Maailman johtava tietoyhteiskuntalaboratorio hajosi kokoelmaksi järjestelmiä, jotka eivät pelaa yhteen. Nyt eri tahot pohtivat:

Teksti: Marko Hamilo

Jos haluaisin leuhkia ulkomaalaisille, kuinka kehittynyt suomalainen tietoyhteiskunta on, aloittaisin kertomalla, milloin ensi kerran maksoin laskuja verkkopankissa. Vuosi oli 1994. Suomen Yhdyspankin Solo-palvelu oli käytettävissä internetissä telnet-pääteyhteydellä jo ennen verkkoselainta.

1990-luvulla Suomi oli digitaalinen edellä­kävijä melkein kaikilla mittareilla. Maailman ensimmäisen gsm-puhelun soitti Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri Helsingissä jo 1991, ja vuosikymmenen lopulla matkapuhelinta käyttivät lähes kaikki. Olimme ensimmäisinä siirtymässä digitelevisioon, ja Sonera valloitti Eurooppaa. Suomi oli maailman silmissä digitaalisen tulevaisuuden laboratorio.

Muut kiihdyttivät käytössä

2000-luvun alussa helsinkiläiset toimittajat lähtivät Tallinnaan, kun halusivat saada esimakua digitaalisesta yhteiskunnasta. Siellä saattoi ihastella, kuinka langattoman internetyhteyden sai jopa puistonpenkiltä. Samaan aikaan Helsingissä nettiin pääsi ilmaiseksi vain parista kahvilasta.

Sittemmin edelläkävijän maineemme on kolhiintunut useaan otteeseen, emmekä enää ole maailman kärkeä edes kännyköiden ja henkilökohtaisten tietokoneiden käyttäjinä. 

Suomi on siis jäänyt jälkeen juuri siinä, missä yleensä olemme hyviä: uuden tekniikan käyttöönotossa. Perässähiihtäjiä emme onneksi vielä ole, vaikka laajan maan syrjäisimmissä kolkissa ei saakaan tilattua ihan kaikkein nopeimpia laajakaistayhteyksiä.

Mutta huonommalta näyttää, jos katsomme, mihin digitaalista tekniikkaa käytetään.

Hallinnossa Hondurasin tasoa

Kun virolaiset vaaleissa äänestävät tottuneesti netissä, Suomi joutui uusimaan sähköisen äänestyksen, jota vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin kolmessa kunnassa. Nyt näyttää siltä, ettei kopissa enää edes yritetä äänestää tietokoneella. Nettiäänestys on näillä näkymin mahdollinen aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa.

Vaalit eivät ole poikkeus vaan sääntö. Vuonna 2008 YK:n "digitaalista demokratiaa" mittaava e-Participation Index sijoitti Suomen jaetulle 43. sijalle yhdessä Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa. Kärjessä olivat Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Indeksi arvioi julkisen hallinnon verkkotoimintoja sen mukaan, kuinka hyvin ne tarjoavat kansalaisille paitsi tietoa myös palveluita ja työkaluja, joilla osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Samana vuonna YK katsasti julkisen hallinnon onlinepalvelujen kehittyneisyyttä. Arvioinnin kohteena oli lähinnä kansalaisille suunnattu hallinnon portaali. Nyt kärkeen ylsi Tanska. Suomi sijoittui sijalle 23 juuri ennen Unkaria.

Myös Maailman talousfoorumi ja teknologiajätti IBM vertailevat säännöllisesti tietoyhteiskuntia. Niiden kartoituksissa Suomen sijoitus on laskenut vuodesta 2005 alkaen.

Mistä oikein on kyse?

Elinkeinoelämä sparraa

Suomen ensimmäisen tietoyhteiskuntastrategian valmisteli pääministeri Esko Ahon hallitus 1990-luvun alussa. Siinä hallitus otti tehtäväkseen luotsata niin yritykset kuin kunnat digitaaliseen tulevaisuuteen. Siihen aikaan pidettiin yleisesti hulluna ajatuksena esimerkiksi sitä, että kaikissa kouluissa olisi internetyhteys oppilaidenkin käytössä. Nyt se on selviö.

Tästä roolit ovat muuttuneet. Nykyään elinkeinoelämä on huolissaan nimenomaan julkisen hallinnon jälkeenjääneisyydestä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkaisi marraskuussa varsinkin Aasian tietoyhteiskuntien tuntijana kunnostautuneen Teppo Turkin raportin Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus. Evalaisen ajattelun mukaan ilman nykyistä parempia digitaalisia palveluita emme pysty parantamaan tuottavuutta ja ilman tuottavuuden parantumista taloutemme ei selviä väestön ikääntymisestä.

Tietotekniikan palveluyrityksessä Tiedossa johdon neuvonantajien yksikköä johtava Bo Harald sanoo, että raportissa olisi voinut olla selkeämpiä vaatimuksia myös yritysten suuntaan.

- Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että yritykset säästäisivät esimerkiksi e-laskutukseen siirtymällä 2,8 miljardia euroa. Tätä ajatellen merkillisen hitaasti tässä on edetty.

Haraldin mukaan suomalaisten läpimurto verkkopankkien käyttöönotossa perustui läpinäkyvään hinnoitteluun. Asiakas pääsi halvemmalla, kun käytti nettipankkia. E-laskun suhteen olemme jääneet jälkeen. - Monessa maassa on täysin normaalia periä reippaastikin hintaa paperilaskuista, mutta Suomessa kuluttajaviranomaiset suojelevat turhia kuluja, Harald hämmästelee.

Rekisterit ovat levällään

Mutta ainakin valtio ja kunnat kehittävät tietoyhteiskuntaa täydellä tohinalla! Sen vaikutelman on saanut paikallisista hankkeista, joita riittää joka niemeen ja notkoon.

Juuri se onkin tietoyhteiskuntamme ongelma, Turkki väittää.

Suomalainen tietoyhteiskunta hajosi paikallisiin hankkeisiin, eivätkä tietojärjestelmät pelaa yhteen. Esimerkiksi terveydenhuollossa on yhä valtavasti kuntien ja valtion rekistereitä, jotka eivät "keskustele keskenään". Tämän takia riskiryhmiin kuuluvia ei voitu kutsua sikainfluenssarokotukseen henkilökohtaisesti, vaan he joutuivat jonottamaan tuntikaupalla ulkona tuulessa ja sateessa.

Turkin mielestä kansalaisten palvelemisen kannalta tärkeät tietojärjestelmät on saatava kommunikoimaan keskenään - vaikka se sitten vaatisi kuntien itsehallintoon puuttumista.

Kansalaiskortti haaskasi aikaa

Evan raportissa vaaditaan myös niin sanottujen sähköisten asiointitilien käyttöönottoa. Ideana on, että kansalainen voi asioida netissä "yhdellä luukulla" kaikkien viranomaisten kanssa. Juuri kansalaisen kotisivu, jolta pääsee kaikille luukuille, nosti Tanskan YK:n selvityksessä onlinepalvelujen kärkeen. Suomessa asiointitilejä kokeiltaneen tämän vuoden lopulla.

Asiointitili edellyttää tietysti kansalaisen tunnistamista. Haraldin mielestä Suomi menetti 3-5 vuoden etumatkan yrittäessään luoda tarkoitukseen sähköisen kansalaiskortin. Harald ei käsitä, miksi piti väkisin yrittää ottaa käyttöön kortti, kun kansalaiset halusivat käyttää luotettavaan tunnistamiseen pankkien tunnuksia. Pankit myöntävät tunnuksia myös pankkitilittömille, Harald huomauttaa.

Haraldin mielestä tanskalaisten malli asiointitilistä valtion portaalissa saattaa olla jo vanhentunut. - Nyt pitäisi antaa kansalaisille vapaus hoitaa asioita myös muualla - esimerkiksi tavalla tai toisella rahaan liittyvät asiat kuuluvat verkkopankkeihin, Harald sanoo.

Toisaalta kaikkea ei edes pidä digitalisoida, Turkki muistuttaa. Esimerkiksi veroehdotuksen käyttöönotto järkevöitti verotusta paljon enemmän kuin olisi järkeistänyt pelkkä veroilmoituksen siirto verkossa täytettäväksi.

Virastot tekevät bisnestä

Evan raportti kritisoi myös valtion maksuperustelakia. Sen nojalla julkinen valta tekee bisnestä tiedoilla, jotka se on kerännyt veronmaksajien rahoilla.

Suomi on vapauttamassa julkisia tietojaan, mutta asiaan liittyy vaikeita poliittisia ja periaatteellisia ongelmia, kertoo Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan pääsihteeri Kristiina Pietikäinen.

- Moni virasto saa tuloja tietojensa hyödyntämisestä.

Ostin viime kesänä kännykkäni gps-sovellukseen maastokartan. Se maksoi paljon, koska Maanmittauslaitoksen kartoista ei saa vapaasti jalostaa uusia tuotteita - toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä veronmaksajien rahoittama tieto on lain mukaan kansalaisten ja yritysten vapaasti käytettävissä ja tuotteistettavissa.

En ole leuhkinut kännykkäkartallani ulkomaalaisille.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan raportti Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus

www.eva.fi/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Maa tarvitsee digijohtajan

Suomen imago on paikattavissa, kun ryhdytään toimiin, uskoo Eva ja ehdottaa näitä:

- Valtiovarainministeriöön yhteiskunnan digikehitystä ohjaava "konsernijohtaja".

- Tietojärjestelmät ja perusrekisterit yhteensopiviksi viivytyksettä.

- Sähköinen asiointitili viranomaisasiointiin heti jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle.

- Henkilötunnistus kaikenlaisten asiointitilien käyttöön.

- Sähköinen lasku ja automatisoitu kirjanpito pikaisesti.

- Julkisen sektorin tiedot vapaasti hyödynnettäväksi.

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan pääsihteerin, liikenne- ja viestintäministeriön apulaisosastopäällikön Kristiina Pietikäisen mukaan valtaosa toimista on jo tekeillä - mutta iso pala myös puuttuu. Eteneminen edellyttäisi selkeää johtajuutta. - Tätä ei nyt ole. Eri ministeriöt toimivat eri suuntiin ja eriaikaisesti eivätkä keskustele keskenään.

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25729
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2015 yli 242 000 ihmistä, koettelivat muuten 660 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta yli 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos vuosiraportissaan 2016, jossa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Raportin ilmestymisen jälkeen tuholukuja ovat ennättäneet kasvattaa muun muassa Winston, Nepartak, Linrock, Haima ja Matthew. Elokuun lopussa Harvey hukutti Houstonin, nyt Karibialla ja kohta Floridassa riehuu Irma, Atlantin myrskyjen mittaushistorian voimakkain hurrikaani.

Ilmastonmuutos suosii myrskyjä?

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Hallitsevan käsityksen mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se kyllä voimistaa myrskyjä mutta vasta pitkällä aikajänteellä.

Jotkut ovat kuitenkin alkaneet empiä. 

Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski jo 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi puolestaan, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Kummassakin tutkimuksessa tärkein muutosvoima löytyi sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen otaksutaan vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on tänä vuonna mitattu pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 8.9.2017. Korjattu hurjimpien myrskytuulten nopeudeksi metriä sekunnissa 8.9.2017.