Laboratorioeläimissä leviävän mutantin piti olla saavutus, joka edistää influenssatutkimusta. Siitä tuli uhka, joka kauhuskenaariossa käynnistää maailmanlaajuisen katastrofin.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Laboratorioeläimissä leviävän mutantin piti olla saavutus, joka edistää influenssatutkimusta. Siitä tuli uhka, joka kauhuskenaariossa käynnistää maailmanlaajuisen katastrofin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2012

Kun kaksi maailman johtavaa tiedelehteä Science ja Nature viime syksynä saivat arvioitavakseen virustutkimuksen, kukaan ei arvannut, millainen häly raporteista vielä nousee. Kohu alkoi, kun sisältö selvisi. Kummassakin raportissa tutkijaryhmä kertoi onnistuneensa laboratoriossa muuntamaan pahana tappajana tunnetun lintujen influenssaviruksen geenejä niin, että virus levisi pisaratartuntana fretistä eli kesyhilleristä toiseen.

Tieto oli hätkähdyttävä. Se saattoi tarkoittaa, että muunnos pystyisi hyppäämään myös ihmisestä toiseen. Fretit, olkootkin eläimiä, reagoivat influenssaviruksiin kuin ihmiset. Influenssakannat, jotka leviävät ihmisjoukoissa, leviävät myös frettilaumoissa ja päinvastoin.

Tiedeyhteisö oli arvioinut, ettei lintuviruksesta hevin kehity supervaaraa ihmiselle, sillä se tarttuu meihin huonosti, muuntuu hitaasti ja muuntuessaan menettänee voimaansa, kuten tartuntataudit yleensä. Nyt virus oli sekä muuntunut helposti että säilyttänyt kuolettavuutensa. Frettejä oli menehtynyt mutanttiin yhtä lailla kuin alkuperäiseen virukseen.

Kaksi kauheaa visiota

Raportit herättivät kaksi painajaismaista näkyä. Jos virus karkaisi laboratoriosta, pitkään pelätty maailmanlaajuinen epidemia, pandemia, voisi päästä valloilleen. Vaikka tällaiselta vahingolta vältyttäisiin, terroristit saattaisivat tiedelehdistä opiskella, miten viruksen voi muokata bioaseeksi, joka vaarantaisi satojen miljoonien, ehkä miljardien ihmisten hengen.

Raportit päätyivät Yhdysvalloissa bioturvallisuuden tilaa arvioivaan neuvottelukuntaan. Se pohti asiaa viikkoja ja suositteli, että lehdet poistavat raporteista kaikki menetelmiin ja geenien muuntumiseen liittyvät yksityiskohdat, ennen kuin painokoneet käynnistyvät.

Sensuuri haittaisi tutkimusta

Lehdet ja tutkimusten tekijät ilmoittivat ymmärtävänsä viranomaisten näkemyksen mutta tuntevansa samalla huolta influenssatutkimuksen edistymisestä. Se ottaa taka-askelen, jos tuloksia sensuroidaan.

Tieto muuntumismekanismeista auttaa tutkijoita hahmottamaan, millaisia viruskantoja voi yleensä odottaa syntyvän ja, mikä tärkeintä, ymmärtämään, mikä tekee viruksesta pisaratarttujan. Ensimmäisestä lintuvirushavainnosta on 15 vuotta, ja vasta nyt tähän mysteeriin alkaa löytyä vastauksia.

Mutantti on tärkeä myös siksi, että se tarjoaa tilaisuuden testata rokotteita ja lääkkeitä, ennen kuin luonto – joidenkin mielestä bioterroristeista vaarallisin – on itse luonut ihmisten kesken leviävän lintuviruksen.

Niin ikään lehdet ja tutkijat ilmoittivat, etteivät tee raporttien riisunnasta lopullista päätöstä ennen kuin saavat selvityksen siitä, miten elintärkeä uusi tieto järjestetään sitä tarvitseville influenssatutkijoille, joita on arviolta tuhatkunta noin sadassa viruslaboratoriossa eri puolilla maailmaa.

Tieteen vapaus uhattuna?

Suositus jakoi tiedeyhteisön. Alkoi kiivas keskustelu tieteen vapaudesta ja viranomaisten oikeudesta puuttua tutkimuksen tekoon.

Vapauden kannattajat korostivat, etteivät tutkijat ole paholaisen asialla. He työskentelevät estääkseen pandemian, eivät edistääkseen sitä. Kiisteltyjä tutkimuksiakin on puntaroitu rahoittajien ja viranomaisten kanssa. Tartuntatauteja ei ole ikinä voitettu pelkäämällä ja tutkimustuloksia salaamalla.

Viranomaisten ymmärtäjät peräsivät kansainvälistä sääntelyä. Hankkeet, jotka voivat yhtä aikaa hyödyttää ja uhata maailmaa, on saatava tarkempaan valvontaan. Kiivaimmat äänet vaativat koko tutkimuksen kieltämistä ja mutantin tekijöitä tuhoamaan mahdollisen tappajaviruksen yleisen edun nimissä.

Huiput ottivat aikalisän

Tammikuun lopulla lintuvirustutkimuksen maailmanhuiput vihelsivät vapaaehtoisesti mittelöön aikalisän. He sopivat, ettei yhtään tutkimusta edistetä kahteen kuukauteen. Sen sijaan virologit ja oikeus-, terveys- ja turvallisuusviranomaiset kokoontuvat WHO:n johdolla miettimään, miten kriisi ratkaistaan ja miten tästä eteenpäin toimitaan.

Eri lähteiden mukaan WHO kaavailee kokousta helmikuun lopulle. Osapuolet toivovat, että puolueettoman maailmanjärjestön suojeluksessa yhteisymmärrys löytyy ja tapaamisesta tulee menestys – mitä se sitten eri vinkkeleistä katsoen tarkoittaneekin.

Virus bioaseena ei huolestuta ensi kertaa. Asiasta kohuttiin jo 2001. Ks. Geenitiedolla pirullisempi bioase. Tiede 6/2001.

Mitä pandemia tarkoittaisi? Ks. Vaikka miten varaudutaan, superinfluenssa yllättää. Tiede 1/2004.

Artikkelit myös tiede.fi/arkisto

Mistä häly syntyi?Lintuviruksena tunnettu tappava H5N1 on lintujen influenssavirus. Ihmiseen se tarttuu huonosti ja tutkitusti vain suoraan sairaasta eläimestä. Laboratoriomutantti taas saattaisi levitä ihmisestä toiseen kuin tavallinen kausi-influenssa: aivastuspisaroissa. Pystyykö se tähän, ei tiedä kukaan, mutta teoreettinenkin mahdollisuus on monien mielestä liian suuri riski.

Miehet hälyn takanaRon FouchierErasmus-yliopisto, Hollanti

Alun perin hiv-tutkija. Vaihtoi lintuvirukseen pian sen jälkeen kun oppi-isä Albert Osterhaus löysi ensimmäisen lintuvirustartunnan ihmisestä. Alansa huippua. Tutkimusraportti Science-lehdessä.

Yoshihiro Kawaoka Wisconsin–Madison-yliopisto, Yhdysvallat, Tokion yliopisto, Japani

Tutkinut lintuvirusta alusta pitäen.

Teki viikkokausia kenttätutkimusta jo ensimmäisen Hongkongin virusaallon aikana. Alansa huippua. Tutkimusraportti Nature-lehdessä.

Virusta on seurattu 15 vuotta

1997Lintuvirus pelästyttää ensi kerran. Hongkongissa 18 ihmistä sairastuu, 6 kuolee. Tortunta­iskuna tapetaan kaupungin koko siipikarja. Virus katoaa näköpiiristä.

2004Virus tekee näyttävän paluun. Thaimaassa ja Vietnamissa 46 ihmistä sairastuu, 32 kuolee.

2006Villilinnut ovat kuljettaneet viruksen Eurooppaan. Turkissa sairastuu 12 ja kuolee 4 ihmistä. Huoli pandemian mahdollisuudesta kasvaa.

2008Virus on levinnyt jo 60 maan linnustoon. Ihmisiä on tilastoinnin alusta, vuodesta 2003 sairastunut 395. Heistä 250 on kuollut.

2009Sikainfluenssa ohittaa lintuinfluenssan pandemiavirusten listalla.

2011Lintuinfluenssaa on tavattu kaikkiaan 15 maassa. Sairastuneita on ollut 578, kuolleita 340; kuolleisuus on 60 %. Tutkijat luovat muuntogeenisen viruskannan, joka leviää pisaratartuntana.

20?? Uhka toteutuu, jos luonnonvirus omia aikojaan luo ihmisten kesken leviävän kannan tai sellainen päätyy luontoon laboratoriosta. Ilman rokotetta voi kuolla satoja miljoonia ihmisiä.

Lähde: WHO 

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25758
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.