Toripöydän tuore mansikka, pihagrillissä tirisevä makkara, vastalevitetty asfaltti…Tuoksumuistot vetoavat tunteisiin ja voivat säilyä lapsuudesta vanhuuteen.Jotkut haistelevat viinejä ja jotkut harrastavat japanilaista suitsuke-puiden tunnistusta, kodoa. Samalla asenteella voi hakea entistä tietoisempaa suhdetta tuoksuihin. Kierrä kanssamme kesä-Suomen tuoksu-näyttämöitä sieraimet avoinna!

Teksti: Petri Riikonen ja Kirsi Heikkinen

Toripöydän tuore mansikka, pihagrillissä tirisevä makkara, vastalevitetty asfaltti…Tuoksumuistot vetoavat tunteisiin ja voivat säilyä lapsuudesta vanhuuteen.Jotkut haistelevat viinejä ja jotkut harrastavat japanilaista suitsuke-puiden tunnistusta, kodoa. Samalla asenteella voi hakea entistä tietoisempaa suhdetta tuoksuihin. Kierrä kanssamme kesä-Suomen tuoksu-näyttämöitä sieraimet avoinna!

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010

Kesäkadulla

Nuuhki helteisen kaupungin hajukirjoa ja levitä sieraimet sadekuuron jälkeiseen raikkauteen.

Asfaltti haisee PAHalta

Kun joudut pysähtymään kesämatkallasi asfaltointityön takia, nenääsi leijuu bitumille ominainen tuoksu, joka voi tuntua mielestäsi hyvältäkin. Se on peräisin polyaromaattisista hiilivedyistä eli PAH-yhdisteistä, joita purkautuu kuumasta asfalttiseoksesta.Asfaltti on monimutkainen sekoitus parafiinisia ja aromaattisia hiilivetyjä sekä heterosyklisiä yhdisteitä, jotka sisältävät rikkiä, typpeä ja happea. Kun asfalttia levitetään, ilmaan lehahtaa muun muassa hivenen antraseenia, naftaliinia, fenantreenia, bentsofluoranteenia, bentsopyreeniä ja kryseeniä. Mitä korkeampi lämpötila, sitä sakeampana ilma on näistä yhdisteistä.

Lähteet: tutkija Stacey Anderson, NIOSH, Yhdysvallat, ja Concise international chemical assessment document 59, Asphalt (Bitumen), WHO 2004

Mies juustoa, nainen sipulia

Miesten kainalohiki haisee juustolle, naisten sipulille ja trooppisille hedelmille. Kumpikin haju syntyy hien alun perin hajuttomista yhdisteistä, jotka kainalon bakteerit muuntavat tuoksuviksi: miehellä rasvahapoista, naisella rikkipitoisista yhdisteistä.

Lähde: Chemical Senses 2009

Kolikot hajustaa ihminen

Kolikoiden tai työkalujen ”metallin” haju johtuu siitä, että ihmisen hien happamuus syövyttää niiden pinnasta rautaa ja se puolestaan saa ihon rasvasta irtoamaan tuoksuvia aldehydeja ja ketoneja, jotka ihminen kokee ”raudanhajuna”. Käytetyissä kolikoissa on haju jo valmiina, koska niihin on jäänyt edellisten käyttäjien ihon rasvaa. Sama tuoksu syntyy, jos iholle hieroo verta, ja kyky haistaa veri onkin todennäköisesti tämän tuoksuelämyksen alkulähde.

Lähde: Angewandte Chemie International Edition 2006

Vanhassa kirjassa hehkeä aromi

Ruohoinen, happoinen, vaniljainen, myskinen. Näin kuvailevat antikvariaattikirjan tuoksua kemistit, jotka erittelivät paperin vähittäisen hajoamisen aromeja. Massaspektrometrillä analysoidusta tuoksujäljestä näkee myös, miten suuressa hajoamisvaarassa esimerkiksi arvokas kirja on.

Lähde: Analytical Chemistry 2009

Valurauta-aita kuin valkosipuli

Valurautaisista esineistä voit aistia valkosipulimaista hajua. Tämä syntyy, kun rautaa liukenee ympäristön happojen vaikutuksesta ja raudan fosfori- ja hiiliepäpuhtauksista muodostuu tuoksuvia fosforiyhdisteitä.

Lähde: Angewandte Chemie International Edition 2006

Katoava tuoksu: ratapölkkyjen kreosoottiöljy

Monen sukupolven kesämatkoja säestänyt puupölkkyjen kyllästeaineen tuoksu hupenee: valtion rataverkon noin 15 miljoonasta pölkystä jo 8 miljoonaa on vaihdettu betonisiin. Pääraiteilla jo yli 2/3 on betonia. Esimerkiksi vuonna 2009 betonipölkkyjä asennettiin Liikenneviraston mukaan noin 320 000.

Löydä lempiparfyymisi

Kadulla ja kaupoissa kohtaamiasi hajusteita voit analysoida tällä tuoksuympyrällä. Kukin sektori listaa kyseisen tuoksutyypin tavallisia osasia.

Lähde: www.fragrancesoftheworld.com

Kukkaisetkukka (tuoreet kukat ja niiden seokset)mieto kukka (kukka- ja hedelmäaldehydit, vanilja)itämainen kukka (appelsiininkukka, mausteet)

Itämaisetmieto itämainen (suitsukkeet, ambra, kukat, mausteet)itämainen (itämaiset hartsit, vahvat kukat, myskit, vanilja)itämainen puu (santelipuu, patsuli, kukat, mausteet)

Puumaisetpuu (setri, patsuli, mänty, santelipuu, vetiver-ruoho)sammaleinen puu (hankajäkälä, ambra, sitrukset)kuiva puu (setri, tupakka, palanut puu, nahka)

Raikkaatsitrus (sitruuna, mandariini, bergamotti, appelsiini, greippi)hedelmä (persikka, päärynä, luumu, omena, mansikka, vadelma ym.)vihreä (galbaanihartsi, leikattu ruoho)vesi (meri, sateenjälkeinen tuoksu)

yhdistelmätesim. sitrus, mausteet, laventeli ja itämainen puu

Bongaa nämä

Autoista: bensiini, moottoriöljy

Ihmisistä: hajusteet, hiki, valkosipuli

Kadusta: sateenjälkeinen raikkaus, vastalevitetty asfaltti

Kaupoista: hajusteet, juustot, tuore leipä, vanhat kirjat

Ravintoloista: grillaus, kahvi, valkosipuli

Torilta: herne, kalat, mansikka, mansikkajäätelö

Muusta: eläintarhaeläimet, huvipuiston ruoat ja tekniikka, kahvin-paahtimo, popcorn., rautatie, sellutehdas

Kesäkodissa

Tallenna läheiset tuoksumuistot sisällä ja ulkona.

Makkarassa hivelee maillard

Makkaran pinnan ruskistumisen aiheuttavat proteiinien, sokerien ja rasvojen maillardreaktioiden tuotteet, jotka ovat myös tärkeitä grillatun lihan aromiaineita. Juuri ne siellä makkaranuotiolla kutkuttavat hajuhermojamme.Monipolvinen maillardreaktio tarvitsee lähtöaineikseen proteiineista pilkkoutuvia aminohappoja ja pelkistäviä sokereita, kuten glukoosia tai fruktoosia. Niistä syntyviä yhdisteitä on tunnistettu jo useita tuhansia, ja monta on vielä tunnistamatta.

Lähde: Anu Hopia, elintarvikekehityksen professori, Turun yliopisto

Miksei saunassa hikoiltu hiki haise?

Saunahiki ei lemua, koska se on tuoretta. Hiki suodattuu verestä, eikä veri sen enempää kuin tuoreeltaan erittynyt hiki haise. Haju tulee vasta ajan kanssa, kun bakteerit ja muut ihon mikrobit hajottavat proteiineja. Vanhan hien aromiin vaikuttavat myös talin ja ihosta hilseilevien sarveissolujen hajoamistuotteiden hajut.

Vastaajana Matti Hannuksela, ihotautiopin emeritusprofessori, Helsinki (Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2008)

Ruoho tuoksuu ”vihreältä”

Vastaleikatun nurmen tuoksu hivelee nenää. Sen saavat aikaan eritoten heksenaalin, heksenolin, heksanaalin ja heksanolin isomeerit, joita syntyy ja hulmahtaa ilmaan, kun leikkurin terä viiltää ruohojen lehdet poikki.Nämä haihtuvat yhdisteet laastaroivat vioittuneita soluja: niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten ne ehkäisevät bakteerien hyökkäyksiä. Tämä ”vihreän tuoksu” hoitaa myös ihmistä. Japanilaistutkijoiden mukaan cis-3-heksenoli ja trans-2-heksenaali lievittävät niin stressiä, kipua kuin väsymystä.

Lähteet: Journal of geophysical research 1999, Biopsychosocial medicine 2008, Chemical senses vol 30

Kesäsade nostaa tuoksut kasviöljyistä ja bakteereista

Kasvillisuus on täynnä voimakastuoksuisia haihtuvia öljyjä ja muita yhdisteitä. Kun sadevesi osuu itseään lämpimämpään kasvillisuuteen ja maahan, se höyrystyy ja kuljettaa nämä kasvien yhdisteet mukanaan ilmaan. Ihmisnenä aistii tämän aromaattisen vesihöyryseoksen ”sateen tuoksuna”.Tuoksu vaihtelee kasvillisuuden mukaan. Esimerkiksi sateiselle mäntymetsälle antaa tuoksun alfa-pineeni, joka tunnetaan myös tärpätin ainesosana.Lisäksi sade irrottaa maasta ilmaan esimerkiksi aktinobakteerien itiöitä, joiden aromin aistimme ”maan tuoksuna”. Se on voimakkaimmillaan, kun sadetta on edeltänyt pitkä kuiva kausi. Muhevaa sateenjälkeistä ”maan tuoksua” ryydittävät myös aktinobakteerien ja syanobakteerien hajoamistuotteet, geosmiini ja 2-metyyli-isoborneoli.Hapan sade voi puolestaan aiheuttaa kemiallisia reaktioita, jotka tuottavat aromaattisia aineita maanpinnan kemiallisista yhdisteistä, kuten eloperäisistä hajoamistuotteista. Tällöin sateenjälkeinen haju ei välttämättä ole miellyttävä.Ukkosen jälkeen saattaa aistia myös pistävän otsonintuoksahduksen.

Lähde: Heikki Vuorela, farmakognosian professori, Helsingin yliopisto

O3

Löyhkästä eroon. Jollei pinttynyt katku lähde tuuletuksella ja pesulla, voi kokeilla otsonointia. Moni hajumolekyyli hajoaa reaktiossa otsonin kanssa. Otsonointilaitteita ei kuitenkaan pidä käyttää ihmisten läsnäollessa, koska isoina määrinä otsoni on haitallista keuhkoille.

Mansikan tuoksua useimmat ihmiset kuvailevat makeaksi. Mansikasta erittyy yli 360:tä haihtuvaa ainetta, joista puolenkymmentä on havaittu aromille tärkeimmiksi.

Mustaherukan lehden aistit myös esimerkiksi sauvignon blanc -rypäleistä tehdyissä valkoviineissä.Viinien haistelusta lisää: Orastavasta eläimellisyydestä alkavaan dekadenssiin, Tiede 11/2008, s. 36–39, tai tiede.fi/arkistoBouquet piilottelee tuoksuttomissa aineissa, Tiede 2000 7/1997, s. 24–28

Bongaa nämä

Keittiössäbasilikaetikatfenkolihernejuustotkahvikalakuminaleivät tuoreinamansikkametvurstioluetoreganopulla tuoreenaraparperirosmariinisitruunatilliviinit

Puutarhassaaamuinen raikkausgrillausjuhannusruusuleikattu ruohokanankakkakompostilaventelimultamustaherukan lehdetorvokkisateenjälkeinen raikkaussyreenituomi

Kesämökillämäntysuopapuunsavusaunasaunavihtatervaulkona kuivattu pyykki

Kesämetsässä

Nauti kotimaisista luonnonkasveista niin kauan kuin kesää riittää.

Valkolehdokin metsäntäyttävä aromi ilahduttaa kesäyön kulkijaa. Ihmisellä on ilmeisesti hedelmämieltymystensä takia sama hajumaku kuin pölyttäjäperhosilla. Sen sijaan esimerkiksi ukonputken pölyttävät lannan hajuun mieltyneet kärpäset ja kovakuoriaiset, ja sen huomaa.

Koivikon sateenjälkeisestä saunavihdan tuoksusta pääset nauttimaan kuivanakin päivänä rusentamalla lehden tai silmun kämmenelläsi.

Katoaako kukkien tuoksu?

Kukkia ei haista nykyisin niin kaukaa kuin ennen teollistumista. Esimerkiksi suuren kaupungin saastuttamassa ilmassa kukkien tuoksu pääsee nykyisin vain 200–300 metrin päähän, kun sen arvioidaan vielä 1800-luvun puolivälissä levinneen 1–1,2 kilometrin etäisyydelle.

Lähde: Atmospheric Environment 2008

Bongaa nämä

Havupuiden neulaset ja pihka

Kielon kukat: kangasmetsät, lehdot,touko-kesäkuussa

Koivujen lehdet ja silmut

Pihasaunion kukat:pihat, tienvarret, joutomaat,heinä-syyskuussa

Rantamintun lehdet ja varret: rannat, pellot, puutarhat

Sammaleet märkinä

Suopursun kukat: rämeet, nevat, korvet, kesä-heinäkuussa

Tuoksusimakkeen kuivat versot: niityt, kalliot, metsäaukot

Valkoapilan kukat: niityt, pihat, tienvarret, kesä-elokuussa

Valkolehdokin kukat:kangasmetsät, lehdot,tuoksuu öisin kesäkuussa

Kesärannalla

Hengitä merituulta tai kaislaisen järvenrannan vihreitä aromeja.

Meri tuoksuu dimetyylisulfidilta

Vaikka seisoisit rannalla silmät sidottuna, tunnistaisit jo pelkästä tuoksusta, liplattaako edessäsi meri vai järvi. Puhtaalle merelle ominainen ”meren tuoksu” juontuu dimetyylisulfidista ja sen johdannaisista, joita syntyy eräiden kasviplanktonlajien, levien ja vesikasvien sekä meressä ja sen rannalla elävien bakteerien yhteistyönä.Puhdas järvivesi sen sijaan ei tuoksu millekään tietylle. Järvituoksut ovat peräisin eliöstöstä, useimmiten joko levien tuottamista yhdisteistä tai levien mätänemisestä.Sisävesissä sinilevät tuottavat geosmiineja, jotka tuoksahtavat tunkkaiselle. Lisäksi eräät kultalevät (erityisesti Synura petersenii) lemahtavat runsaina esiintyminä. Myös tiheät piileväkukinnat saattavat tuottaa hajuja.Pohjois-Amerikassa eräs tarttumaleväkukinta haisi niin voimakkaasti mädäntyvälle kaalille, että se karkotti ihmisiä järven ympäristöstä. Toki myös merenrannalla saattaa haiskahtaa leväkukintojen tai leväkasvustojen hajoamisprosessin takia.

Lähteet: Helsingin yliopiston dosentti Guy Hällfors ja Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen vanhempi tutkija Seija Hällfors

Mikä kalassa haisee?

Tuoreessa kalassa on lajille tyypillinen haju, kuten merilevän tai mudan tuoksu. Se on peräisin haihtuvista yhdisteistä. Koska lämpö kiihdyttää haihtumista, jäissä makaava kala on melko hajuton. Se, että kala yleensä haisee, johtuu pitkälti näiden aineiden alhaisesta hajukynnyksestä. Pienikin pitoisuus saa aikaan hajuärsytyksen. Myös pyyntipaikka jättää jälkensä: Helsingin reheviltä lähivesiltä nostettu ahven tuoksuu toisenlaiselta kuin kirkkaan Kilpisjärven kyrmyniska. Elintarviketutkijat ovat laatineet kymmenelle kotimaiselle kalalajille hajuprofiilin. Raakaa silakkaa kuvailtiin sanoilla metallimainen ja raikas. Hauesta taas löydettiin märkää olkea, siiasta kurkkua ja lahnasta juurikasta.

Vastaajana Tiina Luoma, tutkija, VTT Biotekniikka (Tiivistelmä, julkaistu Tiede-lehdessä 5/2000)

Bongaa nämä

meren aromilevätkalatauringonsuojavoiteethajusteethiki

Ihminen haistaa yllättävän hyvin

Todennäköisesti olet parempi nuuskija kuin luulet. Ehkä voisit käyttää nenääsi tietoisemmin.

Ihmisen kaukoaisteista hajuaisti on jäänyt pahasti näön ja kuulon varjoon. Ehkä siksi hajuja on tapana pitää jotenkin primitiivisinä, eläimellisinä asioina, joista ei oikein viitsi keskustella. Hajuaistimuksista onkin vaikeampi puhua kuin esimerkiksi nähdyistä väreistä, koska aromaattiset kemikaalit eivät muodosta mitään sateenkaaren kaltaista jatkumoa, jossa tuoksun voisi nimetä sen sijainnin perusteella.Näistä syistä moni on oppinut ohittamaan tuoksut kiinnittämättä niihin tietoista huomiota. Tämä on vahinko, sillä ihmisillä olisi kykyä runsaampiin hajuelämyksiin kuin he tulevat ajatelleeksi.On kyllä totta, että evoluutio kutisti apinoiden ja ihmisten kehityslinjassa kuonon yhä pienemmäksi ja että ihmisellä on vain noin 350 toimivaa hajuvastaanottimien geeniä, kun esimerkiksi hiirellä on noin 1 100. Tästä huolimatta apinoilla ja ihmisellä on kokeiden mukaan suhteellisen hyvä hajuaisti. Ihminen huomaa hajuja yhtä pieninä pitoisuuksina kun moni muukin nisäkäs, ja keskivertoihmisen arvioidaan pystyvän erottamaan noin 10 000 erilaista tuoksua. Nenämme huonous saattaakin olla muiden aistien ylivallasta juontuva myytti.Plos Biology -tiedelehden vuonna 2004 julkaisemassa artikkelissa yhdysvaltalainen Yalen yliopiston neurobiologi Gordon Shepherd kääntää kykyajatuksen päälaelleen. Ehkä meitä isompikuonoiset nisäkkäät tarvitsevat enemmän hajuvastaanottimia siksi, että ison kuonon etuosa, joka toimii hengitysilman suodattimena, hukkaa valtaosan hajumolekyyleistä. Tämän ajatuksen mukaan pieni nenämme tekisikin meistä tehohaistajia.Jollet siis epäonneksesi satu kuulumaan anosmikoihin, joilta hajuaisti puuttuu (kreikan kielestä an- ei, osmẹ haju), ota aistisi tietoiseen käyttöön. Olisihan harmi elää elämänsä voimatta sieraimet pulleina muistella: haistoin sen minäkin!

Lähteet: A. Dravnieks 1982, Science 218:799–801 sekä Andreas Keller ja Leslie Vosshall 2004, Current Biology 14:875–878

Näin nenäsi toimii

Nenän muutaman sentin levyisessä hajuepiteelissä on noin viisi miljoonaa hajuaistinsolua. Niistä kussakin toimii jokin ihmisen noin 350 erilaisesta hajuvastaanottimia tuottavasta geenistä. Siksi kukin aistinsolu on herkkä joukolle hajumolekyylejä, jotka tarttuvat juuri kyseisen geenin tuottamaan vastaanottimeen.Tietty hajumolekyyli voi tarttua useantyyppisiin vastaanottimiin. Kullekin hajumolekyylille tyypillisen tarttumiskirjon ansiosta ihminen erottaa paljon enemmän hajuja kuin vastaanotintyyppejä on.Hajuhermot välittävät signaalit aivoihin, mutta miten aivot erilaisia hajuaistimuksia luokittelevat, ei vielä tarkasti tiedetä. Luokittelu voi koostua eroista aivosolujen aktivoitumispaikoissa tai aktivoitumisten ajoituksessa tai kummassakin.Ruoan aromien haistaminen retronasaalista reittiä on tärkeä osa ruokanautintoa. Tämän huomaa nuhaisena, kun hajuelämys puuttuu.

Tuoksuelämyksistä valtaosa ruoista

Tällainen on ihmisen hajukokemusmaailma. Kunkin ison sektorin tuoksukirjo on rikkaampi kuin pienen. Ihmislajin kaikkiruokaisuuden ja eri ruoanvalmistustapojen ansiosta ruoka-aromit hallitsevat. Esimerkiksi hiiren ympyrä on erilainen: siinä tärkeimpiä ovat sosiaalisuuden ja henkiinjäämisen hajut.

Lähde: Gordon Shepherd 2004, Plos Biology 2:572–575

Kukat

kukkaistuoksutparfyymitsuitsukkeet

Ruoat

vesimaitovirvoitusjuomatkäymistuotteet (oluet, viinit, juustot)

raa’at kasviksetsiemenetpähkinätkypsennetyt kasviksetviljatuotteetleivät

tuoreet hedelmätkypsennetyt hedelmät

raaka lihakalakypsennetty lihakastikkeet

Henkiinjääminen

pilaantunut ruoka

hälytyssavu

saalis

saalistaja

Sosiaalisuus

pariutuminenhormonaalinen tila

äidin ja vauvan keskinäinen tunnistus

yksilöiden tunnistus

valta-asemaan liittyvät hajut

elinalueelle ominaiset tuoksut

Hyvät ja pahat hajut opitaan

Onko meillä synnynnäisiä hajumieltymyksiä tai ”hälytyshajuja”, joita inhoamme ensi parkaisusta? Tutkijat eivät ole tästä yksimielisiä, mutta useimmat arvelevat, että kyse on oppimisesta. Oppiihan sikiö jo kohdussa tunnistamaan niin hajuja kuin makuja. Myös kulttuurientutkimus tukee näkemystä, että hyvät ja pahat hajut opitaan. Yhdysvaltalaiset esimerkiksi pitävät metyylisalisylaatin tuoksusta, koska he jauhavat ainetta purukumissa. Britanniassa yhdistettä taas lisätään lääkkeisiin, joten sen tuoksu ei miellytä brittineniä. Esimerkkejä löytyy myös yksilötasolta. Joku esimerkiksi inhoaa ruusun tuoksua, koska se tuo mieleen isän hautajaiset. Toinen taas voi pitää vuohen lemusta, koska se muistuttaa lapsuudenkodista maalla.Tutkija Rachel Hertz yhdysvaltalaisesta Brownin yliopistosta on puolestaan osoittanut, että reaktio uuteen hajuun viriää juuri siitä tunnetilasta, joka ihmisellä sattuu haistaessa olemaan. Poikkeuksiakin on. Ärsyttävät hajut, kuten rikki, aiheuttavat yleensä oikopäätä epämiellyttävän aistimuksen. Myös yksilölliset geneettiset erot nenän hajuvastaanottimissa saattavat vaikuttaa hajumieltymyksiin.

Tuoksu herättää tunteen

Tuoksut kutkuttavat voimakkaasti tunteita, ja hajujen herättämät muistotkin ovat tunnelataukseltaan muita väkevämpiä.Tutkijat eivät vielä tiedä varmasti, miksi näin on, mutta luultavimmin selitys piilee hermoratayhteyksissä: nenän hajuhermoista on suora linkki tunteita työstävään aivojen mantelitumakkeeseen. Se aktivoituu aina, kun haistelemme jotakin. Lisäksi hajuaistimuksia käsitteleviltä aivoalueilta on yhteys hippokampukseen, joka puolestaan on olennainen muistamisessa.

Tuoksu palauttaa muiston

Mmmm… Nenääsi leijuu hiivaleivän aromi, ja samassa näet sielusi silmin mummosi ojentamassa sinulle uunituoretta viipaletta, josta sula voi valuu sormillesi.Tuoksut herättävät kaukaisempia ja joidenkin tutkimusten mukaan myös elävämpiä muistoja kuin muut aistit. Valtaosa hajumuistoista juontuu ensi ikävuosikymmeneltä, kun taas sanat tai kuvat palauttavat mieleen useimmiten muistoja nuoruusvuosilta.Toiminnallinen magneettikuvaus on paljastanut, että ihmiselle merkityksellinen tuoksu saa aivoissa sekä tunteikkaan mantelitumakkeen että muistavan hippokampuksen vilkastumaan enemmän kuin esimerkiksi muistin virkistykseksi tarjottu kuva.

Hajumuistoaiheiden lähteet: hajumuistitutkija Johan Willander, Tukholman yliopisto, Chemical Senses 2005, Chemosensory Perception 2008, Memory & cognition 2007, Nature Neuroscience 2003, Neuropsychologia 2004, Psychonomic Bulletin & review 2006, Sleep 2004.

Analysoi itse

Vaikka tuoksu olisi seos, jotkin piirteet yleensä hallitsevat.

Luonnontuoksut ovat melkein aina monien tuoksuaineiden koosteita: esimerkiksi ruusuntuoksu noin 260:n. Seoksen osat voivat voimistaa mutta myös heikentää tai peittää toistensa hajua, joten seos ei välttämättä tuoksu vahvemmin kuin jokin yksittäinen aine. Jotkin kemikaalit tapaavat seoksinakin tuoksua erillisinä, jotkin taas muodostavat yhteistuoksun, josta osia ei enää erota.Usein tuoksuseoksesta on erotettavissa hallitsevia ominaisuuksia, joista sen voi luokitella. Käytännössä kokeneimmatkin haistelijat pystyvät yleensä poimimaan yhdesta seoksesta enintään kolme osatuoksua.Jos tuoksu on kovin mieto, sitä ei välttämättä pysty luokittelemaan. Jos tuoksu alkaa hyvin heikkona ja voimistuu sitten, ihminen aluksi erottaa vain tuoksun olemassaolon ja vasta myöhemmin sen laadun. Eri yksilöiden herkkyys eri tuoksuille on erilainen. Tuoksun edelleen voimistuessa hajuelämys saattaa muuttua ja tuoksu luokittua toisensukuiseksi kuin miedompana.Hajuaisti myös vähitellen turtuu samantyyppiseen tuoksuun niin, että se alkaa erottua heikompana. Siksi selvimmän tuoksuelämyksen saa yleensä heti haistamisen alussa, ja analyyttisen haistelijan kannattaakin painaa tämä ensivaikutelma mieleensä.Kun haistelet, mieti:– Tuoksuuko tämä joltain? – Miten kuvailisit tuoksua?– Havaitsetko eron johonkin toiseen tuoksuun?

Harjoita hajuaistiasi

1 Aseta hajunäytteitä puhtaisiin lasipurkkeihin.2 Peitä näytteet märällä pumpulilla. Nyt et näe niitä, ja kosteassa aromit haihtuvat hyvin.3 Pidä purkit suljettuina korkeilla, jotka poistat vain nopean nuuhkaisun ajaksi. Hajuaisti tottuu tuoksuun muutamassa sekunnissa, joten pitkä haistelu on turhaa. Kirjaa vaikutelma paperille.Aloita vaikka näillä: sitruuna, appelsiininkuori, setrinlastu, banaani, männynneulaset, suklaa, kahvi, multa, vanilja, valkosipuli, minttu, ruusu, sahanpuru, inkivääri, piparminttu, lyijykynänlastut, perunalastu.

Sehän tuoksuu ihan...

Amerikkalaisessa haistelukokeessa noin 150 haistelijaa tuottivat tätä listaa käyttäen melko samanlaisia tuoksukuvauksia.

Materiaalimaisetkuiva, puuteriliitukorkkipahvimärkä paperimärkä villa, märkä koirakumitervanahkaköysimetallipalanut, savupoltettu paperipoltettu kynttiläpoltettu kumipoltettu maitokreosoottiöljytuhkatuore tupakansavuvanha tupakansavu

Kemikaalimaisetpistävä, kirpeähapan, etikkaammoniakkikamferibensiini, liuotinalkoholikerosiinihuonekaasukemiallinentärpättivernissamaalirikkisaippualääkedesinfektioaineeetteripuhdistusainekoipallokynsilakanpoistoaine

Ulkoilmatuoksutheinäviljaleikattu ruohomurskattu kasvimurskattu heinäpuu, pihkakoivuummehtunut, maa, homesetritammipuu, konjakkiruusupelargoniorvokkilaventelilaakerinlehti

Hedelmäisetkirsikkamansikkapersikkapäärynäananasgreippiviinirypälemehuomenameloniappelsiinisitruunabanaanikookossitrushedelmäinenmuu hedelmäinen

Ruokaisattuore voitoffeesuklaasiirappihunajamaapähkinävoikeittoolutjuustotuore kananmunarusinapopcorngrillattu kanatuore leipäkahvi

Mausteisetmantelikanelivaniljaanis, lakritsineilikkavaahterasiirappitillikuminaminttu, piparminttupähkinäeukalyptusmallashiivamustapippuriteenlehdetmausteinen

Pahatkäynyt tai mätänevä hedelmäetovaeltaantunut, härskiintynytmädäntynyt, pilaantunutkuollut eläinhiirimäinen

Yleisetmakeatuoksuvaparfyyminenkukkainenkölninvesiaromaattinenmyskisuitsukekitkeräväljähtynythikiviileäkevytraskaslämmin

Lihaisatmarinadilihakalasavukalaveri, raaka lihakypsä liharasvainenhapankaalisellerikypsät kasvikset

Kasvismaisettuoreet kasviksetvalkosipuli, sipulisienituore kurkkuraaka perunapapu, hernepaprika

Ruumiillisetlikainen vaatehapan maitoviemäriuloste, lantavirtsakissanpissasiemenneste

Lähteet: A. Dravnieks 1982, Science 218:799–801 sekä Andreas Keller ja Leslie Vosshal 2004, Current Biology 14:875–878

Petri Riikonen on biologi ja Tiede-lehden toimitussihteeri, Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja. Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2010.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25737
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.