Kesällä vihanneksissa tuntuu olevan enemmän makua kuin talvella. Olisiko nautinto vielä suurempi, jos ostaisi luomua?

Teksti: Outi Toivanen-Visti

Kesällä vihanneksissa tuntuu olevan enemmän makua kuin talvella. Olisiko nautinto vielä suurempi, jos ostaisi luomua?

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Ravintola Postresin omistaja ja kokki Vesa Parviainen ja ruokatoimittaja Mariaana Nelimarkka haukkaavat kurkkuja ja tomaatteja Tapiolan torilla ja yrittävät erottaa luomun ja tavanomaisesti tuotetun toisistaan. – Ei näiden maussa ole hirveästi eroa, vähän ehkä vetisyydessä, Parviainen kommentoi kurkkuja.Kumpikaan ei pysty tunnistamaan luomukurkkua, mutta tomaateista löytyy eroa. – Tämä maistuu ihanasti lämpimän kesäiseltä, auringon kypsyttämä maku, Parviainen toteaa ja arvioi tomaatin oikein luomuksi. Normaalia tomaattia kumpikin pitää huonona ja hapokkaana, mutta myös toinen luomutomaatti maistuu aika lailla samalta kuin tavallinen. – Hirveän suuria eroja yksilöiden välillä, huomauttaa Nelimarkka.Hän osuu oikeaan. Luonnonmukainen viljely ei sinänsä tuo makua vihannekseen tai muuhunkaan elintarvikkeeseen. Sen määräävät lajike, maaperä, ravinteet, vedensaanti ja aurinko.

Makeus syntyy kypsyessäTomaatin maku syntyy yhteyttämisen tuloksena. Kun kasvi imee maasta kivennäisaineita, haukkaa ilmasta hiilidioksidia ja saa vettä ja auringonvaloa, sen hedelmissä muodostuu erilaisia happoja ja glukoosia, rypälesokeria. Mitä pidempään kasvi ravinteita, valoa ja lämpöä nauttii, sitä enemmän happoja häviää ja sokeria kertyy. Siksi kypsänä poimittu tomaatti maistuu makeammalta kuin raakana noukittu.Viljelijän täytyy tuntea kasvin ja sen lajikkeen ominaispiirteet, jotta hän osaa antaa optimaalisen määrän ravinteita, vettä ja lämpöä oikeaan aikaan. Esimerkiksi avomaankurkku vaatii puolet kaliumistaan ja typestään istutuksen yhteydessä ja toisen puolen kasvukaudella kasteltaessa. Tomaatti taas tarvitsee runsaasti valoa ja lämpöä, mutta liikaa pitää varoa: yli 29 asteessa hedelmä ei enää muodosta lykopeenia, joka antaa sille punaisen värin.Tietysti myös lajikkeella on merkitystä. Lajikkeiden makeutta kuvataan brix-arvolla, joka kertoo liukoisen kuiva-aineen määrän. Kuiva-aineesta suurin osa on sokereita.Lisäksi makuun vaikuttavat kuljetus ja säilytysolot ja -aika. Luomuvihannekset ovat usein lähiruokaa, joka saa kypsyä valmiiksi ennen poimintaa ja jota ei kuljeteta pitkiä matkoja. Siksi niillä on tavanomaista paremmat mahdollisuudet  maistua raikkailta ja makeilta. Varsinkin suuriin supermarketteihin tomaatteja kerätään melko raakoina, jotta ne olisivat kovia ja kasattavissa röykkiöksi vihannestiskille.

Luomua tutkittu vähänLuomua ja tavanomaista ruokaa on vertailtu jonkin verran lähinnä ravitsemuksen kannalta. Viime vuonna päättyneessä Euroopan komission rahoittamassa tutkimuksessa luonnonmukaisesti tuotetusta kaalista, salaatista, tomaatista ja perunasta löytyi verrokkituotteita enemmän ravitsemuksen kannalta suotuisia ainesosia.Ranskan elintarviketurvallisuusviraston Afssan katsausraportin mukaan luomukasvikset sisälsivät tavanomaista enemmän kuiva-ainetta ja mineraaleja sekä terveysvaikutteisina pidettyjä antioksidantteja, kuten fenoleja ja salisyylihappoa. Hiilihydraattien, proteiinien ja vitamiinien määristä ei raportin mukaan ollut riittävästi tutkimustietoa. Yhdysvaltalainen ravitsemustieteen julkaisu The American Journal of Clinical Nutrition arvioi viime vuonna tuhansia luomutuotantoa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Vain 55 osoittautui tieteellisesti laadukkaaksi. Niissä esiteltyjen tutkimusten perusteella lehti arvioi, että luomukasviksissa on tavanomaista enemmän fosforia, kun tavanomaiset kasvikset sisältävät enemmän typpeä. Muita merkittäviä eroja ei löytynyt.Suomalainen tutkijaryhmä teki selvityksen kansainvälisistä luomututkimuksista vuonna 2003. Se päätteli, että luonnonmukaisesti viljellyn ruoan ravintosisältö on parempi kuin tavanomaisen mutta erot eivät ole suuret. Ryhmä totesi myös, että ravintoaineiden pitoisuuteen vaikuttavat tuotantotapaa enemmän lajike, kypsyys korjuuhetkellä ja kasvukauden sää.

Eettinen maistuu paremmaltaHelsingin yliopiston aistinvaraisen laatututkimuksen professoria Hely Tuorilaa pienen luomutunnistustestimme tulokset eivät yllätä.Vaikka luomusertifikaatilla ei näytä olevan merkitystä maun muodostumisessa, makuelämyksessä se voi tuntua, sillä aistimukseen vaikuttavat myös psykologiset seikat.– Jos pidämme tuotetta eettisenä, se maistuu yleensä paremmalta, sillä edellytyksellä, että arvostamme vastuullista tuotantoa, Tuorila toteaa.Aistinvaraiset havainnot perustuvat sekä hetkellisiin aistimuksiin että muistiin. Jokaiselle kertyy aivoihin tietoa ja kokemusta hajuista, mauista ja muista ärsykkeistä, ja näin maun arviointiin sekoittuu odotuksia, asenteita, mielikuvia ja tunteita. Tuorilan mukaan pieni makutestimme on kaukana tieteestä, kuten lehtien makutestit yleensä. Oikeaoppinen makukoe voidaan tarvittaessa toistaa ja maut jäljittää samoin kuin hyvä ruoka on jäljitettävissä tuottajaansa. Tällaista tutkimusta tehdään Viikin kampuksen aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa, jossa Hely Tuorilakin työtään tekee.– Asiakkaamme pitävät siitä, että voimme kertoa, miltä paikkakunnalta ja tuottajalta ruoka tulee. He tunnistavat paikkakunnan; ehkä se on jopa oma mökkipitäjä tai tuttu leipuri. Silloin ruoka maistuu joltakin, Vesa Parviainen sanoo.– Aion kyllä tulevaisuudessakin ostaa jotain luomua. Kun ostan luomuruokaa, ostan puhdasta, ja se maistuu paremmalta, päättää Nelimarkka.

Outi Toivanen-Visti on vapaa toimittaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25744
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.