Kun asiat menevät solmuun, ajatus alkaa helposti kiertää kehää. Ongelmanratkaisijan \"rukousnauhan\" riipukset muistuttavat erilaisista pohtimisen keinoista.


Ongelmanratkaisijan "rukousnauhan" riipukset muistuttavat
erilaisista pohtimisen keinoista.




1 Katso kauempaa

Mieti, miltä tilanne vaikuttaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Miltä se näyttää seuraavan tunnin, päivän, viikon, kuukauden, vuoden tai peräti 250 vuoden päästä? Impulsiivinen yhdyntä ei ehkä tunnu miltään viikon päästä, mutta teko vaikuttaa aktista syntyvään lapseen kokonaisen ihmisiän ajan.

Ahdistuksen yllättäessä kannattaa hypätä mielikuvissa helikopteriin tai peräti Kuun pinnalle ja katsella sieltä maankamaran asioita. Miltä tilanteesi näyttää suurten kokonaisuuksien näkökulmasta?


2 Sijoita arvoasteikolle

Jumittunut ajattelee mustavalkoisen mustasti: olen pilannut kaiken, olen luuseri, tästä ei tule mitään. Jumimontusta ryömit päivänvaloon asteuttamalla. Vain yksi hakija saa työpaikan, mutta viidenneksitoista paras hakija voi olla fiksu.

Epäröidessäsi mieti, miten selvä tilanne on asteikolla 1-10. Miten paljon menetit suhteessa siihen, mitä kaikkea sinulla on asteikolla 1-100? Kuinka hyvä olet asteikolla 0-1 000?

Pelkkä hengittäminen tuo pisteitä, ja kyky lukea tätä artikkelia saa pisteet suorastaan ropisemaan. Edes kuollut ei ole täysi nolla, koska hänellä on elämää ja saavutuksia takanaan.


3 Kirkasta tavoite

Suomalainen kansanviisaus sanoo: kun on vaatimuksia, on vaikeuksia. Projekti päättyy tavoitteen saavuttamiseen - tai riman laskemiseen. Tavoite on kuin vyö. Jos vyö on liian kireällä, et kykene hengittämään ja taatusti ahdistaa. Mutta jos vyö on liian löysällä, housut puttoo.

On myös viisasta tarkistaa, onko kyseessä kahden vaihtoehdon pulma: esimerkiksi työn ja perheen saaman ajan tasapainottaminen tai työn mielekkyyden ja sen tuoman taloudellisen turvallisuuden suhteuttaminen. Lisäksi kannattaa varmistaa, ettei pulma ole ikuisuusongelma, joka ei edes voi ratketa.

Tavoitteen kirkastamista hankaloittaa se, että tavoitteet voivat olla sisäkkäisiä. Tutkinnon suorittamiseksi pitää läpäistä useita tenttejä. Tietyn tentin läpäisy voi taas edellyttää luennoilla käyntiä tai tietyn yksityiskohdan omaksumista. Luennolta pinnaaminen saattaa vaikuttaa viattomalta, mutta se voi vaarantaa koko tutkinnon. Joskus vähäpätöinenkin on keskeistä.


4 Kokeile eri mielentiloja

Luovuusspesialisti Edward de Bono neuvoo miettimään omaa tilannetta eri mielentiloista käsin: ei yhtä aikaa vaan vuorotellen. Ei ole helppoa ajatella järjestyneesti, jos on sekä toiveikas että pessimistinen. Mieltä on myös vaikea kohdistaa tunteisiin ja faktoihin samalla kertaa. Edward de Bono on kehittänyt kuuden ajatushatun menetelmän, jonka muistamiseksi olen laatinut kämmenniksin.

Vihreän ja vireän luovuuden olen liittänyt pikkusormeen. Sen ympärille on helppo kietoa villejä ja tuoreita ajatuksia.

Nimetön tuo mieleen kullankeltaisen vihkisormuksen, joten se edustaa tolkukasta toiveikkuutta. Miten asiat ovat ollessaan hyvin? Sormus muistuttaa ideoiden porsimisen tärkeydestä.

Keskisormen nosto on kansainvälinen käsimerkki. Siksi se sopii patamustalle paholaisen asianajajalle, huonojen puolien analysoijalle, joka muistuttaa Murphyn laista.

Lumivalkoinen etusormi on varattu numeroille ja viileille faktoille. Se lienee kaikkein tunteettomin sormi.

Kun Rooman keisari näytti peukalolla ylöspäin, gladiaattori sai jäädä henkiin. Ele alaspäin tiesi nirrin menoa. Peukalossa asustavat intuitiiviset ja punaiset syvätunteet, "gut feeling". Vaikka projekti olisi paperilla ja laskelmissa kuinka järkevä, siihen ei kannata ryhtyä, jos syvätunne on vastaan. Alitajunta nimittäin sabotoi projektin unissakävelijän varmuudella.

Sininen väri kämmenessä kuvaa puheenjohtajaa, joka antaa ensin vihreälle luvan ideoida villisti ja vapaasti. Lupaavan idean synnyttyä keltainen ryhtyy tutkimaan sitä toiveikkaan tolkukkaasti. Jos ideassa on riittävästi ainesta, on aika arvioida esteitä ja riskejä mieli mustana. Kun puhtaanvalkoiset faktat on tarkistettu, sininen tekee yhteenvedon ja antaa punaisen peukalon päättää, ryhdytäänkö tositoimiin vai ei.

Mainittakoon, että monet impulsiiviset ihmiset tekevät päätöksen pelkästään peukalotuntumalta, eikä tuloksessa ole hurraamista.


5 Analysoi, mitä puuttuu

Esteen edessä kannattaa miettiä, onko kyse tahdon, taidon vai tilaisuuden puutteesta. Kukaties haluat palavasti olla konserttipianisti ja omistat flyygelin. Jos soittotaito uupuu, ura ei kuitenkaan urkene. Voimakas tahto toki kannustaa harjoittelemaan sinnikkäästi, mutta virtuoosin taidot eivät lämmitä, jos sormet silpoutuvat sirkkelissä.

Vaikeuksiin törmätessä tuntuu todellisuutta useammin siltä, että pulmana on tilaisuuden puute. Syvemmälle kaivaessa esteeksi paljastuu tahdon puute. Tai se, että tahtoo jotain muuta vieläkin enemmän.


6 Asetu toisen kenkiin

Toisen asemaan asettuminen voi tuoda ratkaisun. Jos opit ajattelemaan kuin kala, panet syötiksi iljettävän madon etkä himoitsemaasi kermaleivosta. Suhteellisuusteoriaa kehittävä Einstein ratsasti mielikuvissaan valonsäteellä; lintuinfluenssatutkija voi saada ideoita asettumalla viruksen asemaan.

Virus on aikomuksiltaan suoraviivainen mutta pomo tai puoliso vaikeaselkoinen tai jopa ristiriitainen. Silti kannattaa eläytyä vastapuolen asemaan, myös sen, jolta ei kuunaan kysyisi mitään. Mielikuvissa voit pyytää neuvoa myös tulevaisuuden itseltäsi tai entiseltä päiväkodin tädiltä.

Ei toisten todellisia ajatuksia tietenkään voi tietää, mutta näkökulman vaihdos ravistelee aivoja sopivasti.


Kokoa oma ranneke


Siitä asti, kun kuulin "rukousnauhasta" yritysvalmentaja Torfinn Slåenilta, olen pohtinut, miten muistuttajat saisi pidettyä mukana. Riipuksen tai rannerenkaan ohella muistuttajia voi kuljettaa myös sormuksissa. Esimerkiksi oikeassa kädessäni oleva ruususormus muistuttaa, että asioiden kypsyminen vie oman aikansa, joten hosuminen ei kannata.

Muistuttajia kannattaa käyttää niihin näkökulmiin, joiden arvelet unohtuvan herkästi. Heti kun ajattelutapa on piintynyt selkäytimeen, voit poistaa symbolin tai antaa sille uuden merkityksen.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25729
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2015 yli 242 000 ihmistä, koettelivat muuten 660 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta yli 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos vuosiraportissaan 2016, jossa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Raportin ilmestymisen jälkeen tuholukuja ovat ennättäneet kasvattaa muun muassa Winston, Nepartak, Linrock, Haima ja Matthew. Elokuun lopussa Harvey hukutti Houstonin, nyt Karibialla ja kohta Floridassa riehuu Irma, Atlantin myrskyjen mittaushistorian voimakkain hurrikaani.

Ilmastonmuutos suosii myrskyjä?

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Hallitsevan käsityksen mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se kyllä voimistaa myrskyjä mutta vasta pitkällä aikajänteellä.

Jotkut ovat kuitenkin alkaneet empiä. 

Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski jo 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi puolestaan, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Kummassakin tutkimuksessa tärkein muutosvoima löytyi sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen otaksutaan vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on tänä vuonna mitattu pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 8.9.2017. Korjattu hurjimpien myrskytuulten nopeudeksi metriä sekunnissa 8.9.2017.