Brittitutkijat kehittävät päihdettä, josta tulee hyvä olo ilman krapulaa ja terveyshaittoja. Hauskan illan jälkeen voi ottaa lasillisen selventäjää ja ajaa kotiin.

Teksti: Marko Hamilo

Brittitutkijat kehittävät päihdettä, josta tulee hyvä olo ilman krapulaa ja terveyshaittoja. Hauskan illan jälkeen voi ottaa lasillisen selventäjää ja ajaa kotiin.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Mikä tekijä yhdistää useimpia suomalaisia henkirikoksia ja yli 25:tä prosenttia tieliikennekuolemista? Viiden pisteen vihje: se on merkittävä masennuksen riskitekijä, joka kytkeytyy vuosittain myös 300 itsemurhaan.Kyse on tietysti alkoholista. Edellä mainittujen haittojen lisäksi alkoholitauteihin ja -myrkytyksiin kuolee parituhatta suomalaista joka vuosi. Ja vastahan tässä päästiin alkuun. Humalaisia suomalaisia hukkuu yli sata vuodessa. Tulipaloissa kuumuuteen tai hangessa kylmyyteen kuolee vielä suunnilleen saman verran.Jotain siis ehdottomasti pitää tehdä suomalaisten raitistamiseksi. Mutta mitä?Kieltolakia on jo kokeiltu, huonoin seurauksin. Joka kulttuuri tuntuu tarvitsevan jonkin päihteen, ja jollei sitä saa laillisesti, sitä hankitaan laittomasti.Monen kannabiksenkäyttäjän mielestä marihuana olisi parempi kuin alkoholi. Ruohoon ei jää koukkuun yhtä helposti kuin muihin laittomiin huumeisiin tai viinaan, ja kannabis yleensä ennemmin passivoi kuin saa rähinöimään.Ei marihuanakaan kuitenkaan pitkään käytettynä ole terveydelle täysin haitatonta. Eikä tietyn kulttuurin suosikkipäihdettä sitä paitsi voi noin vain vaihtaa. Liberaalimpi asenne kannabikseen ei välttämättä saisi useimpia luopumaan alkoholista.

Somaa tai synteholiaLontoon Imperial Collegen psykiatrian professori David Nutt etsii kokonaan uusista molekyyleistä terveellistä ja muutenkin yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitatonta päihdettä. Ajatus ei ole uusi. Aldous Huxleyn noin viidensadan vuoden päähän sijoittuvassa tieteisromaanissa Uljas uusi maailma (1932) kulutuskeskeiset, nautintohakuiset ihmiset käyttävät somaa, hallusinogeenista päihdettä, jota hallitus suosii pitääkseen alamaiset tyytyväisinä.Televisiosarjassa Star Trek: The Next Generation humanoidit nauttivat ”synteholia” eli synteettistä alkoholia. Se maistuu ja tuoksuu alkoholilta ja antaa hyvänolontunteen, mutta ilman krapulaa tai myrkytyksen vaaraa.Aitoa synteholia kehittävä Nutt on kiistelty hahmo. Hän joutui eroamaan brittihallituksen päihdepoliittisen neuvonantajan paikalta kritisoituaan maan vallitsevaa huumepolitiikkaa. Nuttin mielestä joitakin päihteitä suositaan lainsäädännössä ja joitain taas syrjitään verrattuna tieteelliseen näyttöön eri aineiden riskeistä.Nutt esimerkiksi puolusti kannabiksen luokittelua amfetamiinia turvallisempaan kategoriaan. Nuttin erottanut sisäministeri Alan Johnson moitti erityisesti tämän esittämää vertailua, jonka mukaan ratsastaminen on paljon vaarallisempaa kuin ekstaasin käyttö.

Pameista paremmaksiLainsäätäjä on konservatiivinen: alkoholia on länsimaisissa kulttuureissa juotu tuhansia vuosia, joten sen haitallisuutta siedetään enemmän kuin tulokaspäihteiden. Mutta todennäköisesti myös kuluttajat ovat konservatiivisia. Vaikka keksittäisiin alkoholia yhteiskunnallisesti haitattomampi päihde, kuka haluaa siirtyä siihen? Olemme tottuneet käymään kaljalla työn jälkeen, juomaan viiniä hyvän ruoan kanssa ja juhlistamaan samppanjalla. Kippis!Siksi Nuttin työryhmän etsimä ihanteellinen päihde olisikin väritön, hajuton ja mauton aine, jonka voisi lisätä viiniin, olueen tai väkeviin. Juomasta poistetun alkoholin voisi hyödyntää vaikka auton tankissa.Lupaavimmat ehdokkaat Nuttin ryhmä on löytänyt bentsodiatsepiineista. Muun muassa ahdistuslääkkenä käytetty diatsepaami ei kuitenkaan sovi viihdekäyttöön, vaan tavoitteena on etsiä sitä haitattomampia molekyylejä. Aineeseen ei saisi jäädä koukkuun, yliannostus ei saisi johtaa vaaratilanteisiin, eikä pitkäaikaisestakaan käytöstä saisi olla haittaa esimerkiksi maksalle.

Myös krapula jäisi historiaanBentsojen ahdistusta helpottava vaikutus perustuu alkoholin tavoin välittäjäaine gamma-aminovoihappoon, joten sen hyvää oloa tuottava vaikutus olisi alkoholiin tottuneelle tuttu.Alkoholin ongelmana on, että sen vaikutukset ovat tavattoman laaja-alaisia. Kännistä selviää vain odottamalla, että alkoholi palaa pois elimistöstä.Täsmäpäihtymyksen voisi kumota vastalääkkeellä samaan tapaan kuin nukutusaineiden vaikutus kumotaan heräämössä leikkauksen jälkeen. Riehakkaista vappujuhlista voisi siis ajaa autolla kotiin, kunhan nappaa ensin selviämispillerin. Tai ehkä vastalääke sisällytetään juhla-aterian päättävään calvadokseen.Nutt – jota vastustajat jo kutsuvat nimellä Nutty Professor, hullu professori – on kokeillut bentsoja itseensä. – Minuutissa olin lähes unessa, viisi minuuttia myöhemmin pidin jo luentoa, Nutt kertoi Daily Telegraphissa.

Kuka antaisi luvan?Työryhmän ”synteholi” voisi olla markkinoilla jo parin vuoden päästä, Nutt kertoi Times-lehdelle.Uuden päihteen lisensointi esimerkiksi Britanniassa edellyttäisi kuitenkin kliinisiä kokeita. Ne maksaisivat hyvinkin yli kymmenen miljoonaa euroa.Nutt on aiemmin pohtinut mahdollisuutta, että jokin liberaalin päihdepolitiikan maa, esimerkiksi Espanja, näyttäisi tietä muille.Voi tietysti kysyä, onko sittenkin alkoholin hyvä puoli, että siihen liittyy niin monia haittoja. Jos ”somaa” voisi ottaa terveysvaikutuksia pelkäämättä aina kun harmittaa, miksi suotta välittää velvollisuuksistaan?Nuttin bentsojuomaa vastustaisivat todennäköisesti myös panimot, viinintuottajat ja alkoholiteollisuus.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25775
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.