Tauti jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miten ihmistauti tarttui, ja mihin se hävisi?



Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008


Hullun lehmän tauti saattaa olla aikamme mystisin epidemia, ja se on jättänyt jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Pahimmissa kauhukuvitelmissa prionilihaan pelättiin kuolevan 1980- ja 1990-luvun nautaepidemiaa seuranneina vuosina vähintään kymmenen miljoonaa brittiä. Tähän mennessä tautiin on kuitenkin menehtynyt Englannissa kaikkiaan vain 150 ihmistä, eikä luku näytä olevan kasvussa. Mitä hullun lehmän taudille tapahtui?

Virallisen vastauksen mukaan sairaat lehmät saatiin pois elintarvikeketjusta ja muutokset rehun valmistuksessa ovat ehkäisseet uusien prionitautien syntymisen. Sitä ennen brittien on kuitenkin laskettu altistuneen 640 miljardille annokselle hullun lehmän lihaa.

Ensimmäinen hullun lehmän taudin saanut ihminen oli 16-vuotias Vicky Rimmer. Hän oli sairastunut vuonna 1993, ensi oireinaan muistihäiriöt ja polttava kipu oikeassa käsivarressa ja niskassa. Lopulta hän ei kyennyt hallitsemaan liikkeitään.

Britannian hallitus väitti, ettei tapaus liittynyt hullun lehmän lihaan, mutta tabloidilehdistö teki Rimmerin kohtalosta valtavan mediaspektaakkelin. Tämän jälkeen sairastuneita alkoi tulla lisää - niin paljon ja niin nopeasti, ettei hallitus enää voinut kieltää yhteyttä hullun lehmän taudin ja Creutzfeldt-Jakobin taudin muunnoksen välillä.

Suurin osa sairastuneista oli teini-ikäisiä. Arvoituksellisin oli 24-vuotiaan Clare Tomkinsin tapaus. Hän sai ensimmäiset oireet vuonna 1996, pian sen jälkeen, kun terveysministeri oli myöntänyt epidemian voivan siirtyä ihmisiin. Ongelmana oli, että Tomkins oli vegetaristi. Hän oli viimeksi syönyt lihaa vuonna 1985, joten tauti oli ehkä itänyt vuosikymmenen ennen puhkeamistaan.


Osa ihmisistä suojassa

Epidemian salaperäinen tyrehtyminen ihmisissä on saanut lisävalaistusta brittiläisen prionitutkijan John Collingen tutkimuksista.

Vuonna 1990, kun ensimmäiset hullun lehmän taudin ihmistartunnat antoivat vielä odottaa itseään, Britanniassa oli tapahtunut toinen tragedia. 1950-luvulta 1980-luvulle noin 800:aa potilasta oli lääkitty prionin saastuttamalla kasvuhormonilla, ja osalle heistä kehittyi Creutzfeldt-Jakobin tauti.

Kun Collinge tutki näiden potilaiden prionigeeniä, hän havaitsi, että sairastuneilla oli siitä tietty versio. Se tuotti kaksi samanlaista aminohappoa proteiinin kohtaan, jossa useimmilla muilla ihmisillä oli kaksi eri aminohappoa: valiini ja metioniini.

Sekä metioniini-metioniini- että valiini-valiini-muunnos näytti siis altistavan prionitaudeille.

Kun hullun lehmän tautiepidemia puhkesi ja ihmisuhreja alkoi kertyä, Collingelle avautui hyvä tilaisuus testata, pitikö päätelmä paikkansa. Tulokset olivat selvät: yhtä uhria lukuun ottamatta, kaikilla prionitautiin kuolleilla oli metioniini-metioniini-muunnos.

Nykykäsityksen mukaan britit selvisivät epidemiasta säikähdyksellä kahdesta syystä.

- Prionit tarttuvat helposti vain saman lajin sisällä ja hyppäävät huonosti lajista toiseen.

- Useimmilla ihmisillä on prionigeenistä sellainen geneettinen muunnos, joka suojaa heitä prionitaudeilta. Tämä havainto on vahvistettu myös ei-periytynyttä Creutzfeldt-Jakobin tautia sairastavista ja kurusta selvinneistä ihmisistä.


Taustalla ihmissyönti

Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että suurimmalla osalla maapallon väestöstä on prioneilta suojaava prionigeenin muunnos.

Ilmeisesti valiini-valiini on alkuperäinen muoto, mutta se on evoluution aikana korvautunut valiini-metioniinilla, koska tämä on edistänyt selviytymistä. Monet tutkijat uskovat, että valiini-metioniini-muunnos on seurausta kannibalismista.

Teorian mukaan kannibalismi on ollut ihmiskunnan historiassa paljon yleisempää kuin tähän asti on suostuttu myöntämään. Samalla kun ihmiset ovat syöneet toisiaan, myös prionitaudit ovat levinneet. Siksi mikä tahansa prioneilta suojaava geneettinen muunnos oli omiaan yleistymään väestössä - ja suojaa monia meistä prioneilta nykyisinkin.


Monta kysymystä vastaamatta


- Mistä hullun lehmän tauti alkoi?

Virallisen selityksen mukaan se aiheutui skrapia sairastavan lampaan joutumisesta lehmän rehuun, mutta molekyylitutkimukset eivät tue olettamusta.

- Miksi jotkut sairastuvat, mutta toiset eivät?

Tutkimusten mukaan ainakin 4 000 brittiä on saanut infektion mutta ei ainakaan vielä sairastunut.

- Miksi epidemia iski niin kovalla voimalla Britanniaan?

Britannia vei valtavasti naudanlihaa muihin Euroopan maihin, mutta niissä taudista tunnetaan vain yksittäistapauksia.

- Miksi suurin osa sairastuneista on nuoria?

Luulisi, ettei tällainen tauti riipu iästä.

- Miksi hullun lehmän tauti vaivaa edelleen Britanniaa, mutta ei muita maita?

Syyskuuhun 2008 mennessä siihen oli kuollut Britanniassa 161 ihmistä ja muualla maailmassa 41.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25758
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.