saattaa olla paleltumaisillaan, äärimmäisen uupunut, putoamaisillaan pohjattomaan halkeamaan, mutta hän ei haluaisi olla muualla. Cocktailin siemailu palmun alla turkoosin meren äärellä on mukavaa, mutta sitä ei voi verrata riemuun, jota kiipeilijä tuntee hyytävän kylmällä vuorenhuipulla”, Csíkszentmihályi kuvaa kirjassaan The Call of the Extreme.

Professorin mukaan huippukokemuksia ei kuitenkaan tarvitse hakea äärioloista. Täydellinen keskittyminen mihin tahansa haasteeseen voi synnyttää uppoutumisen lumon, joka tuottaa niin suurta tyydytystä, että aika pysähtyy ja ihminen unohtaa jopa itsensä.

5 Hyvä terveys?

Terveydentila korreloi voimakkaasti onnellisuuden kanssa: kipeänä on vaikea olla onnellinen, masentuneena suorastaan mahdotonta. Kyse on kuitenkin ihmisen omasta arviosta, sillä objektiivinen terveydentila ei ole käytännössä lainkaan sidoksissa onnellisuuteen.

Hyvässä lykyssä terveys ja onni synnyttävät myönteisen kierteen. Rotterdamin Erasmus-yliopiston Ruut Veenhoven sanoo, että onnellisuus edistää terveyttä ja pidentää ikää yhtä paljon kuin tupakointi tuhoaa ja lyhentää.

Onni on terveellistä ilmeisesti siksi, ettei stressi pääse rapauttamaan immuunijärjestelmää.  Winsconsinin yliopiston 10 000 ihmisen seurantatutkimuksessa on käynyt ilmi, että onnellisimmat hallitsevat kielteisiä tunteitaan paljon keskimääräistä paremmin ja että iltaisin heidän elimistössään on vähiten stressihormoni kortisolia.

6 Pullea lompakko?

Raha tekee onnellisemmaksi, jos se nostaa köyhyydestä keskiluokkaan, sanoo bestselleriksi nousseen Stumbling on Happiness -kirjan kirjoittaja, psykologi Daniel Gilbert Harvardin yliopistosta. Sitten tulee stoppi. Ero viidentuhannen ja viidenkymmenentuhannen vuosituloissa on dramaattinen, mutta muutos viidestäkymmenestätuhannesta miljoonaan ei juuri vaikuta onnellisuuteen.

Psykologit selittävät vaurauden ja onnellisuuden hämmästyttävän löyhää yhteyttä muun muassa sillä, että ihminen vertaa jatkuvasti omaa tilannettaan muiden tilanteeseen. Kaikki on siis suhteellista: miljonäärikin tuntee itsensä surkeaksi miljardöörien seurassa.

Tutkijat puhuvat myös ”hedonismin oravanpyörästä”, joka saa meidät nopeasti tottumaan hyviin asioihin ja pitämään niitä itsestään selvinä. Siksi vaadimme aina lisää.

Hedonismin oravanpyörään vauhtia polkee ilmeisesti se, että aivoissamme on erilliset järjestelmät halulle ja pitämiselle.  Haluamiseen kytkeytyvät manteli- ja accumbens-tumake, jotka viestivät dopamiinin välityksellä. Tykkääminen taas syntyy opioidien avustuksella, selittää tutkija Daniel Nettle Newcastlen yliopistosta.

Haluamisessa palkitsevaa on nimenomaan odotus, ei saaminen. Voimme siis hinkua jotakin, joka ei tuotakaan tyydytystä, kuten esimerkiksi rahaa.

7 Iloiset geenit?

Kaksostutkimusten perusteella onnellisuus on osin synnynnäistä. Perimä ikään kuin rajaa vaihteluvälin, jonka sisällä onnellisuutemme muuntelee. Tämän vuoksi niin lottovoittajan kuin halvaantuneen onnellisuus palautuu melko pian lähtötasoonsa.

Minnesotan yliopiston emeritusprofessorin David Lykkenin ja hänen kollegansa Auke Tellegenin tutkimukset osoittavat, että geenit määräävät ihmisen perusonnellisuuden noin 50-prosenttisesti. Samaan tulokseen päätyi äskettäin lähes tuhat kaksosparia seulonut Edinburghin yliopiston professorin Timothy Batesin ryhmä.

Skottien mukaan perimän ja onnellisuuden kytkös selittyy geneettisesti määräytyvillä temperamenttipiirteillä, kuten ulospäinsuuntautuneisuudella, tasapainoisuudella ja tunnollisuudella. Nämä onnelliset ominaisuudet kulkevat yleensä pakettina: jos saat yhden, saat todennäköisesti ne kaikki.

Bates on jopa sitä mieltä, että tietyt piirteet aiheuttavat onnellisuuden. Avoimilla, sosiaa­lisilla ihmisillä, jotka eivät murehdi liikoja, on taipumus onnellisuuteen, hän summaa.

Persoonallisuuteen ja onneen kytkeytyy monta geeniä. Eniten lienee tutkittu mielialaan vaikuttavan serotoniinin kuljettajaproteiinin geeniä. Sillä on kaksi muotoa, lyhyempi ja pidempi, ja ne meistä, joilla on lyhyempi versio, ovat tavallista alttiimpia esimerkiksi neurooseille ja negatiivisille tuntemuksille. Aivokuvauksissa tämä näkyy muun muassa mantelitumakkeessa. Pelokkaiden ihmiskasvojen katselu kiihdyttää lyhyen geenimuodon kantajien tumaketta monin verroin enemmän kuin niiden, joilla on kaksi pitkää kopiota.

8 Nuoruus ja kauneus?

Ruut Veenhovenin mukaan fyysisesti viehättävät nuoret ovat jonkin verran onnellisempia kuin keskivertotoverinsa. Kauneuden ja onnellisuuden sidos ei kuitenkaan ole niin voimakas kuin kaikesta ulkonäkökohkaamisesta voisi päätellä.

Eikä onnea määrää ikäkään. Tosin keski-ikäiset ilmoittautuvat hitusen onnettomammiksi kuin nuoret ja vanhat. Tilastollisesti syvin notkahdus näyttää osuvan 44. ikävuoden tienoille.

Ikäihmiset ovat kuitenkin paljon onnellisempia kuin nuoremmat kuvittelevat. Stanfordin yliopiston professorin Laura Carstensen tulosten mukaan myönteisten tunteiden esiintymistiheys tai voima ei muutu 18. ja 94. ikävuoden välillä. Sen sijaan kielteiset tunteet, kuten mustasukkaisuus, surumielisyys, viha ja ahdistus, harvinaistuvat vuosien karttuessa.

9 Äly ja koulutus?

Jos koulutuksella tarkoitetaan perinteistä, arvosanoihin tähtäävää opetusta, se vaikuttaa onnellisuuteen hyvin vähän. Sen sijaan epävirallinen, koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu voi kasvattaa onnellisuutta hyvinkin paljon, on todennut muun muassa Alex Michalos,  Brittiläisen Kolumbian yliopiston yhteiskuntatieteiden professori.

Älykkyys sen sijaan ei vaikuta onnellisuuteen mitenkään. Kun Erasmus-yliopiston Yowon Choi analysoi asiasta tehtyjä tutkimuksia, hän totesi, etteivät fiksut ihmiset ole yhtään onnellisempia kuin muut.

10 Mieluinen työ?

Työssä käyvä on keskimäärin onnellisempi kuin työtön. Itse asiassa työttömyys on ainoita asioita, joista onnellisuus ei hevin ponnahda takaisin perustasolleen.

Työ on tärkeä osa identiteettiä. Sen kautta luodaan verkostoja ja sosiaalista minäkuvaa, selittävät taloustieteilijät Tatu Hirvonen ja Esa Mangeloja kirjassaan Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi.

Työn vaikutus onnellisuuteen riippuu pitkälti siitä, miten kukin työhönsä suhtautuu ja millaisia tavoitteita itselleen asettaa.  New Yorkin yliopiston liiketalouden professori Amy Wrzesniewski antaa esimerkin tutkimistaan sairaalan laitosapulaisista: ne, joille sairaala on vain työpaikka ja työ pelkkää siivoamista, eivät saa tyydytystä työstään. Sen sijaan ne, jotka katsovat olevansa olennainen osa potilaiden hoitotiimiä, arvostavat työtään ja nauttivat siitä.

Työssä myös itsenäisyyden tunne on tärkeä. Tästä kertoo se, että yksityisyrittäjät ovat keskimäärin onnellisempia kuin palkansaajat, silloinkin, kun heidän tulonsa ovat pienemmät. Yksilöllisyyttä korostavissa kulttuureissa vapauden tunne ja työstä saatu tyydytys vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen kuitenkin enemmän  kuin kollektiivisissa kulttuureissa.

11 Puoliso ja perhe?

Naimisissa olevat ovat onnellisempia, terveempiä, pitkäikäisempiä, varakkaampia ja seksuaalisesti aktiivisempia kuin sinkut tai avoliittolaiset, joiden onnellisuus sijoittuu noiden kahden väliin. Avion yhteys onneen voi kuitenkin selittyä sillä, että onnellisten ihmisten on todettu löytävän puolison muita todennäköisemmin.

Entä lapset? Yllättäen jälkikasvulla on tutkimusten mukaan vain pieni vaikutus onnellisuuteen – ja se on negatiivinen. Vanhemmat ovat onnettomimmillaan silloin, kun heidän lapsensa ovat taaperoiässä tai teinejä, tietää Harvardin yliopiston Daniel Gilbert.

Gilbertin mukaan on kuitenkin olennaista, että luulemme lasten tekevän meidät onnellisiksi. Jos ihmiset alkaisivat ajatella, ettei lapsiin uppoava aika, vaiva ja raha maksakaan itseään takaisin onnen tunteina, edessä olisi sukupuutto.

12 Joukko ystäviä?

Onnellisimmat ihmiset ovat seurallisimpia, ja ystävillä on väkevä yhteys onnellisuuteen. Onnellisuus jopa tarttuu ihmisestä toiseen: kun joku tulee onnelliseksi, se vaikuttaa paitsi hänen ystäviinsä myös ystävien ystäviin – ja vielä ystävien ystävien ystäviin. Tartuntana saatu olotilan kohennus voi kestää jopa vuoden ajan, sanovat Harvardin yliopiston Nicholas Christakis ja San Diegon yliopiston James Fowler, jotka löysivät ketjureaktion jo 20 vuotta kestäneestä seurantatutkimuksesta.

13 Avulias mieli?

Tutkimusprofessori Carolyn Schwartz Massachusettsin yliopistosta on tutkinut tuhansia ihmisiä ja huomannut, että ne, jotka auttavat muita, ovat merkittävästi onnellisempia kuin ne, jotka eivät niin tee. Samanlaisia tuloksia on lukuisia.

Neuropsykologit uskovat löytäneensä ilmiölle jopa biokemiallisen selityksen. Esimerkiksi Nature- ja Pnas-lehdessä viime ja toissa vuonna julkaistut tutkimukset kertovat, että hyväntekeväisyys aktivoi aivoissa samoja mielihyvärakenteita kuin sosiaalinen kanssakäyminen ja seksi.

Hyväntekeväisyydestä ja myönteisistä tuntemuksista syntyy toisiaan ruokkiva kierre. Useissa tutkimuksissa on todettu, että onnelliset ovat muita avuliaampia.

14 Usko Jumalaan?

Satojen tutkimusten mukaan uskonto vahvistaa onnellisuutta. Uskonnolliset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä, vähemmän stressaantuneita ja tasapainoisempia kuin ei-uskonnolliset.

Liesbeth Snoep Rotterdamin Erasmus-yliopistosta pani kuitenkin merkille, että useimmat onnellisuutta ja uskontoa ruotineet tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa. Tästä syystä hän kartoitti asiaa erikseen myös Alankomaissa ja Tanskassa. Paljastui, että uskonnollisuuden ja onnellisuuden kytkös ylitti merkitsevyyden rajan vain Yhdysvalloissa.

Snoep arvelee osaselitykseksi muun muassa sitä, että Tanskassa ja Alankomaissa valtio hoitaa sosiaaliturvaa enemmän kuin Yhdysvalloissa, missä se jää monin tavoin kirkkojen kontolle.

Toisaalta hengellisyys ja usko oman elämän merkityksellisyyteen voivat vahvistaa onnellisuutta, vaikka uskonto tai kirkossa käyminen ei niin tekisikään. Näin totesi äskettäin 8–12-vuotiaita lapsia tutkinut Brittiläisen Kolumbian yliopiston ryhmä.

15 Huojuvat palmut?

Aurinko torjuu kaamosmasennusta, mutta onnellisuus ei vaihtele ilmaston mukaan. Huojuvien palmujen alla elämä ei ole sen auvoisempaa kuin kylmässä tai pimeässä. Esimerkiksi me suomalaiset keikumme kaikkien maailmanlaajuisten onnellisuustutkimusten kärkisijoilla.

16 Kohtuus kaikessa?

Liika onnellisuus latistaa. Kielteinen mieliala tekee analyyttisemmäksi, kriittisemmäksi ja innovatiivisemmaksi, on moneen kertaan todennut
onnellisuustutkimuksen pioneeri, Illinoisin yliopiston psykologian emeritusprofessori Ed Diener.

Samaan suuntaan osoittaa myös hiljattain Perspectives on Psychological Science -lehdessä julkaistu liki satatuhatta ihmistä kattanut analyysi. Asteikolla 1–10 kahdeksikon onnellisuustason ihmiset olivat menestyneet elämässään paremmin kuin superonnelliset ysit ja kympit. Kasit myös kouluttautuivat ja ansaitsivat onnellisimpia enemmän.

Jos ihminen on täydellisen onnellinen, hänellä ei ole motivaatiota muuttaa mitään, tutkijat arvelevat.

Anna kielteisten tunteiden tulla

Mikä ennen oli normaalia surua, pitää nykyisin nujertaa. Onnellisuudesta on tullut valtava bisnes, toteavat Ed Diener ja Robert Biswas-Diener tuoreessa kirjassaan Happines: Unlocking the Mysteries of Psychological Wealth. Hyllyt notkuvat onnellisuusoppaita, ja jokin lääkeyritys jossakin kehittää paraikaa lääkettä, joka tekee sinusta onnellisemman.

Kielteiset tunteet ovat kuitenkin tarpeen. Ne eivät kehittyneet turhaan. Ei olisi hyväksi, jos tuntisit olosi onnelliseksi, kun olet pimeällä kujalla yksin yöllä, huomauttaa Daniel Gilbert.

Jos siis joku tarjoaa sinulle pilleriä, joka pitää sinut sataprosenttisen onnellisena, juokse karkuun.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2009.

Onnellisuustutkijoiden ohjeita onneen

Vaikka onnellisuudella on geneettinen pohja, noin puolet ihmisten onnellisuuseroista aiheutuu ympäristötekijöistä. Omaa onnellisuuttaan voi siis jokainen virittää. Tässä muutamia ohjeita:

”Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa. Ne, jotka päivittäin pysähtyvät miettimään jotakin myönteistä asiaa, voivat paremmin kuin muut.”

David Myers, Hope College

”Yritä olla aktiivinen ja sosiaalinen, vaikka vain muutaman ihmisen kanssa. Harjoittele asioita, jotka ovat sinulle emotionaalisesti haastavia. Aseta itsellesi pieniä tavoitteita ja ponnistele niiden saavuttamiseksi. Tutkaile ilonaiheitasi – ne paljastavat, mikä toimii sinun elämässäsi.”

Timothy Bates, Edinburghin yliopisto

”Tunnista omat vahvuutesi ja muokaa elämääsi niin, että käytät niitä enemmän - työssäsi, ihmissuhteissasi, vapaa-aikanasi. Mitä enemmän hyödynnät vahvuuksiasi, sitä enemmän flowta elämässäsi on.”

Martin Seligman, Pennsylvanian yliopisto

”Meidän ei kuulu olla onnellisia kaiken aikaa. Mitä hyötyä olisi kompassista, jonka neula olisi juuttunut kiinni? Onnellisuus on paikka, jossa käydään, ei paikka, jossa asutaan.”

Daniel Gilbert, Harvardin yliopisto

Juhlapöytään tuli herkkuja asteekeilta asti.

Suomalaiseen joulupöytään on kerätty herkkuja eri tahoilta tuhansien vuosien ajan. Muinaiset kantasuomalaiset kohtasivat Itämeren alueella baltteja ja germaaneja, joilta opittiin viljelemään ohraa ja valmistamaan puuroa, maltaita, olutta ja leipää. Balttien opastuksella tutustuttiin myös herkullisiin merikaloihin, loheen ja ankeriaaseen. Ruotsalaisilta lainattiin myöhemmin silli ja silakka.

Joulu on kristillisperäinen juhla, joten sen vietto on alkanut vasta keskiajalla. Silloin myös ruokakulttuuri koki suuren muutoksen, kun etelä- ja keskieurooppalaiset tavat ja tuotteet alkoivat tulla tutuiksi sekä kaupan että kirkon välityksellä. Tärkeitä uutuuksia olivat mausteet, esimerkiksi inkivääri ja pippuri, joiden nimitykset juontuivat Aasian kielistä. Sinappi tuli ruotsin ja latinan kautta kreikasta.

Jo keskiajalla Suomeen tuotiin viikunoita, joiden nimitys lainattiin ruotsin kautta latinasta. Arvostettu juoma oli rypäleistä valmistettu viini, jota kutsuttiin germaanisella lainasanalla viina.  Germaaneilta tai skandinaaveilta saatu kakku tarkoitti alkuaan pientä leipää. Nämä kaikki mainitaan jo Agricolan teoksissa. Siellä on myös kaneli, mutta siitä käytetään Lutherilta lainattua nimitystä cinnamet.  

Suurvalta-aikana suomen kieleen virtasi sekä ruotsalaisia että ruotsin välityksellä kauempaa saatuja sanoja. 1600-luvun uutuuksia olivat riisi ja manteli, rusina ja korintti, luumu ja kriikuna, sokeri ja kaneli, kinkku ja kalkkuna.

Torttu saatiin 1700-luvulla ranskasta ruotsin kautta. Samaa tietä tulivat arabialainen siirappi ja Intian suunnalta kardemumma. Suklaa oli aluksi suklaajuomaa. Sen raaka-aineen ja asteekinkielisen nimen olivat jo 1500-luvun espanjalaiset löytöretkeilijät tuoneet Eurooppaan, mutta kesti aikansa, ennen kuin chilillä maustetusta tulisesta puurosta osattiin kehitellä eurooppalaisia miellyttävä makea herkku.

Kaiken eksotiikan vastapainoksi on mukava todeta, että joulun perinteiset laatikot edustavat ilmeisesti suomalaisten omaa tuotekehittelyä. Laatikko-sana on kyllä lainaa ruotsista tai alasaksasta, mutta siellä se on tarkoittanut vain kirstua tai muuta säilytysastiaa. Suomessa siitä on tullut myös uuniruokien valmistusastian ja tällaisessa astiassa valmistetun makoisan ruokalajin nimi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

  

Suomen kansallisperhosta valitaan paraikaa. Myös listan ulkopuolelta voi äänestää.

Sata vuotta täyttävälle Suomelle valitaan nyt kansallisperhosta.

Yleisöäänestys alkoi 15. maaliskuuta. Silloin sitruunaperhosen lisäksi vain nokkosperhonen oli ilmestynyt ihmisten ilmoille lajeista, jotka asiantuntijat olivat valinneet kisaan.

Vaalissa saa kannattaa omiakin ehdokkaita, jos ne täyttävät yleisyyden ja suomalaisuuden kriteerit. Ääniä voi antaa kesäkuun neljänteen. Voittaja julkistetaan 14. kesäkuuta.

Nyt huhtikuussa hereillä on muitakin aikuisena talvehtivia, kuten neitoperhosia ja suruvaippoja. Nämä lajit viettävät kylmän ajan piilossa, esimerkiksi vajoissa tai onkaloissa.

Huhtikuun viimeisellä viikolla lentoon lähtevät paatsamasinisiipi ja kangasperhonen. Pian niitä seuraa auroraperhonen. Kaikki kolme lajia ovat kotelotalvehtijoita, kuten kisan kaksi kiitäjää. Horsmakiitäjän voi nähdä alkukesän iltahämärässä pihasyreenin kukilla. Se hyrrää kuin kolibri.

Kesäkuussa melkein kaikki kansallisperhosten ehdokkaat ovat jo siivillään. Varmimmin niitä kohtaa heinäkuun alkupuolella perhosten paratiiseissa, niityillä ja lämpimillä metsäaukeilla. Silloin etenkin päiväperhosten määrät ovat suurimmat – ja äänestys on jo päättynyt.

Suosikkiaan pääsee äänestämään sivulla kansallisperhonen.fi. Osoitteesta saa apua ehdokkaan valintaan, eli kuvia ja tietoa Suomen perhosista. Myös ehdokaslistan ulkopuolelta saa ehdottaa suosikkiaan.

Asiantuntijoiden laatimalta ehdokaslistalta puuttuu monen nimeltä tuntema kaaliperhonen. Ratkaisuun on hyvä syy. Tosiasiassa kaaliperhosta on harva nähnyt. Se ei talvehdi Suomessa, ja 2000-luvulla niitä on lennellyt täällä vähän. Luonnossa nähtävät valkoiset perhoset ovat useimmiten lanttu-, virna- tai naurisperhosia.

Kysely

Mikä on suosikkisi kansallisperhoseksi?

Siitä todistavat some, sote ja kyky.

Kiireisessä nykymaailmassa nopeus on valttia. Kieli vastaa haasteeseen monin tavoin: sanoista karsitaan osia, jotka eivät ole ymmärtämisen kannalta välttämättömiä. Pitkiä ilmauksia korvataan lyhenteillä varsinkin silloin, kun ne toistuvat tiheästi. Lyhentäminen kukoistaa esimerkiksi suurten organisaatioiden suunnittelukielessä.

Monet nimet ovat alkuaan lyhennesanoja, kuten Gestapo, Nato tai Unesco. Lyhenne voi säilyä, vaikka nimi muuttuisi. Esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus muuttui jokin aika sitten Kotimaisten kielten keskukseksi, mutta lyhennenimi on sama Kotus kuin ennenkin. Unicef on alkukirjainlyhenne sanoista United Nations International Children's Emergency Fund. Nykyisestä nimestä United Nations Children's Fund sitä ei voisi enää muodostaa samalla tavalla.

Tuttuja lyhenteitä voi käyttää, vaikka ei olisi aavistustakaan siitä, miten ne on alun perin muodostettu. Koululaisten oppimista mittaavan kansainvälisen Pisa-tutkimuksen nimi on alkukirjainlyhenne sanoista Programme for International Student Assessment. Teoston ainekset on poimittu Säveltäjäin tekijänoikeustoimistosta.

Kun lyhenteen muodostaa valikoimalla äänteitä sopivasti, syntyy uusi, taivutuskelpoinen sana. Lyhentämisestä onkin tullut normaali sananmuodostuskeino perinteisen johtamisen ja yhdistämisen rinnalle. Esimerkiksi opinto-ohjaajasta on tullut opo, ruotsinsuomalaisesta ruosu, sosiaali- ja terveystoimesta sote, sosiaalisesta mediasta some ja työkyvyn ylläpidosta tyky.

Sananosistakin voi kasvattaa uusia sanoja. Englannin entistä merkitsevästä etuliitteestä ex- muodostettu eksä on käypä nimitys entiselle puolisolle tai seurustelukumppanille. Sen vastakohta nyksä on saatu vaihtamalla alkuosaksi nykyinen-sanan alkuäänteet. Näppärää!

Juuri nyt on kasvisruoka sanaston innovaatiokeskus, ja sen myötä kasvissyöjään viittaavan vegetaristi-sanan alkuosa vege on muuttunut trendikkääksi etuliitteeksi: vegebuumi, vegehylly, vegekauppa, vegelaatikko, vegemessut, vegepizza, vegeruoka, vegetarjonta, vegetukku. Tällaisia yhdyssanoja ei vielä löydy Kielitoimiston sanakirjasta, mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan guru ennustaakseen, että myös sanakirjan vegeosasto rikastuu lähiaikoina huomattavasti.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2017

Käyttäjä3876
Seuraa 
Viestejä997
Liittynyt9.3.2017

Lyhyestä sana selvä

Nobelaner kirjoitti: Käyttäjä3876 kirjoitti: Amanda88 kirjoitti: Kuka haluaa olla nyksä, kun se on lupaus että olet kohta eksä. Pessimisti ei pety. Tuo on kyllä selkeästi toiseksi tyhmin hokema ikinä. Siis että pessimisti ei pety. Ensimmäiseksi tyhmin on tietenkin se että "kypärä/turvavyö/mikälie on halpa henkivakuutus." Vanhemmat kovat jätkät höhötteli aikoinaan kun laitoin turvavyön kiinni. Sanoin niille että se on kovin jätkä joka säilyy hengissä.
Lue kommentti

Opeta lapsi ampumaan ja lapsi saa kokeista kiitettäviä
https://www.facebook.com/Channel4News/videos/10154717292226939/

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 4/2017

 

PÄÄKIRJOITUS

Kehu tyttö päivässä

Jo kuusivuotiaat tytöt uskovat, että äly on miehinen ominaisuus.

 

PÄÄUUTISET

Kahvi vauhdittaa muistientsyymiä

Kannattaa kuulua kahvihulluun kansaan.

Kaupunkilainen hidastaa

Väenpaljous pakottaa satsaamaan laatuun.

Eksomaissa elämä voisi hyppiä

Elämän uumoilu vasta löydetyiltä sisarplaneetoilta on jo alkanut.

Yksi muisto loihtii esiin muita

Samojen aikasolujen tallentamat tapahtumat liimautuvat tiukasti yhteen.

 

ARTIKKELIT

Rasva palaa liikkeessä

Mitään erityistä rasvanpolttoliikuntaa ei kuitenkaan ole olemassa.

Lihas kasvaa levossa

Treenattaessa rakennusainetta kuluu vielä enemmän kuin uutta syntyy.

Murrosikä lisää kierroksia

Kuohunta viimeistelee aivot aikuisuuteen.

Murrosikä alkaa yhä nuorempana

Syytä haetaan ylipainosta ja ympäristöstä.

Arkeologi pinnan alta

Suomi saa ensimmäisen meriarkeologian tohtorin.

Vaikka lämpenee, meillä voi viiletä

Ilmastonmuutos uhkaa suistaa Pohjois-Atlantin lämmönkierrätyslakkoon.

5G verkottaa koko elämäsi

Huippunopea tiedonsiirto tuo älyn kotiin ja kaupunkiin.

Demokratia tuli idästä

Kansanvaltaa on suotta juhlittu lännen luomuksena.

 

TIEDE VASTAA

Oliko dinosauruksilla mummoja?

Miksi jotkin eläimet nukkuvat seisaaltaan?

Onko oluen ja viinan alkoholissa eroja?

Kummin päin muna säilyy parhaiten?

Miksi teepussi saa mikrossa kuumennetun veden kiehumaan?

Keitä ovat kukkahattutädit?

 

KIRJAT

Anna lapselle naama-aikaa

Kissa valloitti maailman

Älä huku tavaratulvaan

 

OMAT SANAT

Lyhyestä sana selvä

Siitä todistavat some, sote ja tyky.

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Suomen oma Einstein

Gunnar Nordström kehitti painovoimateorian ennen saksalaista ystäväänsä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.