Pakkaus on nerokas, ja jääkaappi tarjoaa jarrutusapua.

Kananmunan säilyvyysajaksi merkitään koko EU:n alueella 28 päivää muninnasta, mutta esimerkiksi munakkaaseen viileässä säilytetty muna kelpaa vielä kuukausia parasta ennen -päiväyksen umpeuduttua.

Hyvä säilyvyys on munan nerokkaan pakkauksen ansiota. Tuoretta munaa suojaa kolme kalvoa. Kuoren päällä on vahakerros, kutikula, joka hengittää muttei juuri päästä bakteereita sisään. Heti sen alla ovat ulompi ja sisempi kuorikalvo.

Ikä näkyy uinnista

Kananmuna on siitä turvallinen tuote, ettei vanhaksi menemistä voi olla huomaamatta. Pilaantunut muna haisee  – no, pilaantuneelta munalta. Munan laatua arvioitaessa nenä on kuitenkin karkea mittari. Pitkään säilytettäessä muna menettää monia ruoan valmistuksessa tärkeitä ominaisuuksia, vaikka syömäkelpoinen vielä olisikin.

Laatu heikkenee huoneenlämmössä saman verran päivässä kuin jääkaapissa neljässä päivässä. Paras paikka on omassa pakkauksessa tai ilmatiiviissä rasiassa tylppä pää ylöspäin. Tällöin munan ilmatasku on luontevasti ylimpänä. Pakkaus suojaa kuivumiselta sekä vierailta hajuilta ja mauilta. Oikein säilytetty muna menettää vettä ilmakanaviensa kautta noin viisi mikrolitraa vuorokaudessa. Kun vettä haihtuu, sisällä oleva ilmatasku kasvaa.

Tuoreuden voikin testata ravistelemalla tai upottamalla munan kylmään veteen. Tuore muna uppoaa vesiastian pohjaan kyljelleen eikä hölsky heilutettaessa. Mitä lähempänä pintaa muna ui, sitä vanhempi se on. Vesi vaeltaa myös munan sisällä, sillä keltuainen on paljon väkevämpi liuos kuin valkuainen. Kun vettä siirtyy valkuaisesta keltuaiseen, keltuainen turpoaa. Tällöin sitä suojaava kalvo repeytyy herkästi. Juuri siksi vanhan munan keltuainen leviää rikottaessa.

Proteiinit ilahduttavat leipojaa

Säilytyksen aikana muna menettää myös hiilihappoaan, joka haihtuu hiilidioksidina. Siksi valkuainen muuttuu emäksisemmäksi eli sen pH nousee. Tuoreeltaan valkuaisen pH on 7,7 mutta vanhassa munassa jopa 9,2. Kun pH nousee, proteiinien käyttäytyminen muuttuu.

Tämä on hyödyksi leivonnassa. Juuri munittu muna vaahtoutuu huonosti, koska valkuaisen proteiinit ovat kietoutuneet yhteen, minkä huomaa valkuaisen sameudesta. Hieman ikääntyneessä munassa proteiinimolekyylit saavat pinnalleen negatiivisen varauksen ja alkavat hylkiä toisiaan. Kasaumat hajoavat, proteiineista tulee vesiliukoisia, ja valkuainen kirkastuu. Tällöin sen rakenne on höltynyt niin, että ilmakuplat pääsevät helposti kuohkeuttamaan taikinan.

Kakku- tai kohokasleipurin kannalta munan otollisin käyttöaika menee kuitenkin ohi nopeasti, jopa viikossa. Mitä juoksevampi valkuainen, sitä nopeammin se vaahtoutuu, mutta sitä nopeammin vaahto myös latistuu. Emäksisen vaahdon valkuaisverkosto on nimittäin heikko.

Rikottu pilaantuu pian

Rikottu muna säilyy parhaiten tiiviissä rasiassa jääkaapissa. Eroteltu valkuainen säilyy jopa viikon, mutta rasvapitoinen keltuainen – esimerkiksi veteen upotettuna  – vain muutamia päiviä. Myös pakastettaessa keltuainen ja valkuainen kannattaa erottaa omiin rasioihinsa. Keltuainen kestää pakastuksen paremmin, jos sekaan lisää hyppysellisen suolaa tai sokeria. 

Asiantuntijoina elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta ja Riikka Vierimaa Kananmunatiedotuksesta

Lue lisää: Finfoodin Kananmunatiedotus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009

Jos maalaat pääsiäismunia

  •  Puhalla munat pesun jälkeen tyhjiksi, sillä kuoren vahapinta, kutikula, kuluu pesussa pois eikä ole enää suojaamassa munaa pilaantumiselta.
  • Tyhjennystä varten tee munan tylppään päähän pieni reikä ja terävään hieman suurempi niin, että keltuainen rikkoutuu.
  • Puhalla ilmaa sisään tylpästä päästä, missä munan ilmatasku sijaitsee.
Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25765
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.