Niin kauan kuin lintuvirus kiertää, voi syntyä ihmisestä ihmiseen tarttuva supervirus. Kauhuskenaariossa lintuvirus kohtaa sikaviruksen.

Viime vuonna Maailman terveysjärjestön tilastoon kirjattiin noin 50 lintuinfluenssatapausta, hieman enemmän kuin 2008. Valtaosa tartunnoista, 38, sattui Egyptissä. Kuolleisuus siellä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen pieni. Se näyttää asettuvan kymmenen prosentin vaiheille, kun se muissa esiintymissä on ollut 60 prosentin seutuvilla.

Kun Egyptin sairaalalaitos ei liene parempi kuin vaikkapa Thaimaan, mieleen tulee, mahtaako Egyptissä liikkuva virusmuoto olla tavallista lievempi. Asiasta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta se sopisi odotuksiin, sillä yleensä tartuntataudit ajan mittaan lievenevät.

Se on tautien normaalia evoluutiota. Jos tauti on liian ankara, se hävittää itsensä samalla kun tappaa uhrinsa. Siksi taudit tapaavat geneettisesti ajautua kohti tasapainoa, joka takaa elämän jatkumisen.

Myös isäntien vastustuskyky vahvistuu. Osa voi sairastaa lievän tartunnan ja saada samalla suojan vaikeaa versiota vastaan.

Pidemmällä aikavälillä nyös isäntäpopulaatiossa tapahtuu geneettistä ajautumista. Kun aina muutamat yksilöt ovat vastustuskykyisempiä kuin toiset, he säilyvät paremmin hengissä, ja vähitellen populaation perimä muuttuu tautia kestävämpään suuntaan.

Esimerkiksi musta surma jätti Euroopassa jälkeensä kyliä ja kolkkia, joiden asukkailla on vastustuskykyä keuhkoruttoa vastaan. Lintuinfluenssan tapauksessa tästä ei tietenkään vielä ole kyse, mutta jos tauti äityy pandemiaksi asti, sekin taas nähdään.

Tarttumiskyky onneksi heikko

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lintuinfluenssa ei tartu linnusta ihmiseen kovin hyvin. Näin on muun muassa siksi, että linnun nokka on paljon lämpimämpi kuin ihmisen ja tämä virus pitää lämmöstä. Tästä voisi ehkä kuvitella, että influenssa tai jopa tavallinen lentsu lisäisi tartuntariskiä, sillä kuumeisella ihmisellä nokkalämpö lähestyy lintumaisia lukuja.

Tärkein syy taudin huonoon siirtymiseen on kuitenkin H5N1-virus itse. Se on pintarakenteeltaan sellainen, ettei pääse helposti kiinni ihmisen limakalvojen soluihin. Jotta tarrautuminen onnistuisi hyvin, eräiden viruksen pintaproteiinien pitäisi sopia tiettyihin ihmissolujen proteiineihin kuin avain lukkoon.

Virukset tietysti muuntelevat koko ajan, ja avain voi löytyä. Toisaalta äskettäin julkaistu brittiläis-amerikkalainen tutkimus kertoo, että H5N1-virus tarvitsisi kaksi aivan erityistä mutaatiota ja niiden pitäisi vielä tapahtua samassa virusyksilössä. Sellaisen tuplamutaa¬tion todennäköisyys ei ole kovin suuri.

Vähittäinen muutos - ensin tapahtuisi toinen mutaatio ja sitten muuntuneen viruksen jälkeläisissä toinen - ei taas näytä riittävän iskukyvyn kohentumiseen. Lontoon Imperial Collegen professori Wendy Barclay sanoo, etteivät välimuotoiset virukset pysty tartuttamaan ihmissoluja. Niinpä muuntunut virus todennäköisesti katoaa ennen kuin kerkeää saada toisen mutaationsa.

Tämä antaa meille lisäaikaa etsiä rokotteita. Toisaalta tutkimus selvitti asiaa vain ihmisessä. Se ei kerro, voisiko välimuotoinen virus elää jossain eläinlajissa.

Vaarana sian ja linnun liitto

Yksi riskiskenaario liittyy siihen, että virukset voivat vaihtaa perintötekijöitä keskenään. Jos H5N1 antaisi ominaisuuksiaan vaikkapa sikainfluenssavirukselle, siitä voisi syntyä  sikainfluenssaa paljon vaarallisempi tauti. WHO:n pääjohtaja Margaret Chan varoitti jo vuosi sitten tästä mahdollisuudesta. Mitä useammin sikainfluenssa ja lintuinfluenssa sattuvat samaan aikaan samaan ihmiseen, lintuun tai vaikka sikaan, sitä suurempi tällaisen vaihtokaupan riski on.

Kun tarkastellaan lintujen H5N1-tilannetta, selviää, miksi pandemian vaara ei ole poistumassa tai edes vähentynyt. Tautia tavataan jo kaikilla mantereilla. Villejä lintuja on kuollut kymmeniä miljoonia, ja satoja miljoonia tarhalintuja on teurastettu viruksen pysäyttämiseksi. Esiintymiä on sellaisillakin alueilla, joilla Suomessa pesivät linnut talvehtivat tai vierailevat.

Ihmistartunnan saa tavallisesti farmari, joka käsittelee sairaita kanoja tai ankkoja. Ne ovat saaneet viruksen villeiltä linnuilta, jotka ovat pysähtyneet niiden kotilammikossa tai ulostaneet niiden tarhaan sen yli lentäessään. Virus säilyy vedessä tarttumiskykyisenä kuukausia.

Riskiä ei tiedä kukaan

Edes se, että ihmistartunnat ovat vähentyneet kahden viime vuoden aikana, ei  kertone taudin talttumisesta vaan pikemmin siitä, miten hyvää työtä terveysviranomaiset ovat tehneet. Heidän viestinsä on mennyt perille, ja lintutarhaajat osaavat nyt olla varovaisia.

Niin kauan kuin tautia esiintyy linnuissa, ihmisestä toiseen hyvin tarttuvan muodon riski on olemassa. Miten iso se on, kukaan ei tiedä, mutta kyllä se on huomattava. Toistaiseksi tartuntoja ihmisestä toiseen on ollut vähän ja yleensä vain saman perheen jäsenten kesken.

Näköpiirissä ei ole mitään, mikä pyyhkisi lintuinfluenssat pois maailmasta, mutta toivotaan, että tehokas rokote löytyy ennen kuin H5N1 tai jokin muu influenssavirus on todella kimpussamme. Toisaalta muitakin uusia taudinaiheuttajia syntyy lakkaamatta, joten tätä taistelua emme ehkä lopullisesti voita koskaan.

Erkki Kauhanen on valtiotieteen tohtori ja tiedetoimittaja.

Vähentynyt muttei poistunut

Lintuinfluenssaa on toistaiseksi esiintynyt 15 maassa. Eniten sairastuneita, 141, on ollut  Indonesiassa. Vietnamista tiedetään 111 tapausta ja Kiinasta 38. Jälkimmäistä lukua ei kyllä usko kukaan, sillä Kiina on ennenkin salaillut tietoja, joiden viranomaiset katsovat loukkaavan maan kunniaa.

 

 

Tapauksia 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 yhteensä
sairaita 4 46 98 115 88 44 49* 444
kuolleita 4 32 43 79 59 33 12 262

 

 Lähde WHO                                         *marraskuun 27.päivän tieto

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25744
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.