Perimäämme kätkeytynyt virus voi toimia kuin Troijan hevonen: iskeä odottamatta sisältäpäin. Tällainen virus saattaa olla esimerkiksi ms-taudin takana.


iskeä odottamatta sisältäpäin. Tällainen virus saattaa olla esimerkiksi ms-taudin takana.




Mitä järkeä on hyökätä itseään vastaan ja vahingoittaa itseään? Tätä ovat kysyneet ms-taudin tutkijat jo vuosikymmenten ajan. Multippeliskleroosissa eli pesäkekovettumataudissa ihmisen oma puolustusjärjestelmä tuhoaa hermoja suojaavaa myeliinituppea, minkä seurauksena hermoimpulssien kulku tyrehtyy vauriopaikkojen kohdalta. Taudin oireet vaihtelevat näkökyvyn lievästä hämärtymisestä eriasteisiin liikkumisvaikeuksiin ja halvaantumiseen.

Ms-taudin aiheuttajaksi on epäilty vuorollaan lähes kaikkia yleisiä viruksia, ja lukuisia teorioita on esitetty ja taas haudattu. Nyt yksi kuopatuista ajatuksista on kaivettu takaisin. Sen mukaan ms-tauti - ja ehkä moni muu autoimmuunitauti - voi johtua ihmisen omien geenien seassa piileskelevän viruksen aktivoitumisesta.

Tällaiset virukset kuuluvat retrovirusten ryhmään, ja niitä nimitetään sisäsyntyisiksi eli endogeenisiksi, koska niiden geenit ovat synnynnäisesti osana ihmisen perimää.

- Teorian mukaan endogeenisen retroviruksen geenien aktivoituminen herättää elimistön puolustusjärjestelmän, joka erehdyksessä hyökkääkin ihmisen omia soluja vastaan, kertoo virustutkija Jukka Suni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Huslabin viruslaboratoriosta.


Osana perimää jo miljoonia vuosia

Ihmisen kromosomien dna:sta peräti noin kahdeksan prosenttia muodostuu endogeenisten retrovirusten geeneistä. Saimme virukset, kun ne tarttuivat lajimme kantamuotoihin 6-20 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat jääneet osaksi nykyihmisen perimää. - Nykyisin ne ovat vain geeninpätkiä eivätkä tartu ihmisestä toiseen, Suni huomauttaa.

Valtaosa näiden "Troijan hevosten" geeneistä on nykymuodossaan silkkaa roskaa eikä sisällä minkään proteiinin valmistusohjetta. Joidenkin virusten perimä on kuitenkin tallentunut omaan genomiimme täydellisenä ja voi periaatteessa tuottaa proteiineja tai jopa kokonaisia viruksia. - On selvää, että kokonaiset retrovirukset tai niiden proteiinit voivat saada pahaa aikaan, sanoo Suni.

Sunin mukaan endogeenisia retroviruksia tutkittiin innokkaasti 1970-luvulla. Tutkimus hiipui 1980-luvulla, kun huomion veivät ensimmäiset havaitut ihmisestä toiseen tarttuvat eli eksogeeniset retrovirukset hiv ja htlv. - Nyt on kuitenkin merkkejä siitä, että tutkimuskenttä on elpymässä, hän sanoo. Esimerkiksi endogeenisen retroviruksen osuudesta ms-taudissa vihjaa niin moni tekijä, ettei asiaa enää voi ohittaa olankohautuksella.


Virukset lisääntyvät ms-potilaissa

Ms-taudissa syylliseksi epäillään herv-w-luokan endogeenista retrovirusta nimeltä msrv (multiple sclerosis related virus) Se on toistaiseksi ainoa endogeeninen retrovirus, jonka perimän tiedetään voivan tuottaa ihmiselimistöön kokonaisia viruksia. Niitä näkee elektronimikroskoopilla esimerkiksi ms-potilaiden selkäydinnesteestä.

Tähän mennessä kaikilta ms-potilailta, joilta msr-virusta on etsitty, sitä on myös löydetty. Viruksen määrä muuttuu taudinkulun mukaan: oireiden lisääntyessä eli pahenemisvaiheessa viruksia on enemmän kuin tasannevaiheessa. Lisäksi mitä pidemmälle tauti on edennyt ja mitä enemmän peruuttamattomia hermovaurioita on syntynyt, sitä enemmän selkäydinnesteessä on viruksia.

- Miljardin euron kysymys kuuluu: ovatko nämä virukset sairauden syy vai seuraus? sanoo johtava msrv-asiantuntija, professori Antonina Dolei Sassarin yliopistosta Italiasta.

Toinen osa todistusaineistosta tulee laboratoriokokeista. Ms-potilaiden veren valkosoluista perustetuissa soluviljelmissä syntyy msr-viruksia. Jos viljelmiin lisätään ms-taudin hoidossa käytettävää beetainterferonia, virusten määrä romahtaa. Vastaavasti virusten lisääntyminen kiihtyy, jos viljelmään lisätään tulehdusta edistäviä solujen viestiaineita, joiden määrä on ms-potilailla koholla. Lisäksi jos msr-viruksia ruiskutetaan hiiriin, joihin on istutettu ihmisen puolustussoluja, hiirten hermostoon syntyy ms-tautia muistuttavia vaurioita.

Viime vuonna retrovirusteoria koki pienen renes¬sanssin, kun kanadalainen tutkimusryhmä tutki endogeenisen retroviruksen tuottaman proteiinin, synsytiinin, vaikutuksia hermoston soluihin. Kävi ilmi, että synsytiini vaurioittaa niitä tukisoluja, jotka valmistavat hermojen suojapinnoitetta eli myeliinituppea.

Toinen huomionarvoinen havainto koskee osteopontiini-proteiinia, joka säätelee muun muassa elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvien T-solujen muodostumista. Juuri tietyt T-solut tuhoavat ms-taudissa hermojen myeliiniä. Ms-potilaiden hermosoluissa on huomattavasti enemmän osteopontiinia kuin terveiden ihmisten. Asian tekee kiinnostavaksi se, että toisen retroviruksen, hiv:n, tiedetään stimuloivan osteopontiinin tuotantoa. Ehkä msr-virus toimii samoin.

- Vaikka emme ole vielä kyenneet osoittamaan syy-seuraussuhdetta, ms-taudin ja msrv:n välillä on niin paljon yhdistäviä tekijöitä, ettei kyseessä voi olla sattuma, Dolei sanoo.


Voi selittää Sardinian ms-epidemian

Dolein ryhmällä on kiinnostava työkenttä Sardiniassa, missä ms-tautia esiintyy paljon enemmän kuin muualla Välimeren alueella. Kaiken kukkuraksi ms-taudin esiintyvyys on siellä kasvussa. Vielä 40 vuotta sitten sataatuhatta sardinialaista kohti oli vain kaksi ms-potilasta, mutta nykyisin heitä on kuusi.

- Koska 40 vuotta on liian lyhyt aika väestön geneettiseen muuttumiseen eikä Sardiniaan ole kohdistunut mitään suurta muuttoliikettä, taudin lisääntymisen täytyy johtua jostakin ulkoisesta tekijästä, Dolei päättelee.

Sardinian "epidemiaan" on tarjottu kahta erilaista selitystä. Mielikuvituksellisemman teorian mukaan msr-viruksen perimä on Sardiniassa muuntunut siten, että virus on saanut kyvyn siirtyä ihmisestä toiseen.

- Endogeeniset retrovirukset ovat tavallaan perimän vankeja, Dolei sanoo. On kuitenkin mahdollista, että ne, jotka msrv:n tavoin sisältävät kokonaisten virusten teko-ohjeet, voivat riuhtaista itsensä irti perimän kahleista ja muuntua jälleen ihmisestä toiseen siirtyviksi viruksiksi. Jos näin kävisi, ne kuitenkin luultavasti tarttuisivat vain heikosti, kuten monet retrovirukset käytännössä tekevät.

Toisen mallin mukaan Sardinian epidemia selittyy puhtaasti ihmisten omilla geeneillä. Jos väestö on kokenut geneettisen "pullonkaulan" eli jossakin vaiheessa vähentynyt rajusti ja sen jälkeen pienellä joukolla lisääntynyt keskenään, ms-tautia aiheuttavat geenit ovat voineet yleistyä.

Mikä lopulta on endogeenisten retrovirusten ja mikä ihmisen omien geenien osuus ms-taudissa, on toistaiseksi avoin kysymys. Omilla geeneillä on joka tapauksessa vaikutuksensa, sillä ms-potilaiden tiettyjen geenialueiden tiedetään eroavan terveiden ihmisten vastaavista.

Kokeellisen neurologian dosentti Pentti Tienari Helsingin yliopistosta huomauttaa, ettei retrovirusteoria välttämättä ole ristiriidassa ihmisgeenien vaikutuksen kanssa. - Jos virusteoria pitää paikkansa, erot ihmisten geeneissä saattavat merkitä sitä, että tietyt geeniyhdistelmät hiljentävät retroviruksia tehokkaammin kuin toiset, hän toteaa. Tehokkaasti hiljentävät yhdistelmät suojaisivat ms-taudilta.





- Virukset ovat proteiinikuoreen pakkautuneita perimäainepaketteja, joilla ei ole omia elintoimintoja. Ne ovat loisia, jotka valtaavat esimerkiksi ihmisen soluja lisääntyäkseen solun koneiston avulla. Tämä aiheuttaa monia tauteja flunssasta aidsiin. Toisten virusten perimä koostuu dna:sta, toisten rna:sta.

- Retrovirusten perimäaines on yksisäikeistä rna:ta, ja solussa ne tuottavat siitä dna-kopioita käänteiskopioijaentsyyminsä avulla. Kuuluisin retrovirus on hiv. Joskus retroviruksen dna jää osaksi isäntäsolun perimää.

Ehkä muissakin taudeissa

Endogeenisia retroviruksia on viime vuosina alustavasti yhdistetty myös muihin vakaviin sairauksiin, kuten nivelreumaan ja lapsuusiän diabetekseen sekä kuolemaan johtavaan lihasrappeumatautiin als:ään.

Italialaiset tutkijat ovat ihmetelleet, miksi als vaivaa etenkin italialaisia jalkapalloilijoita. Vastauksia on haettu urheilujuomista ja pään kolhuista, mutta "epidemia" on edelleen vailla selitystä.

Retrovirukset tulivat mukaan kuvaan muutama vuosi sitten, kun brittitutkijat etsivät tiettyä, vain näiden virusten tuottamaa entsyymiä als-potilaista ja terveistä verrokeista. Als-potilaista löytyi toimivaa entsyymiä, kontrolliryhmästä ei.

Tutkimus ei vielä riitä osoittamaan syy-yhteyttä retroviruksen ja als:n välillä, mutta tulosta on vaikea jättää huomiottakaan.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25764
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.