Vastaus kysymykseen "kenen joukoissa seisot" on hämärtynyt Suomessa, missä sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippua. Yhteiskuntaluokat ovat silti olemassa ja erot ehkä jopa voimistumassa.


missä sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippua. Yhteiskuntaluokat ovat
silti olemassa ja erot ehkä jopa voimistumassa.




Yhteiskuntaluokka-sanaa on suomalaisessa keskustelussa kartettu kuin Voldemortin nimeä Harry Potterin velhomaailmassa. Luokka-sanan traumaattinen kaiku tulee niinkin kaukaa kuin vuoden 1918 sisällissodasta.

Myöhemmin se on liitetty tiiviisti marxilaisen yhteiskuntatieteen perintöön. Suomalaisessa tutkimuksessa ja keskustelussa on toki puhuttu asumisen eriytymisestä ja tuloerojen kasvusta mutta ei kovinkaan paljon siitä, mistä erot johtuvat.

Muualla Euroopassa vilkkaana käynyt luokkakeskustelu on nyt herännyt myös Suomessa. Turun kauppakorkeakoulussa työskentelevä taloussosiologi Jani Erola toivottaa uuden "luokkatietoisuuden" tervetulleeksi, sillä pelkästä tulotasosta puhuminen hämärtää asioiden syy-seuraussuhteita. Hänen mukaansa tulot ovat seurausta yhteiskunnallisesta asemasta, ei päinvastoin, ja siksi yhteiskunnallinen asema on tärkeämpi eriarvoisuuden välittäjä kuin tulot. - Jos luokista ei puhuta, nopeat ja suuretkin muutokset voivat jäädä meiltä havaitsematta.


Nykyluokat ammateista

Yleiskielessä erotellaan työväenluokka, keskiluokka ja yläluokka, mutta yhteiskuntatieteilijät käyttävät hienostuneempia luokituksia, joissa ihmiset sijoitetaan sosiaalisen asemansa, yleensä ammattinimikkeen, mukaan. Jani Erola jakaa suomalaiset peräti kahdeksaan luokkaan.

Näin ajatellen luokan kuolemasta puhuminen on aivan ennenaikaista ja harhaanjohtavaa. Erola itse asiassa odottaa pikemmin jonkinnäköistä luokkayhteiskunnan comebackiä.

Jani Erola on vuodesta 2005 tutkinut Suomen Akatemian projektissa sukupolvet ylittävää sosiaalista liikkuvuutta - eli juuri sitä prosessia, joka muokkaa yhteiskuntaluokkia. Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa maailman huippua: noin 80 prosenttia väestöstä siirtyy eri sosiaaliluokkaan kuin vanhempansa.

- Liike on kaksisuuntaista, mutta yhteiskunnallinen muutospaine vie kohti valkokaulustyötä. Runsaan kolmasosan sosiaalinen asema paranee ja viidesosan laskee. Häviäjiäkin siis on, mutta heistä puhutaan aika vähän, Erola kertoo.


Mistä trendi johtuu?

Suomalainen mukaelma pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta onnistui julkisine palveluineen pitkään tasoittamaan luokkaeroja tehokkaasti, jopa siinä määrin, että Suomen sanottiin kokonaan keskiluokkaistuvan.




1. Ylemmät professioammatit: muun muassa ylimmät johtajat, tuomarit, lääkärit ja erityisasiantuntijat, 9 %
2. Alemmat professioammatit: muun muassa opettajat ja ylemmät pankkitoimihenkilöt, 24 %
3. Rutiininomaisen ei-ruumiillisen työn tekijät: palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, 23 %
4. Itsenäiset ammatinharjoittajat 7 %
5. Maanviljelijät 4 %
6. Ammattitaitoinen työväestö: putkimiehet, muurarit ja hitsarit, 14 %
7. Muu työväestö: sekatyömiehet ja varastotyömiehet, 16 %
8. Muu työväestö maataloudessa 2 %






Koulun penkki nostaa

Perheen luokka-asema vaikuttaa sen tulotasoon ja sitä kautta moniin siitä seuraaviin asioihin, kuten asuinpaikkaan, harrastuksiin, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Erolan luokkaluokituksen ylin ryhmä "ylemmät professioammatit" erottuvatkin varallisuudeltaan ja tulotasoltaan rikkaimmaksi ryhmäksi. Heillä on mahdollisuus asua väljästi, kuluttaa ja käydä yksityislääkärissä.

Kahdeksanosaisen luokittelun alimpia portaita kohti suhteellinen taloudellinen asema heikkenee, ja se näkyy lastenkin arjessa. Duunariperheiden lapset eivät välttämättä pelaa tennistä, käy kielikylvyissä tai vietä vuotta vaihto-oppilaana. Lähtökohdat ylempiin opintoihin ja sitä kautta hyvän luokka-aseman takaavaan ammattiin ovat toiset kuin "yläluokkaisten" perheiden vesoilla.

Kaikille lapsille yhteinen koulujärjestelmä on perinteisesti tasoittanut luokkaeroja ja lisännyt liikkuvuutta. Yleisen koulutustason noustessa koulutus on monissa länsimaissa kuitenkin kärsinyt inflaation "herrahissinä". Suomesta tästä ei vielä ole tutkimuksellista näyttöä.

Sosiaalinen nousu on Jani Erolan mukaan edelleen varminta koulun penkin kautta.



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25729
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2015 yli 242 000 ihmistä, koettelivat muuten 660 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta yli 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos vuosiraportissaan 2016, jossa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Raportin ilmestymisen jälkeen tuholukuja ovat ennättäneet kasvattaa muun muassa Winston, Nepartak, Linrock, Haima ja Matthew. Elokuun lopussa Harvey hukutti Houstonin, nyt Karibialla ja kohta Floridassa riehuu Irma, Atlantin myrskyjen mittaushistorian voimakkain hurrikaani.

Ilmastonmuutos suosii myrskyjä?

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Hallitsevan käsityksen mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se kyllä voimistaa myrskyjä mutta vasta pitkällä aikajänteellä.

Jotkut ovat kuitenkin alkaneet empiä. 

Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski jo 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi puolestaan, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Kummassakin tutkimuksessa tärkein muutosvoima löytyi sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen otaksutaan vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on tänä vuonna mitattu pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 8.9.2017. Korjattu hurjimpien myrskytuulten nopeudeksi metriä sekunnissa 8.9.2017.