Kysyimme spesialisteilta: onko mielellä sukupuoli? Mies sitä, nainen tätä, ja syy löytyy aivoista. Näin on pakko päätellä uutisista, joita aivotutkimukset ovat viime vuosina tiuhaan tuottaneet. Me kysyimme alan kansainvälisiltä asiantuntijoilta: onko mielellä sukupuoli?

Teksti: Kirsi Heikkinen

Mies sitä, nainen tätä, ja syy löytyy aivoista. Näin on pakko päätellä uutisista, joita aivotutkimukset ovat viime vuosina tiuhaan tuottaneet. Me kysyimme alan kansainvälisiltä asiantuntijoilta: onko mielellä sukupuoli?Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008

Olipa kerran naispuolinen aivosolu, joka eksyi miehen pääkoppaan. Se katseli hermostuneena ympärilleen, mutta siellä oli tyhjää ja hiljaista. "Haloo!" se huhuili, mutta kukaan ei vastannut. "Onko täällä ketään?" se huusi vähän kovempaa. Ei vastausta vieläkään. Solu alkoi tuntea itsensä todella yksinäiseksi ja kiljui kaikin voimin: "ONKO TÄÄLLÄ KETÄÄN?" Silloin se kuuli heikon äänen jostakin hyvin, hyvin kaukaa: "Me olemme täällä alhaalla."Aivojen sukupuolieroista vitsaillaan, mutta niistä on myös tieteellistä näyttöä. Eroja on löydetty niin aivojen ja aivoalueiden koosta kuin välittäjäaineiden pitoisuuksista. Kuvauksissa on myös todettu, että miesten ja naisten aivot reagoivat joihinkin asioihin eri tavoin - ja samaa osoittavat vielä paljon lukuisammat eläinkokeet.

Vitseissä sittenkin perää?Tarkoittaako tämä nyt sitä, että vitsinikkarit ja keittiöpsykologit ovat oikeassa väittäessään, että miehet ja naiset hahmottavat maailmaa eri tavoin? Että mielellä on sukupuoli?Kyllä, mikäli lukuisia artikkeleita, tutkimusraportteja ja kirjoja on uskominen. "Aivojen sukupuolierot ovat selvät ja aiheuttavat todennäköisesti myös kognitiivisia eroja, koska aivoillammehan me ajattelemme, tunnemme, liikumme ja toimimme", kirjoittaa Sandra Witelson, muun muassa Albert Einsteinin aivoja tutkinut Kanadan Hamiltonissa sijaitsevan Mac-Master-yliopiston neurotieteen professori The Times -lehdessä.Cambridgen yliopiston kehityspsykologian professori ja autismikeskuksen johtaja Simon Baron-Cohen puolestaan esittää kirjassaan Olennainen ero, että naisen aivot ovat luontaisesti empaattisemmat kuin miehen aivot, jotka ymmärtävät paremmin järjestelmiä kuin ihmisiä. Selitys piilee Baron-Cohenin mukaan testosteronissa, miessukupuolihormonissa, joka erilaistaa aivoja jo ennen ensimmäistä parkaisua.

Eri teille jo vauvoinaAivojen kohtuvirityksen puolesta kohdussa puhuu se, että tyttö- ja poikavauvojen käyttäytyminen lähtee eri teille hyvin varhain, niin varhain, ettei kulttuurilla voi olla vaikutusta asiaan. Baron-Cohen on esimerkiksi osoittanut, että jo päivän vanhat tytöt katselevat ihmiskasvoja keskimäärin hanakammin kuin pojat, joita taas kiinnostaa enemmän sängyn yllä riippuva mobilelelu.Paraikaa Baron-Cohen seuraa, vaikuttaako lapsivedestä mitattu testosteroni lapsen myöhempiin ominaisuuksiin. Muutaman kymmenen lapsen tuloksista on jo löytynyt kytkös muun muassa yksivuotiaiden katsekontaktiin ja kaksivuotiaiden sanavarastoon. Isompi, parinsadan 6-10-vuotiaan tytön ja pojan otos puolestaan vihjaa, että lapsiveden testosteronipitoisuus selittää autistisia piirteitä."Karttuva todistusaineisto osoittaa, että kohdunaikainen testosteronialtistus vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin, kielen kehittymiseen, empatiaan ja visuaalisanalyyttisiin taitoihin", Baron-Cohen kollegoineen kiteyttää tuoreessa British Journal of Psychology -lehdessä.

Moni uskoo hormonikylpyynKun alan selvittää, miten varmana sukupuolihormonien vaikutusta pidetään, käy ilmi, että moni muukin tutkija uskoo aivojen sukupuolistuvan jo sikiöaikana.- Aivojen anatomiset sukupuolierot juontunevat valtaosin sukupuolisteroideista, jotka kylvettävät sikiön aivoja, aprikoi sähköpostissaan neurobiologian dosentti Larry Cahill Kalifornian Irvinen yliopistosta.- Eläimillä - reesusapina mukaan lukien - on osoitettu, että sukupuolisteroidit johtavat aivojen sukupuolieroihin jo kohdussa, vahvistaa aihetta tutkiva fysiologian professori Margaret McCarthy Marylandin yliopistosta. - Tyttö- ja poikasikiöillä emme tietenkään voi testata asiaa, mutta voimme olettaa, että eläimistä saadut tulokset pätevät myös ihmislapsiin, sillä hormonaaliset kasvuympäristöt poikkeavat samalla tavoin, McCarthy jatkaa.Larry Cahillin mukaan on kiinnostavaa, että aikuisten miesten ja naisten aivojen väliset erot ovat juuri niillä alueilla, joilla eläimissä on todettu eniten sukupuolihormonien reseptoreja sikiönkehityksen aikana. - Tämä viittaa siihen, että jotkin kognitiiviset sukupuolierot ovat synnynnäisiä, eivät kulttuurin tuotetta, hän toteaa.

Älä nielaise kaikkeaAivojen sukupuolistumista ja käyttäytymisen neurobiologiaa 30 vuotta tutkinut kehityspsykologian professori Melissa Hines Cambridgen yliopistosta suosittaa kuitenkin malttia tulkintoihin.- Termien valinnalla tutkijat saavat vaikutukset kuulostamaan väkevämmiltä kuin ne ovatkaan, hän viestittää.Hinesin mukaan lukuisista tutkimuksista huolimatta kohdunaikaisen hormonialtistuksen ei ole todettu näkyvän mitenkään yli kolmivuotiaiden kielellisissä kyvyissä. Baron-Cohenin tuloksia tätä pienempien taaperoiden sanavarastosta Hines pitää harhaanjohtavina, sillä "ne perustuvat liian pieneen otokseen, niihin sisältyy metodologisia virheitä eikä niitä ole kyetty toistamaan".- Tutkimuksista, jotka eivät vahvista erottelevia tuloksia, ei välitä kukaan. Ei silloinkaan, kun ne ovat menetelmällisesti paljon lujempia, Hines harmittelee.- Lapsiveden testosteronipitoisuus vaikuttaa aivoihin, mutta se vastaa vain pienestä osasta havaittua vaihtelua. Tämä merkitsee, että muutkin tekijät ovat tärkeitä, Simon Baron-Cohen tarkentaa omaa näkemystään.

Yksilöissä on erojaSimon Baron-Cohen myös muistuttaa, ettei miesten ja naisten aivojen välille pidä tehdä kaiken kattavaa eroa. - Kun puhutaan aivojen sukupuolisuudesta, tarkoitetaan vain tilastollisia keskiarvoja, siis sitä, että keskimäärin useammalla miehellä kuin naisella on tietynlaiset aivot ja päinvastoin.- Noin 45 prosentilla naisista on naismaiset ja 15 prosentilla miesmäiset aivot. Vastaavasti 45 prosentilla miehistä on miesmäiset ja 15 prosentilla naismaiset aivot. Lopuilla on tasapuoliset aivot, Baron-Cohen listaa. Margaret McCarthy ottaa jyrkemmän kannan. Hänestä on harhaanjohtavaa puhua miesten ja naisten aivoista, koska eri aivoalueet hoitavat eri tehtäviä ja koska sukupuolten väliset erot vaihtelevat aivoalueesta toiseen.- Esimerkiksi hypotalamus, joka säätelee lisääntymiskäyttäytymistä, on naisilla ja miehillä selvästi erilainen. Sen sijaan kognitiivisia reaktioita ja kykyjä, kuten emootioita, oppimista, muistia, stressiä ja ahdistusta, käsittelevissä rakenteissa, kuten hippokampuksessa ja aivokuoressa, sukupuolten väliset erot ovat pieniä ja päällekkäisyyttä löytyy paljon, McCarthy täsmentää. - Ei siis voi sanoa, että kummankaan sukupuolen aivot olisivat tietynlaiset, vaan aivoja pitää ajatella mosaiikkina. Yksilön aivoissa voi olla osia, jotka ovat vahvasti maskuliinisia, ja toisia, jotka eivät ole - tai ovat pikemmin feminiinisiä.Nykytiedon valossa kaikki aivoissa havaitut erot eivät ole edes pysyviä. Yhdysvaltain mielenterveyslaitoksen psykiatri ja neurotutkija Jay Giedd on vuosia kuvannut lasten ja nuorten aivojen kehitystä ja osoittanut, että tytöillä ja pojilla eri alueet kypsyvät eri tahtiin ja että erot näyttävät tasaantuvan iän myötä.Melissa Hines korostaa, ettei oikeastaan mikään aivoissa ole kuin kiveen hakattu. - On ehdottoman olennaista muistaa, että aivot muovautuvat. Nehän muuttuvat vuorovaikutuksen mukana kaiken aikaa.

Lopulta enemmän samanlaisetPitääkö kaikesta tästä nyt päätellä, että hormonaalisista ja rakenteellisista eroista huolimatta naisen ja miehen kykyprofiilit eivät sanottavasti poikkea toisistaan? Melissa Hines on vahvasti tätä mieltä. Hän varoittaa vetämästä yhtäläisyysmerkkejä aivoissa havaittujen sukupuolierojen ja kognitiivisten erojen välille. - Väitteet voivat olla loogisia, mutta ne ovat pelkkää spekulaatiota, hän painottaa. Hinesin mukaan sukupuolihormonit muovaavat tekemisiämme paljon vähemmän kuin kaikesta hehkutuksesta voisi päätellä. Erot sukupuolten käyttäytymisessä ja ominaisuuksissa ovat nekin paljon mitättömämpiä kuin luulemme - tai niitä ei edes ole. - Seksuaalista suuntautumista, seksuaalista identiteettiä ja lapsuuden leikkivalintoja lukuun ottamatta erot ovat kovin pieniä, Hines toteaa. Ainoat "isot" erot ovat miesten keskimäärin parempi heittotarkkuus ja kyky kolmiulotteisiin rotaatioihin, eli useimmat miehet pyörittelevät esineitä mielessään paremmin kuin naiset. - Tässäkin tilastollinen ero on puolet pienempi kuin ovat esimerkiksi miesten ja naisten keskimääräiset pituuserot, Hines sanoo. Myös Margaret McCarthy korostaa, että kaiken kaikkiaan miesten ja naisten aivot ovat enemmän samanlaiset kuin erilaiset. - On tärkeää, että muistamme myös sukupuolierojen puuttumisen siinä missä puntaroimme niiden olemassaoloa.

Sama tulos eri reittiäAivot ovat siis niin monimutkaiset ja muuntuvaiset, että kytköksiä rakenteiden ja ominaisuuksien välillä voi olla jopa mahdoton osoittaa - ainakin, kun otetaan huomioon seikka, jota kaikki tutkijat painottavat: kyvyt ja käyttäytyminen eivät synny yksittäisissä aivorakenteissa vaan laajassa hermoratojen verkostossa aivoalueiden yhteistyönä.Toisaalta esimerkiksi aivorakenteiden suhteelliset kokoerot saattavat merkitä, että miehen ja naisen aivot työskentelevät ainakin joissakin asioissa eri lailla. Vaikka näin olisi, ne voivat silti päätyä samaan tulokseen. Kalifornian Irvinen yliopiston psykologian professori Richard Haier on kollegoineen huomannut, että yhtä älykkäiden ja tehtävistä tismalleen yhtä hyvin suoriutuvien miesten ja naisten aivot voivat olla anatomisesti erilaiset.Haierin kokeisiin osallistuneilla miehillä harmaan aineen osuus älyyn kytkeytyvillä aivoalueilla oli keskimäärin 6,5 kertaa suurempi kuin naisilla, joilla taas valkean aineen osuus oli kymmenen kertaa suurempi kuin miehillä. Miesten äly näyttää siis nojaavan hermosolujen runko-osiin ja tuojahaarakkeisiin, naisten taas pääasiassa viestien vaihtoon erikoistuneisiin viejähaarakkeisiin. (Edit: kappaleeseen lisätty lehdestä pois jääneet sanat)"Yhtäläinen suoriutuminen viittaa siihen, että evoluutio on kehittänyt yhtä älykkääseen käyttäytymiseen kahdenlaiset aivot", Haier summaa NeuroImage-lehdessä.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Usein väitettyä- Miehellä on isommat ja älykkäämmät aivot kuin naisella.- Mies on naista aggressiivisempi.- Mies on matemaattisesti lahjakas.- Mies hahmottaa suuntia paremmin kuin nainen.- Lapsena mies leikkii autoilla.- Nainen on tunteellisempi kuin mies.- Nainen sietää stressiä paremmin kuin mies.- Nainen on kielellisesti lahjakas.- Nainen jää miestä helpommin riippuvuuskoukkuun.- Lapsena nainen leikkii nukeilla.

TOTTAPojat leikkivät autoilla, tytöt nukeilla.Varhaislapsuuden leluvalinnat ovat selvästi sukupuolittuneita. Tytöt kiinnostuvat hoivaleikeistä, pojat taas kaikesta, mikä liikkuu. Pojat ovat myös tyttöjä fyysisesti aktiivisempia. Sama ilmiö on havaittu apinanpoikasilla, joten eroa ei selittäne yksinomaan sosiaalinen kulttuurimme.Miehet ovat aggressiivisempia kuin naiset.Käyttäytymistutkimusten mukaan näin on. Hormonaalista selitystä on etsitty miessukupuolihormoneista. Voimakas sikiöaikainen altistus näyttääkin selittävän aggressiivisuutta tytöissä ja pojissa, mutta aikuisissa kytkös on edelleen tieteellisesti hatara. Naiset jäävät koukkuun miestä helpommin.Nainen kehittää esimerkiksi kokaiini-riippuvuuden miestä nopeammin. Rottakokeiden perusteella näyttää siltä, että kaiken kaikkiaan addiktioalttius on geneettinen ja estrogeeni vain syventää sitä. 

TOTTA JA TARUAMiesten aivot ovat isommat - mutteivät älykkäämmät.Miehen aivot painavat keskimäärin 1 375 ja naisen 1 245 grammaa, ja noin sadan gramman ero säilyy ruumiinpainoonkin suhteutettuna. Naisilla on kuitenkin noin 12 prosenttia enemmän hermosoluja useilla aivokuoren alueilla, mikä selittänee sen, etteivät isommat aivot tuota miehelle älyllistä ylivertaisuutta. Tutkimustulosten laajat vertailut, meta-analyysit, kertovat, että miehet ja naiset ovat aivan yhtä älykkäitä.Mies hahmottaa suuntia - mutta nainenkin tietää tien.Päälakilohkon avaruudellista hahmottamista hoitava alue on miehillä suhteellisesti suurempi kuin naisilla. Tämä voi selittää, miksi miesten on helppoa pyöritellä esineitä mielessään ja miksi he navigoivat arvioimalla suuntia ja välimatkoja, kun naiset löytävät perille omalla tekniikallaan: hyödyntämällä maamerkkejä. Niiden muistamista voi tukea hippokampus, joka on naisilla suhteellisesti suurempi kuin miehillä. Keskeinen muistirakenne näet kytkeytyy myös ympäristön hahmottamiseen.Naisten kielitaito on osin parempi - mutta vain kasvuvaiheessa.Naisilla on enemmän hermosoluja aivojen kieli¬alueilla, mutta tästä ei näytä olevan isoa apua. Tutkimusten mukaan 6-18-vuotiaat tytöt keksivät enemmän samalla kirjaimella alkavia sanoja kuin pojat. Muut kielelliset sukupuolierot on meta-analyyseissä todettu merkityksettömiksi.Naiset sietävät stressiä pidempään - jos eläinkokeet voi yleistää ihmiseen.Rotta- ja apinakokeiden perusteella sukupuolten stressinkäsittelyssä on eroa. Krooninen stressi vaurioittaa hippokampuksen hermosoluja uroksilla, muttei naarailla. Sen sijaan akuuttia stressiä uros kestää paremmin. Tästä on saatu viitteitä myös ihmisillä.

TARUAMiehet pärjäävät matematiikassa naisia paremmin.Tutkimusten mukaan matemaattisten kykyjen erot ovat suurempia eri maiden kuin sukupuolten välillä.Naiset puhuvat enemmän kuin miehet.Väitteet, joiden mukaan naiset puhuvat noin 20 000 sanaa päivässä, miehet vain 6 000, ovat urbaania legendaa. Eroa on koetettu perustella neurokemikaalien runsaudella, mutta testien mukaan naiset ja miehet sanailevat keskimäärin 16 000 sanan päivävauhtia.Naiset ovat tunteellisempia kuin miehet.Toiminnalliset magneettikuvaukset osoittavat, että miehet reagoivat emotionaalisiin ärsykkeisiin yhtä lailla mutta eri tavalla kuin naiset. Esimerkiksi onnelliset tai pelästyneet kasvot aktivoivat miehellä oikean mantelitumakkeen, naisella vasemman. Miehet myös muistavat tunteisiin vetoavasta materiaalista eri asioita: miehille jää parhaiten mieleen tilanne, naisten aivot kirjaavat yksityiskohtia.

Vaikka kädenvääntö miesten ja naisten kyvyistä on ilmeisesti turhaa, aivojen sukupuolieroja ei voi painaa villaisella. Tietyissä asioissa

pienikin ero voi olla iso

Kun puhe kääntyy aivojen anatomiasta aivojen kemiaan, sukupuolten väliset erot näyttäytyvät kokonaan toisessa valossa. - Sukupuoli vaikuttaa aivoihin niin laajasti, ettei sitä voi sivuuttaa ilman että koko neurotiede vaarantuu, tähdentää Kalifornian yliopiston neurobiologian dosentti Larry Cahill.Miesten ja naisten aivot tuottavat useita välittäjäaineita - serotoniinia, dopamiinia, asetyylikoliinia, gamma-aminovoihappoa, vasopressiiniä, opioideja ja monoamiineja - eri määriä. Tämä voi selittää, miksi miehillä ja naisilla on erilainen alttius erilaisiin mielenterveyden häiriöihin. Miksi naiset kärsivät miehiä useammin masennuksesta ja miehet naisia useammin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä ADHD:stä?Tutkijoita kiinnostaa myös, miksi sukupuolet reagoivat keskimäärin eri tavoin joihinkin lääkeaineisiin. Saksassa on esimerkiksi havaittu, että traumojen hoidossa käytetty propanoli auttaa naisia muttei miehiä. - Näyttää siltä, että miesten ja naisten mielenterveysongelmia pitäisi hoitaa eri tavoin, Cahill sanoo.

Tutkimukset tehty uroksillaHoitoja ajatellen monet tutkimukset tutisevat perustallaan, sillä niissä on käytetty vain uroseläimiä - käytännön syistä: tuloksia on helpompi analysoida, koska niitä eivät vaikeuta hormonivaihtelut. Kivun genetiikkaan erikoistunut professori Jeff Mogil McGill-yliopistosta Kanadan Montrealista on jo osoittanut monta tulosta päteviksi vain uroksilla."Aivan skandaalimaista", Mogil tiivistää näkemyksensä New Scientist -lehdessä. "Naiset kärsivät kivusta enemmän kuin miehet, ja silti valtaosa kipututkimuksesta nojaa urosrottiin."

Pelkkiä vaihtoehtohoitoja käyttäneet syöpäpotilaat kuolivat huomattavasti todennäköisemmin kuin tavanomaista hoitoa saaneet, osoitti yhdysvaltalainen tutkimus.

Jos haluaa selvitä syövästä, kannattaa luottaa lääkäriin.

Syöpäkuolleisuus oli Yalen yliopiston tutkimuksessa jopa viisi kertaa suurempaa niillä, jotka hoitivat syöpäänsä pelkillä vaihtoehtoisilla menetelmillä kuin niillä, jotka kävivät tavanomaisissa hoidoissa.

Tulos ei sinänsä yllätä.

Vaihtoehtohoitojen kuten vaikkapa luontaistuotteiden ja homeopatian tehosta syövän tai muiden sairauksien hoidossa ei ole mitään näyttöä. Ne on jopa osoitettu tehottomiksi. Siksi puhutaan myös uskomushoidoista.

Harvemmin on silti tutkittu, miten vaihtoehtohoitoihin turvautuminen näkyy syöpäkuolleisuudessa.

Tutkijat tarkastelivat 840 amerikkalaisen syöpäpotilaan tapauksia. Tiedot oli kerätty kansallisesta syöpätietokannasta.

Potilaista 560 oli saanut syöpäänsä lääketieteellistä hoitoa ja 280 henkilöä hoiti syöpäänsä vain vaihtoehtoisilla menetelmillä. Kaikki potilaat olivat saaneet lääkäriltä syöpädiagnoosin vuosina 2004–2013.

Potilailla oli erilaisia syöpiä. Kaikkien syöpien kohdalla vaihtoehtohoitoihin turvautuneessa ryhmässä kuolleisuus oli suurempi.

Vaihtoehtohoitojen käyttäjistä rintasyöpään sairastuneet kuolivat 5,6 kertaa todennäköisemmin kuin tavaomaista hoitoa saaneet.

Paksusuolen syöpään sairastuneet vaihtoehtohoitojen käyttäjät kuolivat 4,5 kertaa todennäköisemmin ja keuhkosyöpään kaksi kertaa todennäköisemmin.

Keskimäärin riskitiheyksien suhde (hazard ratio) oli 2,5. Se tarkoittaa, että jokaista syöpäänsä kuollutta potilasta kohden vaihtoehtohoitojen käyttäjiä menehtyi 2,5 samaan sairauteen.

”Meillä on nyt näyttöä siitä, että vaihtoehtohoitojen käyttäminen toimivaksi todettujen hoitojen sijaan lisää kuolemanvaaraa. Toivottavasti tiedosta on hyötyä lääkäreille, jotka neuvovat potilaita hoitoihin liittyvissä valinnoissa”, sanoo tutkimusta johtanut syöpälääkäri Skyler Johnson Yalen yliopistollisesta sairaalasta tiedotteessa.

Uusista hoitomuodoista voi toki löytyä joitain toimivia, huomauttaa toinen tutkijoista, tohtori Cary Gross. Niitä pitäisi tutkia lisää.

”Meidän täytyy ymmärtää paremmin, mitkä hoidoista toimivat ja mitkä ei, oli kyse esimerkiksi uudenlaisesta immunoterapiasta tai suurista vitamiiniannoksista, jotta potilaat voivat tehdä oikeita päätöksiä”, Gross sanoo.

Tutkimuksen julkaisi Journal of the National Cancer Institute.

Vaihtoehtohoitoja käytetään Suomessakin. Täysi kieltäytyminen lääkärin hoidosta on kuitenkin harvinaista.

Suomeen on kaavailtu niin sanottua puoskarilakia, joka säätelisi vaihtoehtohoitoja ja niiden antajia, mutta lakihanke kaatui seitsemän vuotta sitten.

Kysely

Oletko kokeillut vaihtoehtohoitoja?

MooM
Seuraa 
Viestejä4914
Liittynyt29.6.2012

Viikon gallup: Oletko kokeillut vaihtoehtohoitoja?

Huomautuksena: on myös kokeellisia hoitoja, jotka ovat sinä vaiheessa testausta, että eivät vielä ole pätevästi toimiviksi osoitettuja. Eivätkä ehkä sellaisiksi koskaan osoitukaan. Näitä tosin ei yleensä nimitetä vaihtoehtohoidoiksi. Muuten samaa mieltä. Tosin onhan meillä vaihtoehtoisia faktojakin nykyisin... Puoskarointi ehkä on turhan painolastinen sana, mutta 'uskomushoito' on oma suosikini.
Lue kommentti

Antiikin komos viihdytti samoilla aineksilla.

Suomen kesä on täynnä kulttuuritapahtumia. Jos kulttuuri ymmärretään väljästi ihmisen eri kykyjen kehittämiseksi, sen piiriin voidaan laskea melkein mitä vain eukonkannosta oopperaan.

Kulttuuri-sanan lähtökohta on latinan cultūra, joka tarkoittaa maanviljelyä tai jalostamista. Jo muinaiset roomalaiset puhuivat ’hengenviljelystä’, jolla tarkoitettiin henkisten kykyjen kehittämistä mahdollisimman täydellisiksi.

Lainasanojen kulkusuuntien perusteella voi päätellä, mistä sanan tarkoittama ilmiö on peräisin ja miten se on levinnyt kielialueelta toiselle.

Uusimman sanaston kohdalla asia tuntuu itsestään selvältä, koska kehitys on yleisesti tunnettua. Ketään ei yllätä tieto siitä, että popmusiikin sanasto on suurelta osin angloamerikkalaista. Vastaavalla tavalla myös vanhemmat sanakerrostumat kertovat kulttuuri-ilmiöiden synty-, kehitys- ja leviämisprosesseista.

Vanhojen lainojen kohdalla asiaa mutkistaa se, että samat sanat ovat kulkeneet monia eri teitä ja niiden merkitys on aikojen kuluessa muuttunut käyttökontekstin mukaan.

Esimerkiksi orkesteri on lainattu suomen kieleen 1800-luvun puolimaissa ruotsista, mutta alkuaan se juontuu antiikin kreikasta, jossa se sananmukaisesti merkitsi tanssimispaikkaa eli kuoron ja näyttelijöiden esiintymisaluetta teatterissa. Vasta 1700-luvulla sana sai soitinyhtyeen merkityksen.

Kreikasta saatu teatteri on alun perin tarkoittanut katselupaikkaa, esimerkiksi istumiseen soveltuvaa rinnettä, jonka edessä näytös esitettiin. Skene oli esiintymisalueen taakse pystytetty teltta tai muu tilapäinen pukusuoja, josta myöhemmin kehittyi oikea näyttämörakennelma.

Suomeen skene on lainattu tuoreena slangisanana englannista näkymän merkityksessä. Teatteriin ja elokuvaan liittyvässä ammattisanastossa samaa alkuperää olevia aineksia on käytetty jo aiemmin. Esimerkkejä ovat käsikirjoittajaa tarkoittava skenaristi ja lavastustaidetta merkitsevä skenografia.

Kesäteatterien suosikkiohjelmistoa ovat huvinäytelmät eli komediat. Nimityksen taustalla on kreikan kulkuetta merkitsevä komos.

Vanhimmat komediat ovat olleet kulkueen muodossa esitettyjä riehakkaita lauluja ja tansseja, joiden lomassa on heitetty herjaa sekä katselijoille että yhteiskunnan silmäätekeville. Samat konstit purevat myös Suomen suvessa, satoi tai paistoi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2017

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 8/2017

 

PÄÄKIRJOITUS

Mystiikka palasi metsään

Puilla ei ole tunteita. Se on silkkaa mystiikkaa.

 

PÄÄUUTISET

Unohtaminen palvelee älyä

Muisti syntyi tekemään viisaita päätöksiä,
ei keräämään nippelitietoa.

Nykyihmisen suhteet mutkistuivat

Jo alkuvaiheen esiäiti kohtasi neandertalmiehen.

Auringonpimennys on geometriaa

Avaruuden mitoissa Kuu näyttää meistä
yhtä suurelta kuin Aurinko.

Luvassa akuton puhelin

Mallikappaletta on jo testattu koesoitoilla.

 

ARTIKKELIT

Rakkaus iskee kuin raju stressi

Kun häntätumakkeessa leimahtaa, aivoihin hyökyy
hormonimyrsky, joka suistaa mielen raiteilta.

Mistä löytyy uusi Maa?

Suurteleskooppi alkaa etsiä elämän merkkejä eksoplaneetoilta.
Sille on jo seitsemän lupaavaa kohdetta.

Papillooman perässä

Paleogeneetikko teki hämmästyttävän löydön:
nopeasti yleistyvä seksitauti tuli neandertaleilta.

Viljelmille halutaan villejä pölyttäjiä

Jos kimalaiset ja muut mesipistiäiset katoavat,
me menetämme hedelmät, marjat ja kasvikset.

Jos juokset, juokse oikein

Hyvä tekniikka säästää rasitusvammoilta.
Asiantuntija antaa ohjeet terveelliseen tyyliin.

Paha hiili kiertää hyötykäyttöön

Suomessakin kehitetään menetelmiä, joilla
hiilidioksidista saa ruokaa ja raaka-aineita.

 

TIEDE VASTAA

Kauanko ihminen voi olla pissaamatta?

Miltä avaruudessa tuoksuu?

Voiko verta imevä punkki räjähtää?

Miksi kuulokkeiden piuhat sotkeutuvat?

Miksei alkeishiukkasta voi pilkkoa?

Kuinka kauan kanto elää?

 

KIRJAT

Menneestä jäi järeät jäljet

Kummuissa ja kivissä on meidän tarinamme. Salaisuuksineen.

 

OMAT SANAT

Kesäteatteri palaa juurilleen

Antiikin komos viihdytti samoilla aineksilla.

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Totuuden rakastaja

Filosofi Ilkka Niiniluoto taistelee huuhaata vastaan.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Kantavanhemmillemme sana tarkoitti vielä kuviota.

Kesänviettoon kuuluu itsensä hemmottelu, ja moni tekee sen lukemalla. Mikä olisikaan leppoisana hellepäivänä sen mukavampaa kuin rentoutua lepotuolissa, siemailla virkistävää juomaa ja ottaa käteen hyvä kirja.

Kirjat ovat tulleet suomalaisten elämään jo keskiajalla. Niitä näki kirkon alttarilla sekä pappien ja pyhimyspatsaiden käsissä. Harvat niitä osasivat lukea ja vielä harvemmat kirjoittaa, mutta kirjoiksi ne kuitenkin osattiin tunnistaa ja nimittää.

Kirja-sana esiintyy kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä, myös kantasuomessa, mutta merkitykset vaihtelevat. Ilmeisesti se on alkuaan tarkoittanut neulottua tai piirrettyä kuviota. Tästä muistuttavat johdokset kirjailla ja kirjoa.

Suomen eteläisessä sukukielessä virossa kirjaa sanotaan raamatuksi. Tämä on venäläinen laina, joka on viron kautta levinnyt myös suomeen. Vanhassa kirjakielessä sitä on käytetty yleisesti kirjan merkityksessä, ja vasta myöhemmin se on täsmentynyt tietyn pyhän kirjakokoelman erisnimeksi.

Tästä puolestaan käytettiin nimitystä Biblia ennen kuin se vaihdettiin Raamatuksi 1800-luvulla. Biblia on kreikkaa ja merkitsee kirjoja monikossa. Sanan taustalla on muinaisen foinikialaisen kaupungin nimi Byblos. Sen satamasta laivattiin maailmalle kirjoitusalustana käytettyä papyrusta.

Kirjain on uudissana, jonka on keksinyt E. A. Ingman vuonna 1834. Sitä ennen kirjaimia nimitettiin ruotsin bokstav-sanasta väännetyillä vastineilla, kuten pokstaavi tai puustavi.

Ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittaja Antti Lizelius tarjosi käyttöön sananmukaista suomennosta kirjansauva, mutta se ei saanut kannatusta.

Lehti on vanha indoeurooppalainen laina, joka alun perin on tarkoittanut kasvin lehteä.

Merkityksen laajenemiselle ovat tarjonneet mallia latinan folium ja ruotsin blad, joilla on jo aiemmin ollut molemmat merkitykset. Vanhassa kirjasuomessa käytettiin lainasanaa plati ennen kuin edellä mainittu Lizelius otti käyttöön lehti-sanan sen rinnalla.

Lukea on vanha perintösana, joka on merkinnyt alkuaan laskemista tai luettelemista. Ulkoluku on ollut muistista luettelemista, sisälukua opeteltiin piispa Gezeliuksen johdolla 1600-luvun loppupuolella. Niistä ajoista muistuttaa sananlasku: Lue poikani kirja, kyllä kirja palkan maksaa.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017