Jo yli 150 akateemista tutkimusta vihjaa, että sormiemme pituudet kertovat, millaisia lahjoja ja riskejä meillä on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä vastaavuudet selittää.


millaisia lahjoja ja riskejä meillä on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä,
mikä vastaavuudet selittää.




Etusormeni on 7,2 senttimetriä, ja nimetön on millilleen yhtä pitkä. Näiden kahden sormeni suhdeluku - etusormen pituus jaettuna nimettömän pituudella - on siis tasan yksi. Tuloksen perusteella olen todennäköisesti nainen ja hetero, en saa polviini nivelrikkoa, en ole mestari urheilussa enkä loista matematiikassa.

Kuulostaa omalaatuiselta horoskoopilta, mutta väitteet perustuvat viidessä eri yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin - ja polvieni tulevaisuutta lukuun ottamatta voin itse vahvistaa niiden pitävän paikkansa.

Miten muka sormien pituus voi kertoa ihmisestä jotain muutakin kuin sen, että pitkä- ja sorjasormisen voi olla helpompi painella pianonkoskettimia kuin lyhytnäppisen?




Kämmen ja sormet syntyvät rinnan


Tutkijoilla ei ole vielä käsitystä siitä, miten sormien pituus säätyy, mutta käden kehitys tunnetaan hyvin. Näin kehitysvaiheet tiivistää Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola:

- Käsi alkaa kehittyä 24 päivän iässä. Silloin alkion kaulan alueen alaosaan muodostuvat raajasilmut.

- Kasvun ohjat ottaa raajasilmun kärjessä sijaitseva paksuntunut pintasolukko, kärkiharjanne. Uloke lähettää signaalimolekyylejä, jotka käskevät silmun solut jakautumaan ja kerrostumaan kädeksi.

- Kun alkio saavuttaa viidennen kasvuviikon, melamaisesta käsilevystä kuroutuvat esiin raajan osat, olkavarsi, kyynärvarsi ja käsi.

- Samoihin aikoihin käden kärki alkaa pilkkoutua viideksi sormeksi signaalimolekyylien ohjauksessa.

- Ohjelmoitu solukuolema tuhoaa sormien välisen, turhaksi käyneen kudoksen. Kämmenen ja kämmenselän järjestymisen hoitaa alkion pintakerros, ektodermi.

- Raajojen rustot alkavat kehittyä viidennellä viikolla, ja luunmuodostus on vauhdissa seitsemännellä viikolla.


Lyhyys viestii eri asioita

Samaa kummastelevat tutkijat. - Pidin sormien suhdeluvuista vedettyjä päätelmiä pelkkänä potaskana, ennen kuin näin todisteet omin silmin, tunnustaa psykologian dosentti Peter Hurd Albertan yliopistosta Kanadasta.

Hurdin mieli muuttui vuonna 2005, kun hänen tutkijaryhmänsä mittasi sormet 300 opiskelijalta ja sitten testasi heidän luonteenpiirteitään. Biological Psychology -lehdessä julkaistu analyysi paljasti muun muassa kytköksen aggressiivisuuteen: joukon väkivaltaisimmiksi osoittautuivat miehet, joiden etusormi oli suhteellisesti lyhyin. Naisilta samanlaista vastaavuutta ei löytynyt.

- Naisen nysä etusormi kielii liikunnallisista lahjoista, väittää Lontoon King’s Collegen lääketieteen professori Tim Spector British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Hän perustaa näkemyksensä tutkimukseen, johon osallistui 600 naispuolista kaksosta.

Tulosten mukaan etuormen pituus ja urheilusaavutukset kulkevat käsi kädessä. Kaikilla kärkituloksiin yltäneillä etusormi oli nimetöntä lyhyempi. Erityisen hyvin naiset pärjäsivät juoksemisessa ja muissa juoksutaitoa vaativissa lajeissa, kuten jalkapallossa ja tenniksessä.


Myös taudit menevät ristiin

Lyhyessä etusormessa on naisten kannalta myös varjopuolensa. Se näyttää ilmentävän alttiutta nivelrikkoon.
Tämä paljastui, kun Nottinghamin yliopiston tutkijat röntgenkuvasivat ja mittasivat lähes 2 000 nivelrikkopotilaan ja tuhannen verrokin sormet. Vaikka riskitekijät, kuten nivelvauriot ja liikunnan puute, otettiin huomioon, nimetöntä lyhyempi etusormi lähes tuplasi polvien nivelrikkoriskin naisilla.

Miehillä tilanne on päinvastainen: terveysongelmia ennustaa pitkä etusormi. Näin viestii Liverpoolin yliopiston tutkimus, jossa miesten sydänkohtausriski kasvoi etusormen pituuden mukana.


Linkkejä seksistä syömishäiriöön

Kaiken kaikkiaan sormien suhteista on julkaistu jo yli 150 akateemista tutkimusta. Niissä pituudet on yhdistetty edellä mainittujen ominaisuuksien ja riskien lisäksi muun muassa syömishäiriöihin, masennukseen, musikaalisuuteen ja koulumenestykseen - alakoulusta alkaen. Britannian Bathin yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että lyhyt etusormi ennakoi jo seitsenvuotiailla hyvää menestystä matematiikassa mutta tavanomaista suoritusta luetun ymmärtämisessä.

Kalifornian Berkeleyn yliopiston tutkijat ovat onnistuneet yhdistämään sormien pituudet jopa seksuaaliseen suuntautumiseen.

Nature-lehdessä julkaistu raportti kertoo, että heteronaisten etusormi ja nimetön ovat tasamittaisemmat kuin lesbojen. Sama ilmiö näkyy myös miehissä - mutta vain, jos miehellä on useita vanhempia veljiä. Esikoisena syntyneiden homomiesten sormet ovat samanlaiset kuin heteromiesten.


Globaalit keskiarvot 0,96 ja 1

Lukuisista selvityksistä huolimatta yksikään tutkija ei edelleenkään tiedä, mikä sormia, alttiuksia ja taipumuksia oikein yhdistää.

- Se on faktaa, että etusormen ja nimettömän pituuden suhde on miehillä ja naisilla tyypillisesti erilainen. Miesten etusormi on tavallisesti lyhyempi kuin nimetön, naisten sormet taas ovat yleensä suurin piirtein samanpituiset, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.

Topparin brittikollega, Keski-Lancashiren yliopiston psykologian professori John Manning on omien mittaustensa perusteella laskenut sukupuolille keskimääräiset sormien suhdeluvut eli 2D:4D-suhteet; kaavan D on peräisin englannin sanasta digit, ’sormi’.

Miesten luku on 0,96, eli miesten etusormen pituus on keskimäärin 96 prosenttia nimettömän pituudesta. Naisten luku on 1, eli useimmilla sormet ovat yhtä pitkät.




Jos mittaat, mittaa millilleen!


Jos haluat laskea omien sormiesi suhdeluvun, tarvitset etusormesi ja nimettömäsi tarkan pituuden.

- Mittaa sormet oikeasta kädestä. Tutkimusten perusteella oikea käsi näyttää pituuserot vasempaa paremmin. Syytä ei tiedetä.

- Mittaa sormet päästä juuriuurteeseen. Monilla sormen tyvessä näkyy kaksi uurretta; käytä alinta.

- Tee mittaus - jos suinkin mahdollista - länkiharpilla. Se on vankkuudessaan tähän tehtävään paras väline.

- Mikäli olet harjaantumaton harpinkäyttäjä, skannaa tai kopioi kädestäsi kuva ja mittaa sormet siitä juuriuurteesta päähän.

- Jaa etusormen pituus nimettömän pituudella, ja saat suhdelukusi.

Näin opastaa Albertan yliopiston Peter Hurd, jolta pyysin ohjeita kaikille niille, joita oma sormisuhde kiinnostaa. Hän myös tähdentää "ehdotonta tarkkuutta".  Vaikkei kukaan kotona virallista tutkimusta teekään, koeta olla huolellinen sormenpään pehmeän kudoksen kanssa. Se pitää saada mitatuksi luonnollisessa asennossaan. Muuten tulos Hurdin mukaan auttamatta vääristyy.




Teoria tarjoaa hormoneja

Vallitsevan otaksuman mukaan sormien pituudet vakiintuvat jo ennen syntymää. Tämä mielessään sormilogit ovat hakeneet suhteelliseen vaihteluun selitystä sikiönkehityksen aikaisista sukupuolihormonien pitoisuuksista.
John Manning esitti jo kymmenisen vuotta sitten hypoteesin, jonka mukaan keskeisellä nais- ja mieshormonilla on oma tehtävänsä: estrogeeni vaikuttaa etusormen ja testosteroni nimettömän kasvuun.

Näin ollen lyhyt etusormi kertoisi sikiön kehittyneen testosteronikylvyssä, kun taas pitkä paljastaisi estrogeenia olleen enemmän kuin testosteronia. Koska sikiöaikainen hormonialtistus kytkeytyy myös hedelmällisyyteen, sormien suhteesta olisi Manningin mukaan pääteltävissä itse kunkin aikuisiän lisääntymisterveys.


Turussa vedettiin vesiperä

Väitteen tueksi ei ole saatu pitävää näyttöä. Muiden muassa Jorma Toppari on kollegoineen tutkinut Manningin teoriaa niin Turussa kuin Tanskassa, mutta sormien pituuksista ei löytynyt kytköstä sen enempää poikavauvojen piilokiveksisyyteen kuin aikamiesten siittiöntuotantokykyyn, vaikka hormonien tiedetään vaikuttavan kumpaankin.

 - Valitettavasti, Toppari lisää. - Olisihan se kätevää, jos hormonaaliset häiriöt voisi nähdä heti kättelyssä.
Sormisuhteen mahdollista yhteyttä hedelmällisyyteen tutkii paraikaa myös Turun yliopiston ekologi Samuli Helle kollegoineen. - Olemme ruotineet asiaa¬ monen eri tekijän suhteen kolmensadan eri-ikäisen suomalaisnaisen otoksesta, mutta linkkiä hedelmällisyyteen ja lapsimäärään ei ole löytynyt.


Ehkä sittenkin perimä

Manningin teeseille ei tule tukea King’s Collegen Tim Spectoriltakaan.

- Meidän tutkimuksemme mukaan kohdun olot vaikuttavat sormiin vain vähän. Sen sijaan pituus on vahvasti perinnöllistä, Spector selitti taannoin BBC:n uutisissa. - Tämä viittaa siihen, että nimenomaan geenit, eivät hormonit, ovat avainasemassa sormien pituuden säätelyssä.

Myös Jorma Toppari arvelee, että sukupuolten erilainen sormisuus saattaa selittyä geeneillä, jotka osallistuvat niin testosteronin ja estrogeenin tuotantoon kuin sormien kehitykseen. Tähän suuntaan viittaavat myös tuoreet tutkimukset, jotka vastoin aiempia oletuksia osoittavat, että sormien pituus säätyy vielä lapsuusvuosina.


Kiirehditty asioiden edelle

- Sormien suhteellisista pituuksista ei ole paljastunut mitään, millä olisi tieteellistä merkitystä tai mistä olisi yleistä hyötyä, Toppari summaa sormitutkimusten nykyisen saldon.

- Isoista otoksista voi halutessaan löytää kaikennäköisiä vastaavuuksia, mutta yksilöihin ne eivät suinkaan aina päde.

Samuli Hellekin ihmettelee intoa repiä railakkaita päätelmiä ihmisten sormista, vaikka edes sormien pituuden määräävää perusmekanismia ei tunneta.

- Asiaa olisi fiksuinta setviä ensin jyrsijöillä, hän huomauttaa - Ihmislaji on tällaisissa tutkimuksissa varsin kehno koekaniini.



Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Sormiteorioista lisää:
John Manning, Finger Book, Faber & Faber 2008.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25749
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.