Aivoja voi trimmata ja päähän ympätä lisää muistia ja ymmärrystä.

Teksti: Kirsi Heikkinen

Aivoja voi trimmata ja päähän ympätä lisää muistia ja ymmärrystä.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2012

Poimi tästä niksit, joilla skarppaat itsestäsi fiksumman.

Ei voi kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu, väitti vanha kansa. Pitkään luultiin, että älynlahjat pysyvät suhteellisen vakaina läpi elämän. Viime vuonna Lontoon University Collegen tutkijat kuitenkin osoittivat, että älyllisiä kykyjä heijastava älykkyysosamäärä voi muuttua jopa parikymmentä pistettä suuntaan tai toiseen muutamassa vuodessa.

Heilahdus on niin iso, että se riittää nostamaan keskivertonupin huippuälykkäiden luokkaan tai pudottamaan välkyn nerokerhosta, selitti tutkimusta johtanut professori Cathy Price tulosta tiedotusvälineille.

Heilahdus myös näkyi koehenkilöiden aivoissa. Kielellisen älykkyyden kohentuminen tai heikentyminen kytkeytyi niin kutsutun harmaan aineen muutoksiin liikeaivokuoren puhe­alueilla, kun taas ei-kielelliset nousut ja laskut yhdistyivät muutoksiin sormien motorisilla alueilla. Suomeksi sanottuna: järki juoksi paremmin, kun hermosolukko tiheni, ja takkusi, kun se harveni.

Vaikka tutkimus tehtiin teineillä, tutkijat uskovat, että hoksottimien hiominen onnistuu vanhempanakin. Viime vuosina on nimittäin varmistunut, että aivoissa syntyy hermoliitoksia ja muistikoneistossa myös uusia hermosoluja kaiken ikää. Äly rakentuu niistä, ja hermosolujen syntyminen ja kytkeytyminen toisiinsa mahdollistaa oppimisen. Tutkijat nimittävät ilmiötä aivojen muovautuvuudeksi.

– Jos kerran aivot kykenevät muuttumaan koko elämän, niin voiko älykkyysosamääräkin muuttua? Arvaukseni on kyllä, Price sanoo tutkimusryhmänsä tiedotteessa.

Tiede ei vielä tarkkaan tiedä, mikä erottaa älyn jättiläisen aivot tyhmemmän aivoista, mutta hajulle sentään on päästy. Keräsimme niksejä, joilla korvien väliään voi virittää.

1 Kerran vielä, Sam

Kertaus on opintojen äiti ja harjoittelu tekee mestarin, on aivotutkimuksissa osoitettu moneen kertaan. Mitä ahkerammin käytät tiettyjä hermoyhteyksiä, sitä enemmän ne vahvistuvat. Klassikkoesimerkki on vuonna 2003 valmistunut tutkimus lontoolaisista taksikuskeista. Kuljettajilla, jotka olivat opetelleet tuhansia ja taas tuhansia kadunnimiä sijainteineen, oli muita pulleampi hippokampuksen takaosa. Kyseinen alue hoitaa niin kutsuttua avaruudellista muistia.

Älä siis ulkoista muistamista ja suuntimista laitteille, vaan pistä hippokampus hommiin! Jos et käytä päätäsi, hermosoluverkostosi harvenee.

2 Terästä työmuistia

Harmillista monissa älyllisissä taidoissa on se, että treeni kohentaa vain sitä kykyä, jota harjoitat. Jos täytät ahkerasti ristikoita, tulet paremmaksi ristikonratkojaksi muttet ymmärrä yhtään sen paremmin euroalueen kriisiä. Samalla tavoin näppärien muistisääntöjen keksiminen auttaa muistamaan paremmin opeteltavana olevan asian, mutta matemaattiset yhtälöt eivät ratkea sen helpommin kuin aiemminkaan.

Sen sijaan työmuistin trimmaaminen saattaa lisätä niin kutsuttua joustavaa älykkyyttä. Susanne Jaeggi Michiganin yliopistosta on osoittanut niin aikuisilla kuin lapsilla, että mitä enemmän koehenkilö harjoittelee ja petraa lyhytkestoista muistiaan, sitä enemmän hänen ongelmanratkomiskykynsä kohenee.

Työmuistin parantaminen onnistuu ainakin tietokoneistettujen muistiharjoitteiden avulla, uskovat tutkimustensa perusteella muun muassa ruotsalaistutkija Torkel Klingberg ja brittitutkija Tracy Alloway.

Työmuistiharjoittelu tekee fiksummaksi, koska se aktivoi aivoista useita alueita – ja juuri niitä, jotka käynnistyvät, kun aivot ajattelevat ja tekevät päätelmiä.

– Olen varovaisen optimistinen, että vaikutukset ovat tosia, kommentoi tutkija Jason Chein Templen yliopistosta Newsweek-lehdessä. Omissa tutkimuksissaan hän on havainnut, että monimutkaisia työmuistiharjoituksia tehneet aikuiset ymmärtävät aiempaa paremmin, mitä lukevat.

3 Keskity asiaasi

Mikään harjoittelu ei kuitenkaan vaikuta aivoihin eivätkä asiat painu muistiin, ellet kiinnitä huomiota siihen, mitä teet. Keskittyminen muovaa hermosolumattoa melkein kuin lämpö vahaa.

Innostus tehostaa tarkkaavaisuutta automaattisesti, mutta kun mielenkiinto lopahtaa tai tekemisestä tulee rutiinia, keskittyminen herpaantuu. Asiantuntijat suosittelevat avuksi Pomodoro-ajanhallintatekniikkaa. Siihen ei tarvita kuin munakello. Väännä ajaksi 25 minuuttia ja työstä tekeillä olevaa tehtävääsi kaikin voimin siihen asti, kun kello pirisee. Sitten pidät viiden minuutin tauon ennen uutta työskentelyrupeamaa. Parin tunnin välein lepuuta aivojasi vähän pidempään.

Vanha kunnon kofeiinikin terävöittää. Se sitoutuu samoihin reseptoreihin kuin uni–valve-rytmiä säätelevä adenosiini, jota kertyy pääkoppaan päivän mittaan ja joka saa meidät lopulta nukahtamaan. Kofeiini siis taittaa adenosiinin aiheuttamaa väsymystä.

Viime vuonna Nature Neuroscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kofeiini voi myös sähköistää hermoyhteyksiä. Kun rotat saivat paria kahvikupillista vastaavan määrän kofeiinia, muistia hoitavan hippokampuksen hermosolut tykittivät toisilleen sähäkämmin signaaleja kuin verrokkirottien neuronit.

Myös nikotiini tehostaa keskittymistä ja työmuistin toimintaa, totesi Yhdysvaltain terveysvirasto, kun se analysoi 41 nikotiinin vaikutuksiin paneutunutta tutkimusta. Tupakoijaksi paremman muistin toivossa ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Valitettava takapotku on, että tupakointi yli kaksinkertaistaa dementiariskin. Näin kertoo Kuopion yliopistossa 2010 valmistunut tutkimus.

4 Nurin, oikein, nurin

Hienomotoristen taitojen viilaus voi vahvistaa myös tiedollisia toimintoja. Tähän viittaa alussa mainittu älykkyysosamääriä mitannut tutkimuskin: motoristen alueiden hermosolut kietoutuvat tiiviisti järjenjuoksuun.

Kaiva siis virkkuukoukku tai neulepuikot ja lankakerä esiin. Patalappuja tarvitaan aina ja kohta taas kaulaliinaa tai villapaitaa. Vaihtoehtoisesti voit nyplätä pitsiä, rakentaa pienoismalleja tai opetella jonglöörin taitoja. Tai vaikka taiteilla paperista origameja.

Mikä tahansa keskittymistä vaativa tarkkuusnäpertely tehonnee. Valitse varmuuden vuoksi kaksikätinen laji.

5 Kirkasta päätä

Meditaatiosta tulvii tuloksia, jotka kielivät älyllisistä hyödyistä. Kesäkuussa Oregonin yliopiston tutkijat raportoivat Pnas-lehdessä, että kiinalainen IBMT-tekniikka tihentää hermosoluja ja paksuntaa niitä suojaavaa myeliinikerrosta aivokuoren alueella, joka osallistuu muun muassa tarkkaavaisuuteen ja tunteisiin. Ero näkyy aivokuvissa jo 11 tunnin harjoittelun jälkeen.

– Tulokset ovat jännittäviä, koska kaikki muut harjoitteet, työmuistitreeni mukaan lukien, näyttävät muuttavan vain hermosolujen myeliinikerrosta, joka vauhdittaa signaalien kulkua, sanoo neurotutkija Yi-Yuan Tang tutkimustiedotteessaan. Meditaatio sen sijaan edistää myös hermosolujen kytkeytymistä toisiinsa.

Vuonna 2007 Tangin ryhmä raportoi, että parinkymmenen minuutin päivittäinen IBMT viitenä päivänä paransi opiskelijoiden keskittymiskykyä ja vähensi stressihormoni kortisolin pitoisuutta veressä.

Mikäli meditointi ei houkuttele, viljele vitsejä tai tee muita juttuja, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle. Hyvä mieli vähentää kortisolin määrää elimistössä.

6 Älä sinä huoli

Stressi on hyödyksi, jos pitää juosta petoa pakoon. Se pistää kintut porhaltamaan, mutta samalla se lamaa älyn. Paniikkitilanteessa aivojen pelkokeskus mantelitumake nimittäin ohittaa aivojen pomon eli etuaivokuoren, jossa muun muassa harkinta ja työmuisti majailevat.

Alituinen pelkääminen ja murehtiminen voi jopa tyhmistää, sillä jatkuva stressi syövyttää hermosoluja. Kortisoli kuluttaa hermosoluja pinnoittavaa myeliiniä ja hidastaa signaalien siirtoa.

Puhalla siis pois turhat huolet. Karista kiire. Istu puistossa. Bongaa pilviä. Tuijota kukkaa. Kuten juuri opimme, meditointi lienee tehokkain keino hälventää stressiä, mutta suomalaisten suosikkipaikka saunakin voi auttaa.

Jo 1960-luvulla huomattiin, että saunominen laskee kahden stressihormonin, adrenaliinin ja noradrenaliinin, pitoisuutta. Christopher Lowry Coloradon yliopistosta on puolestaan tunnistanut aivoista hermosoluja, jotka vapauttavat serotoniinia, kun kehon lämpötila nousee. Ne saattavat selittää saunan tuottaman mielihyvän, sillä ne ovat kytköksissä aivoalueeseen, joka säätelee mielialaa.

7 Räiski koneella

Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, parantavatko tietokonepelit älyllisiä kykyjä, mutta muun muassa Yaakov Stern Columbian yliopistosta uskoo niin. Hän pani 60 yli kuusikymppistä koehenkilöä pelaamaan räiskintäpeliä, jossa ammutaan ohjuksia ja tuhotaan linnakkeita samalla, kun suojellaan omaa avaruusalusta hyökkääjiltä.

Kolmen kuukauden harjoittelu paransi paitsi pelaajan reaktiokykyjä myös avaruudellista hahmotusta ja muistia. Hyödyt olivat pienehköt, mutta kuitenkin mitattavissa.

Tölväise lapsesi – tai vaihtoehtoisesti vanhempasi – tietokoneelta ja ryhdy räiskimään.

8 Vedä tirsat

Jatkuvaa paahtamista ei kestä kenenkään pää. Aivot tarvitsevat taukoja jo siksikin, että asioi­den järjestely ja siirto säilömuistiin vievät aikaa. Tästä syystä esimerkiksi tentittävää tekstiä ei kannata ahmaista kerralla, mikäli haluaa muistaa faktat myöhemminkin.

Japanilainen Riken-tutkimuskeskus tutki viime vuonna muistiin painamisen mekanismia hiirillä. Kun ne opettelivat uuden asian tunnissa, ne olivat vuorokauden kuluttua unohtaneet sen. Kun oppi pätkittiin neljälle tunnille, se pysyi muistissa. Tutkijat onnistuivat jäljittämään muistijäljen vahvistumismekanismin solutasolle asti.

Aivot järjestelevät muistijälkiä ja siirtävät niitä säilömuistiin nukkuessa. Siksi myös päivänokoset tekevät hyvää muistille. Kalifornian yliopiston tutkijat havaitsivat vuonna 2010, että 90 minuutin iltapäivätorkkujen ansiosta koehenkilöt pystyivät palauttamaan mieleensä aiemmin oppimansa ja oppimaan uuttakin paremmin kuin torkuitta jääneet verrokit.

Jos et ehdi vetää tirsoja tai pelkäät, ettei pomosi usko kuorsauksesi tuottavuuteen, anna mielesi välillä edes vaellella – tai ole ajattelematta mitään. Japanilaistulosten mukaan ajattelun tauko lisää veren virtausta valkoisessa aineessa ja edistää luovaa päättelyä – ilmeisesti siksi, että valkoinen aine koostuu hermosolujen liitoksista, joiden vilkas toiminta on fiksun mielen ytimessä.

9 Mustikkaa ja kurkumaa

Kauppojen hyllyt pullistelevat vitamiineja ja tuotteita, joiden väitetään parantavan aivojen toimintaa.

Yhdysvaltain terveysviraston meta-analyysi eli tehtyjen tutkimusten systemaattinen läpikäynti vuonna 2010 pihautti luuloista ilmat: vitamiinien tai antioksidanttien älyllisistä vaikutuksista ei löydy näyttöä, ja näyttö omega-3-yhdisteiden vaikutuksesta on hyvin hento.

Jotkin hiiri- ja ihmistutkimukset kuitenkin vihjaavat mustikan ja granaattiomenamehun hillitsevän muistin rappeutumista, joten tuskin niistä haittaakaan on. Kurkuman taas on huomattu jarruttavan Alzheimerin tautia aiheuttavien beeta-amyloidien muodostumista. Ripottele sitäkin siis varmuuden vuoksi ruokaasi.

Jogurtin lusikoiminen voi olla hyödyllistä paitsi masulle myös korvien välille. Ainakin hiirten muisti vilkastui, kun ne söivät probiootteja.

Suklaata rakastavia ilahduttanee brittiprofessori Ian Macdonaldin havainto, jonka mukaan tumman suklaan kaakaoyhdisteistä tehty tehojuoma vilkastaa verenkiertoa harmaan aineen alueella parin kolmen tunnin ajan. Jos ei muuta, niin suklaa on ainakin omiaan buustaamaan mielihyvää, joka hillitsee hermosoluja syövän kortisolin tihutöitä.

10 Lue

Kirjaimien ahmiminen ruokkii päätä. Lukeminen kehittää ajattelukykyä tavalla, johon asioista puhuminen ei pysty, ovat osoittaneet yhdysvaltalaistutkija Anne Cunningham ja kanadalaisprofessori Keith Stanovich. Kaksikon tutkimusten mukaan varttuneen ihmisen niin kutsuttu kiteytynyt älykkyys – jota viisaudeksikin kutsutaan – nojaa eniten lukemisen määrään.

11 Soita sormia napsuttele

Ongi kitara kotelosta tai ala paukuttaa pianoa. Instrumentin soittaminen edistää kielellisiä kykyjä – ainakin lapsilla, raportoi professori Nina Kraus Yhdysvaltain tieteidenedistämisseuran vuosikongressissa 2010. Musiikin harjoittelu vaikuttaa kuuloaistimuksia työstäviin rakenteisiin ja terävöittää äänteiden tunnistusta, mikä taas korreloi lukemisen ja kuulotarkkuuden kanssa.

Musiikki voi parantaa myös matemaattisia kykyjä. Asiaa on tutkinut Harvardin yliopiston psykologian professori Elizabeth Spelke ryhmineen. 80 opiskelijan koesarja osoitti, että musiikin ja matemaattisten kykyjen kytkös riippuu tehtävästä. Ahkerasti ja pitkään musiikkia opiskelleet oppilaat pärjäsivät verrokkeja paremmin geometriassa, mutta todennäköisyyslaskennan päättelytehtävissä musiikkitreeni ei edistänyt suoritusta.

Mielenkiintoista on, että muu taide – kuten teatteri tai kirjoittaminen – ei vaikuttanut geometriseen osaamiseen mitenkään.

12 Opettele uusi kieli

Kun koulut ja kansanopistot avaavat kohta syyskautensa, ota kielitarjonnasta kaikki irti. Jo kahden kielen oiva hallinta jumppaa otsalohkon etuosaa ja parantaa tarkkaavaisuutta, orientoitumista, priorisointia, tavoitteenasettelua ja ongelmanratkaisukykyä, tietää kanadalaisprofessori Ellen Bialystok.

Vuonna 2004 Bialystok ryhmineen osoitti, että terveiden ikääntyvien kaksikielisten henkiset kyvyt ovat paremmat kuin yksikielisten. Vuonna 2010 ryhmä tarkasteli Alzheimer-potilaiden tietoja. Neljän-sadan ihmisen aineisto osoitti, että sairauden oireet ilmenevät kaksikielisillä ainakin viisi vuotta myöhemmin kuin yhden kielen puhujilla.

– Tämä tarkoittaa, että kaksikielisyys siirtää ja helpottaa oireita. Kaksikieliset selviytyvät arjesta ilman Alzheimer-takkuja pidempään kuin yksikieliset, Bialystok kertoi Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran vuosikongressissa viime vuonna.

Kaksikielisyys petraa myös aivojen moniajoa. Tuplakielen taitaja siis selviää monen tehtävän samanaikaisesta suorittamisesta paremmin kuin yksikielinen. Pakkoruotsia, for anyone?

13 Peppu ylös sohvalta

Sorry sohvaperunoille, mutta on vahvaa näyttöä siitä, että liikunnasta saa potkua pääkoppaan. Mikä tahansa raivoisa raudanpumppaus tai leppoisa venyttely ei kuitenkaan toimi. Älykuntoilun pitää käydä keuhkoille muttei viedä maitohapoille.

Aerobinen harjoittelu vahvistaa harmaata ja valkeaa ainetta, on osoittanut muun muassa Arthur Kramer Illinoisin yliopistosta. Jo 40 minuutin kävely kolme kertaa viikossa lisää BDNF-kasvutekijän eritystä, ja se taas edistää uusien hermosolujen ja niiden liitosten syntyä. Joten lenkkarit jalkaan ja menoksi!

14 Usko itseesi

Moni yhdysvaltalaisopiskelija on ryhtynyt napsimaan adhd-lääkettä, vaikkei kärsi ylivilkkaudesta. Syynä on toive, että äly säkenöisi, erityisesti kokeissa.

Metyylifenidaatin ja deksamfetamiinin on toden totta havaittu paitsi parantavan keskittymistä – ovathan ne adhd-lääkkeitä – myös jouheuttavan asioiden kaivamista muistista ja antavan lisää kierroksia työmuistiin. Päättelykykyä ne eivät sen sijaan paranna. Lisäksi mahdollisten sivuvaikutusten lista on pitkä, päänsärystä sydänkohtaukseen.

Pillereille on hyvä vaihtoehto, uskoo Martha Farah Wisconsinin yliopistosta. Kun hän testasi psykostimulanttien vaikutusta opiskelijoilla, hän huomasi, että lumelääke toimi älyä vaativissa suorituksissa ihan yhtä hyvin kuin deksamfetamiinilääke. Tämä vihjaa, että usko omaan osaamiseen voi tehota lääkkeen tavoin. Kumpikin vauhdittaa mielihyvää tuottavan dopamiinin eritystä, mikä taas palkitsee ja ruokkii motivaatiota. Motivaatio taas ryydittää innostusta, mikä puolestaan auttaa keskittymään, mikä taas on oppimisen edellytys.

Lähteitä:Sharon Bagley, Buff your brain. Newsweek 2012; Can you build a better brain. Newsweek 2011

Muisti alkaa kirkastua. Tiede 3/2010

Työmuisti tekee terävän. Tiede 10/2010

Kaksi kieltä trimmaa aivot. Tiede 8/2011

Ramsden et al., Verbal and non-verbal intelligence changes in the teenage brain. Nature 2011

Heishman et al., Meta-analysis of the acute effects of nicotine and smoking on human performance. Psychopharmacology 2010

Tang et al., Mechanisms of white matter changes induced by meditation. Pnas 2012

Lowry et al., That warm fuzzy feeling: brain serotonergic neurons and the regulation of emotion. J Psychopharmacol. 2009

Kraus, Nina & Bharath Chandrasekaran. Music training for the development of auditory skills. Nature Neuroscience 2010

Spelke, Elizabeth, Effects of music instruction on developing cognitive systems at the foundations of mathematics and science. Dana consortium report 2008

Okamoto et al., Role of cerebellar cortical protein synthesis in transfer of memory trace of cerebellum-dependent motor learning. The Journal of Neuroscience 2011

National Institutes of Health state-of-the-science conference statement: preventing Alzheimer disease and cognitive decline. Annals of Internal Medicine 2010 

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25765
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.