Lomakauden päätteeksi väiteltiin taas alkoholin haitoista ja hyödyistä. Kohtuulle on aina vain vaikea määrittää järkevää turvarajaa.

Puheenaihe-sarja

Teksti: Marko Hamilo

Lomakauden päätteeksi väiteltiin taas alkoholin haitoista ja hyödyistä. Kohtuulle on aina vain vaikea määrittää järkevää turvarajaa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2012

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n määrittämä viikoittaisen käytön riskiraja on naisilla 16 ja miehillä 24 alkoholiannosta, esimerkiksi kolmanneslitran keskiolutpullollista tai 12 senttilitran viinilasillista. Suurkuluttajan kriteerit täyttyvät myös, jos mies juo kerralla yli 7 tai nainen yli 5 annosta.

Terveysriski kasvaa kuitenkin jo pienemmästä määrästä, tähdensi yleislääketieteen erikoislääkäri Esti Laaksonen heinäkuussa MTV3:n haastattelussa. Hänen mielestään viralliset riskirajat ovat liian korkeat.

Laaksosen mukaan naisilla jo yksi päivittäinen annos lisää rintasyövän riskiä ja kaksi altistaa maksakirroosille. Kohtuukäytöksi Laaksonen kutsuu 1–4 annosta viikossa.

Tilkka hellii sydäntä

Terveellisimmän mahdollisen juomatavan etsintä on melkoista tasapainoilua. Mikä on pahasta maksalle tai haimalle, voi olla hyväksi sydämelle.

– On olemassa lukuisia tutkimuksia, joissa näkyy alkoholin vaikutus sekä kokonaiskuolleisuuteen että eritoten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, sanoo kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.

Alkoholin haittoja suhteessa juotuun määrään kuvaa j-kirjainta muistuttava J-käyrä. Sen mukaan pienistä alkoholimääristä on enemmän hyötyä kuin haittaa, eli kohtuukäyttäjä elää raitista pidempään. Vähän suuremmilla määrillä hyödyt ja haitat asettuvat tasapainoon ja ovat täysin raittiin tasoa. Tätä enemmän juovan elämää hallitsevat viinan varjopuolet.

Kauhasen mukaan J-käyrän haitattomin alue osuu naisilla noin 1–2 päiväannoksen kohdalle, miehillä hivenen ylemmäksi.

Mutta rasittaa maksaa

Kauhanen ei silti suosittelisi alkoholia terveysvaikutteiseksi tuotteeksi oikein kenellekään. Yksilölliset alttiudet erilaisille sairauksille tunnetaan vielä huonosti.

– Pienetkin alkoholiannokset jatkuvasti nautittuna pitävät maksaa rasitustilassa ja alkavat lisätä alkoholimaksasairauksien riskiä, eikä nykyisin pystytä ennustamaan, ehkäistyykö ihmisen sydänkohtaus vai ehtiikö maksa vaurioitua ennen sitä, Kauhanen sanoo.

– Ihan pienillä annoksilla maksakirroosin riski on toki pieni, mutta se on olemassa, ja naiset voivat sairastua miehiä nopeammin.

Vaikka pari kolme pulloa keskiolutta joka ilta voisi teoriassa olla isolle miehelle ihan terveellinen alkoholimäärä, siinä pysyminen saattaa olla vaikeaa.

– Harva alkoholin käyttäjä ainakaan Suomessa pitäytyy kiltisti sellaisessa tasaisen pienessä kulutuksessa, jossa hyödyt olisivat suurimmillaan. Kulutus vaihtelee, ja varsinaiset ryypingit ovat aina haitallisia, Kauhanen muistuttaa.

– Yleistä on sekin, että päivittäin käytetyt alkoholimäärät alkavat kasvaa, aluksi ehkä pikku hiljaa, mutta joillakuilla hyvinkin pian. Mahdollisuus, että alkoholi aiheuttaa riippuvuutta, on aika merkittävä.

Juontitapakin vaikuttaa

Kauhasen mukaan alkoholin haitat ovat yllättävän kulttuurisidonnaisia. Joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa J-käyrä nousee nopeammin ylös suojaavalta alueelta kuin monissa eurooppalaisissa aineistoissa.

– Syy voi olla muussa kuin alkoholissa itsessään, Kauhanen arvelee. Näyttöä on esimerkiksi siitä, että väkevä calvados tai brandy kuuman kahvin kanssa tyhjään vatsaan on syöpäriskiä ajatellen selvästi huonompi idea kuin punaviini salaattiaterian kera, Kauhanen vertaa.

Yksilö voi ottaa huomioon ne riskitekijät, joista hän on tietoinen. Jos on jo diagnosoitu maksa- tai haimasairauksia, ei tietenkään ole järkevää kuormittaa näitä elimiä yhtään enempää. Jos suvussa esiintyy alkoholismia, kannattaa varoa päivittäiselle kohtuukäyttäjälle salakavalasti kehittyvää riippuvuutta.

Eikä alkoholin suojaavasta vaikutuksestakaan ole todennäköisesti hyötyä, jos suvussa ei ole sydän- ja verisuonitauteja ja omat kolesteroliarvot ovat kunnossa.

Vähentää kannattaisi

Pitäisikö yhteiskunnan virallisia suosituksia sitten madaltaa?

Kauhasen mukaan eri tutkimuksissa on saatu eri arvioita siitä, missä kohdassa suojaava vaikutus häviää. Eräässä eri maiden väestötutkimuksia yhdistelleessä isossa selvityksessä alkoholia käyttävien miesten kokonaiskuolleisuus kohtasi raittiiden tason vasta 3–4 annoksen päivittäisellä kulutuksella. Näinkin paljon juovat miehet siis elivät yhtä pitkään kuin kokonaan raittiit.

– Tulos on lähellä sitä rajaa, jonka suomalaiset terveysasiantuntijat aikoinaan lanseerasivat niin sanotuksi turvarajaksi, eli miehille 24 viikkoannosta, ei enempää.

Kun on saatu tietoa muista riskeistä, paine puristaa suosituksia tiukemmiksi on kasvanut.

– Miksipä ei, ovathan miehetkin J-käyrän pohja-alueella, jos kuluttavat vain 1–2 annosta per päivä, Kauhanen sanoo.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25737
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.