Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010Aluksi kuntosali näyttää tavalliselta. Vain hiljaisuus yllättää. Punttien kolinaa ei kuulu, koska puntteja ei ole. Laitteet toimivat paineilmalla.Sitten paljastuu tärkein ero. Joku lopettaa treenaamisen ja lähtee kotiin pyörätuolilla. Tässä salissa se sujuu helposti.Kun futurologit etsivät niin sanottuja heikkoja signaaleja, kehityksen huomaamattomia ennusmerkkejä, listoista puuttuu yleensä kuntosalitekniikka. Sen sivuuttaminen tulevaisuuden tutkimuksessa on virhe. Jos tulee esteetön kuntosali, tulee myös esteetön maailma.

Kuntosali, joka ei syrjiYksi tulevaisuuden sanansaattajista on kokkolalainen Oy Hur Ab, joka kehittää ja myy kuntosalitekniikkaa. – Esteettömyyden huippua edustaa Easy Access -sarja, joka täyttää maailman tiukimman standardin eli brittiläisen IFIn vaatimukset, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Ville Hietala. Easy Access tarkoittaa helppoa pääsyä. IFI eli Inclusive Fitness Initiative, vapaasti käännettynä ”jokaiselle mahdollisuus kuntoiluun”, on Britannian vammaisurheilujärjestön esteettömyysohjelma.Hur on edelläkävijä laitteissa, joita voi käyttää sekä pyörätuolikuntoilija että kuka tahansa, terveydentilasta riippumatta. Niin sanottu luonnollinen voimansiirto, joka kuuluu yrityksen erikoisosaamiseen, tekee laitteesta tarkan ja käyttäjäystävällisen. Vastus on aina oikea eli seuraa lihaksen voimantuottokäyrää. Kehittyneimmissä maissa suhtaudutaan yhä kielteisemmin kaikkeen syrjintään. Kuntosalia ei saa eristää portaiden taakse, ja muutenkin kaikkien on päästävä kuntoilemaan.– Toimitimme äsken Easy Access -laitteet suurelle kanadalaiselle yliopistolle, Hietala mainitsee esimerkkinä.Suomessa uutta tekniikkaa käyttää esimerkiksi turkulainen kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio. Siellä toimiva fysioterapeutti Hanna Ahlqvist kuvailee lisää esteettömyyden etuja.Laitteissa on itsenäisesti säädettävä vipuvarsi jokaiselle raajalle ja liikerajoittimet. – Esimerkiksi toispuolihalvauksesta kuntoutuva voi harjoittaa jokaista raajaa yksilöllisesti, Alhqvist selittää. – Liikerajoitin taas estää kipua aiheuttavat, liian pitkälle menevät liikkeet.Kuntosali, joka sopii pyörätuolin käyttäjälle, sopii muillekin. – Meillä käy jonkin verran lähellä asuvia sekä myös asiakkaita lähialueen yrityksistä, Ahlqvist kertoo. – Myös he ovat antaneet myönteistä palautetta.

Alas apinasuunnitteluMonessa paikassa esteettömyys on uutta, mutta ajatus on jo vanha. Yhdysvaltalainen arkkitehti, suunnittelija ja opettaja Ron L. Mace (1941–1998), jonka polio pakotti pyörätuoliin, kehitti viime vuosisadalla Universal Design -ajattelua jonka ydin on tuoda tekniikka kaikkien ulottuville. Kehitys kulkee hitaasti ja osin pakottamalla. – Esteetön suunnittelu on edistynyt Suomessa lähinnä lainsäädännön myötä, kertoo esteettömyysinsinööri Ari Kurppa Invalidiliitosta. – Vähitellen esteettömyyttä on alettu pitää ihmisoikeutena lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa.Kurppa kertoo, että vanha ajattelutapa nousee välillä esiin, etenkin taloudellisten taantumien aikana. Ruvetaan valittamaan kustannuksista, vaikka esteettömyys helpottaa kaikkien elämää. Koko elinkaarta ei vain aina ajatella.– Ihmiset havahtuvat miettimään esteettömyyttä tavallisesti silloin, kun omat vanhemmat ikääntyvät. Ehkä biologinen menneisyys vaikuttaa yhä. Tarkkailemalla asuntoja, autoja ja muuta tekniikkaa on helppo vakuuttua, että ihminen on kehittynyt apinasta. Liikkuminen portaissa, vääntäytyminen autoon tai pääsy vessaan vaatii usein simpanssin notkeutta. Perinteiset punttisalit näyttävät lähinnä gorillojen leikkikehiltä.

Alapesu automaattiseksiVähitellen apinatyylistä on pakko luopua, jos ei muun niin inhimillisen mukavuudenhalun takia. Kuntosalin voi jättää väliinkin, mutta esimerkiksi vessassa on pakko käydä.Vessan, joka nyt tehdään vammaisille, haluavat huomenna muutkin. Nykytekniikalla kyetään valmistamaan huone, jossa hyllyt ja suihkut laskeutuvat ja nousevat ja hanat toimivat automaattisesti. Automaattinen suihku huolehtii alapesusta.Kaikkien ihmisten vaatimustaso kasvaa. Vessassakin halutaan viihtyä, ja automaattista alapesua vaativat tulevaisuudessa kaikki.

Tiet ja tietoverkot kaikilleEsteettömyys kysyy hienostunutta tekniikkaa. Toiselta puolen tekniikan kehitystasoa voi mitata esteettömyydellä.Sähköautot ja hybridit tuovat muun hyvän mukana esteettömyyttä. Tulee törmäyksenestoa, automaattista pysäköintiä ja muita parannuksia, jotka avaavat uusille ryhmille pääsyn moottoriliikenteeseen.Sama pätee tietoliikenteeseen. Kuurot pääsivät hyödyntämään puhelinta, kun kännykkään tuli tekstiviesti.Televisio-ohjelman teksti auttaa kuulovammaisia ja monia muitakin. Suomessa kotimaisten ohjelmien tekstitys on vasta tulossa. Muualla on jo kiinnostavia kokemuksia. Tukilinja-lehden mukaan Hollannissa havaittiin, että tekstityspalvelun käyttäjistä vain joka kuudes on kuulovammainen.

Tietotekniikkakin esteettömäksi!– Pyörätuolin käyttäjille internet on antanut uusia mahdollisuuksia, sanoo Ari Kurppa.Hän muistuttaa, että esteettömyyttä tarvitaan työpaikoillakin. Vammainen on myös työntekijä, ei vain kuluttaja. Tietotekniikan ansiosta hän voi esimerkiksi hoitaa osan tehtävistään etätyönä, jollei työpaikan esteitä heti saada poistetuksi.Tietotekniikka tuo myös ongelmia silloin, kun käyttäjien erilaisuus unohdetaan suunnittelussa. Käyttöliittymien visuaalistuminen on vaikeuttanut näkövammaisten elämää. Tilanne on taas parantunut esimerkiksi uusien ruudunlukuohjelmien ansiosta. Tietoverkon saavutettavuus tulee yhä tärkeämmäksi. – Virastot ovat yhä enemmän netissä, Kurppa muistuttaa. Asioiden hoito vanhaan tapaan vaikeutuu. Puhelimessa voi joutua jonottamaan tuntikausia. Silloin on tärkeää, että kaikki pystyvät käyttämään verkkopalvelua vaivattomasti.

Lisätietoa: www.esteeton.fi

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Esteettömyys

Ympäristön ja tekniikan sopivuus kaikenlaisille käyttäjille: hyväkuntoisten ja teräväaististen lisäksi esimerkiksi vammaisille ja vanhuksille.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25763
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.