Lapsilukua on aina säännöstelty – vaihtelevalla menestyksellä.

Teksti: Jani Kaaro

Lapsilukua on aina säännöstelty – vaihtelevalla menestyksellä.

Jos ihminen eläisi samassa tilassa kuin eläimet, pyrkisikö hän saamaan mahdollisimman paljon jälkeläisiä vai rajoittamaan lapsilukuaan? Tunnetun historian perusteella vastaus on ilmeinen, sillä ihmiset ovat aina pyrkineet tavalla tai toisella jälkimmäiseen päämäärään. Abortit ja lapsenmurhat olivat pitkään yksi vaihtoehto, mutta sikiämisiä on ammoisista ajoista asti yritetty estää myös ennalta.

Tissiä kymmenvuotiaaksiMuinoin ainoat ehkäisytavat olivat pitkä imetys, yrtit ja magia. Rintaruokinta hidastaa kuukautiskierron alkamista, joten imetyksen pitkittäminen siirsi myös seuraavan raskauden alkua. Tämä on ollut esimerkiksi luonnonkansojen tapa säännöstellä syntyvyyttään: kansatieteilijät ovat raportoineet äideistä, jotka ovat imettäneet lasta kymmenvuotiaaksi. Yrteistä, jotka estävät raskautta tai laukaisevat si¬kiön abortoitumisen, tiedetään varsin vähän. Tämä johtuu osin siitä, että kansantieto siirtyi suusta suuhun ja ainoat ihmiset, jotka olisivat voineet kirjata sen jälkipolville, olivat pappismiehiä ja muita oppineita. He jättivät tämänkaltaiset asiat tietoisesti mainitsematta, koska pitivät niitä synnillisinä. Eurooppalaisen perinteen mukaan kuukautisia aiheuttavia kasveja olivat esimerkiksi pujo ja persilja ja abortteja aiheuttavia puolanminttu ja pietaryrtti. Intialaisessa Ayurvedassa raskauksia ehkäisevänä kasvina mainitaan kiinanruusu. Eurooppalainen kertomaperinne pursuaa maagisia ehkäisykeinoja. Raskautta pelkäävän tytön oli sylkäistävä sammakon suuhun, syötävä mehiläisiä tai kannettava kaulassaan näädän kiveksiä. Espanjassa naisen oli seksin jälkeen hypittävä rajusti ylös ja alas ja lopuksi heitettävä yhdeksän volttia taaksepäin.

Suomessa yrttiteetäTehokkaan ehkäisyn puute oli suuri ongelma myös näillä leveyksillä. Esimerkiksi folkloristit ovat panneet merkille, että Suomesta löytyy tuskin lainkaan loitsuja, taikoja tai tietoja, jotka auttaisivat naista tulemaan raskaaksi. Sen sijaan kansanrunousarkistossa on paljon aineistoa siitä, miten nainen saisi kuukautisensa takaisin. Kuukautisten pois jääminen oli ennen ilmeisesti yleistä, mutta se ei aina merkinnyt raskautta. Monet naiset olivat aliravittuja ja tekivät rankkaa ruumiillista työtä, joten keho suojeli energiavarantojaan jättämällä kuukautiset pois. Tämä aiheutti luonnollisesti monia vääriä hälytyksiä. Suomessa on uskottu katinlieosta keitetyn veden tekevän miehen hedelmättömäksi. Kivien päällä kasvavasta jäkälästä keitetty kiventieravesi sen sijaan poisti naisilta kuukautiset kokonaan. Nainen saattoi myös estää hedelmöitymisen juomalla katajanmarja- tai nokkosteetä tai koiruohokahvia.

Jalat ristiinEhkäisyn keinoista universaalein on ollut luultavasti pidättäytyminen. Jos et halua lapsia, älä harrasta seksiä, piste. Kulttuuri-ilmiönä tämä juontaa varhaisesta kristillisyydestä, joka kielsi seksuaalisesta halusta johtuvan yhdynnän. Seksi oli sallittua vain lasten siittämiseksi, ja ihanteellinen lapsiluku oli yhdestä kahteen. Tätä suuremmalta määrältä välttyminen oli mahdollista ainoastaan pidättäytymällä. Keinoa on ehdotettu syntyvyyden säännöstelyyn monesti tämän jälkeenkin. Kun esimerkiksi englantilainen pappistaustainen taloustieteilijä Thomas Malthus 1700-luvulla oli lukenut madonlukunsa ihmissuvun eksponentiaalisesta kasvusta ja resurssien loppumisesta, hän suositteli lääkkeeksi pidättäytymistä. Se ei kuitenkaan koskenut häntä itseään tai hänen kaltaisiaan, vaan yhteiskunnan alaluokkaa, köyhälistöä.Pidättäytyminen oli varsin laajalti käytetty ehkäisymenetelmä myös agraariajan Suomessa ja käytännössä ainoa, jota lääkärit tuolloin suosittelivat. Tästä kertoo hauskasti maaseudun kätilöille 1900-luvun alussa suunnattu kysely. Kohdassa, jossa tiedustellaan, miten naiset välttävät tulemasta raskaaksi, eräs kätilö kirjoitti: ”He vihaavat miehiään.” Juhlavammin sanakääntein pidättäytymisestä puhui englantilainen feministi ja kansanvalistaja Marie Stopes: ”Aviomies, joka pidättäytyy, vaikka se olisi vaikeatakin, tulee havaitsemaan, että hän siitä saa tuhatkertaisen palkan, ei vain vaimonsa lisääntyneen elinvoiman ja onnen sekä yhdynnästä tuntemansa suuremman nautinnon muodossa, vaan myös oman elinvoimansa nousun ja itseluottamuksen tunteen muodossa.”

Onanista malliaKeskeytetty yhdyntä on ehkäisymenetelmistä vanhimpia. Esimerkiksi Raamatussa Onan laskee siemenensä maahan nimenomaisesti siksi, ettei hänen vaimonsa tulisi raskaaksi. Myöhemmin tämä ja kaikki muut lapsilukua säätelevät menetelmät tulkittiin sekä kristillisessä että juutalaisessa perinteessä synneiksi. Islamissa sen sijaan keskeytettyyn yhdyntään on suhtauduttu vaihtelevasti. Osa oppineista on tulkinnut Koraania siten, että keskeytetty yhdyntä on sallittua, ja joidenkin lähteiden mukaan profeetta Muhammed olisi harjoittanut sitä itsekin. Suomessa yhdynnän keskeyttäminen lienee ollut yleistä siitä päätellen, miten paljon aikaa ja energiaa asiantuntijat ovat uhranneet sen käsittelyyn erilaisissa oppaissa. Suurin osa heistä piti sitä ehkäisymenetelmistä turmiollisimpana. Heidän mielestään coitus interruptus teki yhdynnästä painajaismaisen etenkin naiselle, kun hän joutui jännittämään, oliko miehellä malttia vetäytyä ajoissa. Jotkut lääkärit uskoivat, että keskeytetty yhdyntä aiheutti etenkin naisissa neuroosin kaltaisia oireita, kuten kipuilua, unettomuutta ja itkuisuutta.

Vatikaanin rulettiaHistoriallisten lähteiden mukaan ihmisillä oli jonkinlainen käsitys ”varmoista päivistä” jo klassisella ajalla. Viittauksia rytmimenetelmään löytyy esimerkiksi 300- ja 400-luvuilla eläneeltä kirkkoisä Augustinukselta ja kiinalaisesta lääketieteestä, mutta tämän jälkeen ne katoavat sadoiksi vuosiksi. Ne nousivat uudelleen esiin vasta 1800-luvulla, kun varhaiset luonnontieteilijät alkoivat päästä jyvälle eläinten lisääntymiskierrosta. Tämä johti kuitenkin väärinkäsityksiin, jotka sijoittivat varmat päivät juuri niihin päiviin, jolloin raskauden todennäköisyys oli suurin. Kuukautiskierron salaisuudet selvisivät vasta 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 hollantilainen Theodoor Hendrik van den Velde havaitsi, että naiselta vapautuu vain yksi munasolu kuukautiskiertoa kohti. Seuraavaksi vuonna 1929 japanilainen Kyusaku Ogin ja itävaltalainen Herman Knaus selvittivät tahoillaan, että ovulaatio tapahtuu noin neljätoista vuorokautta ennen seuraavien kuukautisten alkua. Vuoden 1930 jälkeen julkaistuista avioelämän oppaista näkee, että tieto Oginin ja Knausin löydöstä levisi hitaasti. Asiantuntijat antoivat edelleen ristiriitaista tietoa varmoista päivistä. 1930-luvulla päivien laskemisen tilalle tarjottiin myös naisen ruumiinlämpöön perustuvaa menetelmää. Kumpikin tapa oli suosittu katolisissa maissa, mistä varmoihin päiviin luottamiselle on periytynyt nimitys ”Vatikaanin ruletti”.

Huppu päälleKondomien ja pessaarien historia on huomattavasti pidempi kuin useimmat arvaisivat. Esimerkiksi Suomessa oli jo 1800-luvulla käytössä monenlaisia kondomeja. Niiden pääasiallinen tarkoitus ei kuitenkaan ollut lasten ehkäisy oman vaimon kanssa, vaan sukupuolitautien torjunta esiaviollisissa ja avioliiton ulkopuolisissa suhteissa. 1900-luvun alussa näitä ”miestoverin mekaanisia suojelimia” löytyi kolmesta kategoriasta: pää-, kumi- ja kalvosuojuksia. Ne kaikki olivat kondomeja mutta eripituisia. Esimerkiksi pääsuojus vedettiin vain terskan eli ”hellimen” päälle. Sitä ennen suojusta piti vetreyttää lämpimässä vedessä. Käytön jälkeen suojus otettiin pois, pestiin ja pantiin kuivumaan. Samaa ”kordongia” saatettiin käyttää kymmeniä kertoja.1930-luvulla täkäläinen kondomien saanti parani, kun Suomen Gummitehdas alkoi valmistaa niitä. Sodan jälkeen kondomien tekoa jatkoi Tammer Tehtaat Oy. Sen Regina-kondomien päässä oli kuplamainen säiliö, ”orpokoti”, jonne siemenneste kertyi. Aino-kondomeissa tätä ei ollut. Erilaisia pessaareita, sieniä ja tamponeita oli jo 1900-luvun alussa varsin paljon. Niiden nimet, kuten kanavaverho, kohtusuojus, kohtuvarjostin, suojelusieni ja imijäväline, kertovat paljon niiden käyttötavasta. Ne estivät siittiöiden pääsyn naisen lisääntymiselimiin. Osan niistä naiset saivat itse paikoilleen, osan asensi lääkäri. 1900-luvun alussa oli tarjolla myös monenlaisia kemial¬lisia ehkäisymenetelmiä, kuten vaahtoja, pulvereita, hyydyttimiä, ruiskuja, puikkoja ja tabletteja. Nämä aineet tuhosivat siittiöitä, ja ne voitiin antaa joko ennen yhdyntää tai sen jälkeen. Esimerkiksi ”E. L. Varma” – tosielämässä A. F. Tanner, joka oli kirjoittanut vuonna 1909 teoksen Sukupuolielämä taidenautinnoksi – kirjoitti Suojeluvälineitä-kirjasessaan vuonna 1911, että pulveroiminen tarjosi ”hellinnälle täyden hienouden, joten armaissa suhteissa ja suuremmalla maulla oleville se oli suosituimpia suojelulajeja”.

Vihdoin pilleriVaikka monet pilleriä edeltäneistä ehkäisymenetelmistä olivat kömpelöitä tai epäluotettavia, ne olivat parempia kuin ei mitään. Niiden avulla syntyvyys oli länsimaissa kääntynyt laskuun jo kauan ennen ehkäisypillerin keksimistä. Kun ehkäisypilleri sitten 1950-luvun lopulla saatiin, se antoi naisille vihdoin mahdollisuuden päättää itse, milloin he olivat valmiita lisääntymään. Se vapautti naiset työmarkkinoille ja nauttimaan seksistä. Ehkäisypillerin menestykseen tarvittiin kuitenkin enemmän kuin naisten halu käyttää sitä. Pilleri nimittäin taivutti lääkärikunnan ehkäisyn kannattajiksi. Sitä ennen lääkärit olivat olleet yleensä haluttomia puuttumaan ehkäisyn ongelmiin ja siirsivät vastuun niistä naisille. Vasta pilleri teki syntyvyyden säännöstelystä lääketieteellisen kysymyksen.

Kuka keksi kondomin?

Varhaishistoria tarjoaa taruja ja arvauksia

Ranskan Combarelles on tunnettu taidokkaista luolamaalauksistaan. Näistä eräs on noussut maailmanmaineeseen, sillä se esittää miestä, jolla on peniksensä päällä kondomilta näyttävä kapistus. Se mainitaan usein ensimmäiseksi todisteeksi kondomien käytöstä. Luultavasti maalauksen kapistuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kondomin kanssa. Kyseessä saattaa olla penissuoja, jota monet luonnonkansat käyttävät vielä nykyisinkin. Se on nahasta muotoiltu tuppi tai kotelo, jonka tarkoituksena on suojata penistä taistelun vaurioilta, hyönteisten puremilta ja muilta onnettomuuksilta. Monesti penistuppi on ainoa ”vaatekappale”, johon luonnonkansojen miehet pukeutuvat. Kondomien käytöstä väitetään olevan näyttöä myös muinaisesta Egyptistä ja antiikin Roomasta, mutta nämä ”todisteet” viittaavat lähinnä legendoihin ja kansantaruihin.

Kunnon todisteita 1500-luvultaEnsimmäinen oikea historiallinen todiste kondomin käytöstä on peräisin vuodelta 1564. Tuolloin kuppa raivosi Euroopassa ja kuuluisa italialainen anatomi Gabrielle Fallopio uskoi löytäneensä keinon sen ehkäisemiseen. Hän kehitti pellavatupen, joka pantiin peniksen päälle yhdynnän ajaksi. Hän testasi kondomiaan 1 100 miehellä, joista yksikään ei saanut tartuntaa. Kiinalaisten tiedetään käyttäneen kondomina öljyttyä paperituppea ja japanilaisten kilpikonnankuoresta ja sarvesta tehtyä kovaa tuppea, jota naiset saattoivat hyödyntää myös hieromasauvana miesten poissa ollessa. Kondomin keksijäksi on monissa lähteissä mainittu tohtori Henry Condom. Hänen väitetään 1600-luvulla suunnitelleen varmuusvälineen kuningas Kaarle II:lle, jotta tämä olisi välttynyt siittämästä enempää avioliiton ulkopuolisia lapsia. Väite on kuitenkin tarua. Termin kondomi alkuperää ei tiedetä, mutta ainakaan se ei ole tohtori Condom. Sana esiintyy ensimmäisen kerran lordi Belhavenin ranskankielisessä runossa vuonna 1709. Sen alkuperäksi on ehdotettu ranskalaista Condomin kylää sekä persialaista kondua, joka tarkoittaa eläimen suolesta valmistettua pitkänomaista säilytysastiaa.

Aluksi piti ommella sauma1700-luvulla kondomit tehtiin eläinten suolista ja raaka-aine tuli teurastamoista. Etenkin Englannissa kondomien kauppa oli jo tuolloin kukoistavaa liiketoimintaa. Sieltä suojansa lienee hankkinut myös ajan kuuluisin rakastaja Casanova, joka kuvailee ”englantilaista päällystakkia” monipuolisesti muistelmissaan. Casanovalla oli tapana huvittaa yleisöä puhaltamalla kondomeihin ilmaa ja vapauttamalla ne pöristen lentoon. ”Päällystakkien” suurin ongelma oli käsin ommeltu sauma, joka saattoi revetä kesken yhdynnän. Kalliitakin ne olivat. Kondomien massatuotanto alkoi vasta 1800-luvulla, kun niitä opittiin valmistamaan kumista. Aluksi nämäkin olivat saumallisia, mutta jo vuosisadan lopussa ne muuttuivat saumattomiksi. Suosio kasvoi saatavuuden myötä. Toisen maailmansodan aikoihin keksittiin polyuretaanista valmistetut kondomit, jotka olivat kuitenkin herkkiä repeämään. Ensimmäiset värilliset kondomit tehtiin vuonna 1949, liukastetut kondomit 1950-luvulla ja spermisidillä liukastetut kondomit 1970-luvulla.

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Yli seitsemän miljoonaa vuotta vanha eurooppalainen leukaluu ja hammas kuuluivat vanhimmalle mistään löytyneelle ihmisen esimuodolle.

Ihmisen sukulinja erosi lähimpien sukulaistemme simpanssien ja bonobojen sukulinjasta Euroopassa eikä Afrikassa, kuten aiemmin uskottiin.

Uusi teoria ihmisen kehityshistoriasta perustuu kahteen fossiiliin, jotka ovat löytyneet Kreikasta ja Bulgariasta.

Fossiilit – yksi erillinen hammas ja leukaluu hampaineen – kuuluvat Graecopithecus freybergi -nimiselle ihmisapinalajille. Se on tutkijoiden päätelmän mukaan todennäköinen ihmisen esimuoto. Sekä hammas että leukaluu ovat yli seitsemän miljoonaa vuotta vanhoja.

Ihmisen sukulinjaan viittaavat hampaiden juuret, jotka eroavat simpanssien ja muiden isojen apinoiden vastaavista. Isoilla apinoilla niin sanottujen välihampaiden juuret jakautuvat kahteen tai kolmeen haarakkeeseen.

Nyt löytyneissä fossiileissa juuret ovat pitkälti sulautuneet yhteen. Tämä piirre on myös nykyihmisellä sekä useilla ihmisen kantamuodoilla, kuten ardipithecuksilla ja australopithecuksilla.

Myös leukaluussa olevan kulmahampaan tietty piirre lähentää tutkijoiden mukaan fossiilia ihmisen kantamuotoihin.


Kulma- ja poskihampaan välissä oleva välihammas kuului yli seitsemän miljoonaa vuotta sitten eläneelle Graecopithecus-ihmisapinalle. Hammas on löytynyt Bulgariasta. Kuva: Wolfgang Gerber, University of Tübingen

Löydöt olivat yllätys tutkijoille. Kaikki aiemmat ihmisen mahdolliset kantamuodot ovat näet löytyneet Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Graecopithecukset ovat satojatuhansia vuosia vanhempia kuin vanhin Afrikasta löydetty ihmisen esimuoto. Tähän astin varhaisin löydös oli Tšadista esiin kaivettu Sahelanthropuksen eli sahelinapinan kallo, joka on kuuden, seitsemän miljoonan vuoden ikäinen.

Eurooppalaisten löytöpaikkojen maakerrostumat ovat likipitäen yhtä vanhoja. Leukaluu löytyi Kreikasta 7,24 miljoonan vuoden ja hammas Bulgariasta 7,175 miljoonan vuoden ikäisestä kerrostumasta.

Löydöksien perusteella ihmisen kantamuoto erkaantui apinasukulaisista itäisessä Euroopassa Välimeren alueella. Tähän asti vahvoilla on ollut käsitys, että haarautuminen tapahtui Itä-Afrikassa. Ajallisesti sen uskotaan tapahtuneen 5–7 miljoonaa vuotta sitten.

Uuden teorian mukaan ihmis- ja simpanssilinja erkaantuivat, kun ympäristö alkoi dramaattisesti kuivua. Saharan autiomaa muodostui tutkijoiden mukaan yli seitsemän miljoonaan vuotta sitten samoihin aikoihin kun hampaan ja leukaluun omistajat elivät.

Muutoksesta on merkkejä fossiilien maakerrostumissa. Maa-aineksessa on hienojakoista punaista silttiä sekä suoloja, jotka ovat tutkijoiden mukaan lentäneet tuulen mukana autiomaasta silloisen Välimeren yli. Nykyäänkin Saharasta kulkeutuu tuulen mukana pölyä, joskin paljon vähemmän kuin ammoin.

Samaan aikaan kun Sahara muodostui Pohjois-Afrikassa, Eurooppaan syntyi savanneja. Tästä kielivät sekä hiili- että fytoliittihippuset, joita on löytöpaikoilla.

Fytoliitit ovat kasvien jäänteitä, mutta ei minkä tahansa kasvien. Fytoliitit ovat peräisin ruohokasveista, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan tropiikin savanneilla ja ruohikkomailla.

”Fytoliittiaineisto kertoo ankarista kuivuuskausista, ja hiilen analyysi viittaa toistuviin maastopaloihin”, kertoo professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Eurooppalaiseen savanniin viittaavat myös kirahvien, gasellien, antilooppien ja sarvikuonojen jäänteet, jotka ovat löytyneet graecopithecusten kanssa samoista paikoista.

Saharan ja Etelä-Euroopan savannin kehittyminen eristi ihmisen ja simpanssin kantamuodot toisistaan ja johti eri sukulinjoihin.

Tutkimusryhmät julkaisivat PlosOnessa kaksi analyysia, toisen fossiileista ja toisen maakerrostumista.

Suomessa saa maailman seitsemänneksi parasta sairaanhoitoa, kertoo uusi tutkimus. Paras maa oli Andorra, Yhdysvallat jäi sijalle 35.

Suomessa saa uuden tutkimuksen mukaan maailman seitsemänneksi parasta sairaanhoitoa.

Arvovaltaisessa Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee maailman terveydenhuoltojärjestelmien tasoa vuodesta 1990 vuoteen 2015.

Tutkijat määrittelivät asteikolla 1-100, miten helposti kussakin maassa pääsee hoitoon ja miten tasokasta hoito on. Laadun mittarina käytettiin 32 yleisen, ehkäistävissä ja hoidettavissa olevan sairauden kuolleisuustilastoja. Toisin sanoen järjestelmä on sitä laadukkaampi, mitä harvemmin näihin tauteihin kuollaan.

Vertailussa parhaiten pärjäsi 70 000 asukkaan kääpiövaltio Andorra, joka sijaitsee Espanjan ja Ranskan välissä. Se sai lähes täydet pisteet (95) hoitoon pääsystä ja hoidon laadusta. Toisena oli Islanti.

Suomi on seitsemäntenä Norjan ja Ruotsin takana. Pisteitä tiputti esimerkiksi hieman muita korkeampi kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja aivoverenkierron häiriöihin.

Toisaalta Suomen yläpuolelle sijoittuneet Norja ja Australia saivat Suomea huonommat pisteet kivessyövän ja eräiden ihosyöpien hoidossa.

”Suurimmassa osassa tapauksista nämä sairaudet voidaan parantaa tehokkaasti. Pitäisi olla vakavasti huolissaan, että ihmisiä kuolee tällaisiin sairauksiin maissa, joilla on resursseja niiden hoitoon”, sanoo vanhempi tutkija Christopher Murray Washingtonin yliopistosta.

Viesti kiteytyy erityisesti Yhdysvalloissa, joka oli tutkimuksessa sijalla 35 Viron ja Montenegron välissä.

Yhdysvallat käyttää terveydenhuoltoon asukasta kohden 9 000 dollaria vuodessa, enemmän kuin mikään muu valtio. Tästä huolimatta se sai varsin alhaiset pisteet monen sairauden hoidossa.

Rokotteilla ehkäistävät sairaudet kuten kurkkumätä, jäykkäkouristus ja tuhkarokko pysyivät hyvin kurissa useimmissa vauraissa valtioissa.

Huonoimmin sijoittuvat valtiot löytyvät Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, eteläisestä Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Karibialta. Viimeiseksi sijoittui Keski-Afrikan tasavalta.

Lähes kaikki valtiot olivat kuitenkin parantaneet tasoaan vuodesta 1990. Tästä huolimatta kuilu rikkaiden ja köyhien valtioiden välillä terveydenhuollossa on 25 vuodessa kasvanut entisestään.

Yhdysvaltojen lisäksi monessa maassa terveydenhuollon taso on maan vaurauteen nähden jälkijunassa. Alisuoriutujia olivat muun muassa Indonesia, Intia ja Etelä-Afrikka. Euroopassa eniten parantamisen varaa olisi Britannialla.

Hoidon taso oli 25 vuodessa parantunut tuntuvasti muun muassa Etelä-Koreassa, Kiinassa, Turkissa, Perussa, Malediiveillä ja Nigerissä.

Kysely

Oletko tyytyväinen suomalaiseen sairaanhoitoon?

Ilma oli vanha tuttu, mutta alkutekijät puuttuivat.

Antiikin oppineiden mukaan maailman neljä peruselementtiä olivat maa, vesi, ilma ja tuli. Samoja asioita ovat pitäneet olennaisina kantauralilaiset esi-isämmekin, sillä näitä kaikkia tarkoittavat sanat kuuluvat ikivanhaan perintösanastoon. Niiden joukosta on saatu ainekset myös ihmisen koko elämänpiiriä tarkoittavalle sanalle maailma.

Vasta uudella ajalla on opittu määrittelemään alkuaineet tieteellisesti, ja tässä yhteydessä monet vanhastaan tunnettujen aineiden nimet ovat siirtyneet alkuaineiden nimiksi.

Kantauralin pii on tarkoittanut piikiveä ja hiili puuhiiltä. Vaski on ikivanha kulkusana, jota aiemmin on käytetty kuparin ja myöhemmin erilaisten metalliseosten nimityksenä.

Kulta, rauta ja tina ovat vanhoja germaanisia lainoja. Kupari, lyijy ja sinkki ovat ruotsalaisia lainoja ajalta ennen nykyaikaisten luonnontieteiden syntyä.

Rikkikin on tunnettu jo varhain, mutta sitä on nimitetty tulikiveksi ennen kuin nykynimi rikki levisi suomeen karjalan murteista 1700-luvun lopulla.

Murteissa rikki on tarkoittanut korvavaikkua, jonka vaikutukseen uskottiin ihottumien parantamisessa. Rikkijauhetta on käytetty samaan tarkoitukseen. Tulikivi esiintyy vanhoissa Raamatuissa maailmanlopun kuvauksissa. Kiivasta ja kiukkuista voidaan vieläkin sanoa tulikivenkatkuiseksi.

Suomesta tuli tieteen kieli 1800-luvulla. Fennomanian hengessä muutamille keskeisille alkuaineille muodostettiin oppitekoinen nimi. Pohjaksi valittiin sopivia sanoja omasta kielestä, mutta merkitysyhteyden mallia otettiin länsinaapurista.

Happi muodostettiin hapan-sanasta samaan tapaan kuin ruotsissa oli muodostettu syre hapanta merkitsevästä sur-adjektiivista.

Ruotsin kväve oli johdettu verbistä kväva ’tukahduttaa’, joten suomen typpi tehtiin tukahtumista merkitsevästä typehtyä-verbistä.

Vety perustuu vesi-sanaan kuten sen latinankielinen esikuva hydrogenium, joka on sananmukaisesti ”vettä synnyttävä”. Sanahahmon muotoilussa antoi tukea ruotsin väte.

Tiede on kansainvälistä, joten useimmille alkuaineille on hyväksytty kansainvälinen nimi joko sellaisenaan tai kevyesti kotoistettuna.

Vuonna 1880 löydetyn gadoliniumin nimi on sentään sisällöltään suomalainen: se viittaa Johan Gadoliniin, joka noin sata vuotta aiemmin oli tehnyt uraauurtavaa työtä harvinaisten maametallien tutkimuksessa.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2017

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

 

Tieteessä 5/2017

 

PÄÄKIRJOITUS

Uskomaton tulevaisuus

Jos tietäisimme 2000-lukua mullistavat
keksinnöt, ne olisi jo tehty.

 

PÄÄUUTISET

Kissakin tykkää ihmisistä

Kissa kestää hyvin yksinoloa muttei
se mikään erakko ole.

Aurinkotuuli kuivatti Marsin

Paksu kaasukehä pyyhkiytyi avaruuteen.

Luomu vaatii vielä työtä

Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.

Robotit todella vievät ihmistyötä

Tilalle ei ole tullut uusia työpaikkoja
ainakaan Yhdysvalloissa.

 

ARTIKKELIT

Iso riita homeoireista

Terveysriskin suuruus jakaa näkemyksiä,
sillä sairastelua ei ole todistettu homeen syyksi.

Maailma lämpenee
Suomen luonto riehaantuu

Sakaali jolkottaa niityn laitaa, haikara tekee pesää
pylvään päähän, ja lehtipuita kasvaa Lapissa asti.

Köyhyyden voi voittaa

Vaikean alun selättäneet ovat olleet aktiivisia 
lapsia ja saaneet varhain tukea vakailta aikuisilta.

Tekoäly lähtee alkeista

Ihmisaivot tunnistavat rastin luonnostaan, mutta
tekoäly tarvitsee tehtävään tuhansia opetuskertoja.

Maha ei laske kaloreita

Mahalaukku ei kehittynyt erottelemaan
energiamääriä vaan tuntemaan kylläisyyttä.

Hippikesä ravisteli arvojamme

Voimme kiittää nuoria kapinallisia tasa-arvosta,
suvaitsevaisuudesta ja ympäristötietoisuudesta.

 

TIEDE VASTAA

Milloin kahvi muuttuu myrkyksi?

Kuinka nopeasti tieto vanhenee?

Miksi peiton alla nukahtaa helpommin kuin vaatteet päällä?

Paljonko räkää syntyy elinaikana?

Miksi kuuma vesi pitää erilaista ääntä kuin kylmä?

Puhdistavatko kasvit huoneilmaa?

 

KIRJAT

Tähtivalo, kamera käy!

Elävä kieli lainaa muilta

Huuhaa muuttuu

 

OMAT SANAT

Tiede tarvitsi aineita

Ilma oli vanha tuttu, mutta alkutekijät puuttuivat.

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Lasikaton murtaja

Pirjo Mäkelä raivasi naisille tietä tieteen maailmaan.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.