Naisen orgasmille on intohimoisesti haettu evolutiivista selitystä, mutta mitä ilmeisimmin se on samanlainen alkionkehityksen sivutuote kuin miehen nänni. Mukava, mutta biologisesti viraton.


mutta mitä ilmeisimmin se on samanlainen alkionkehityksen sivutuote
kuin miehen nänni. Mukava, mutta biologisesti viraton.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006



Naisen orgasmi hämmentää. Siinä missä miehen laukeamisella on ilmiselvä biologinen tarkoitus - se ampuu siittiöt matkaan kohti munasolua - naisen orgasmin olemassaoloon ei ole löytynyt käypää evolutiivista perustaa.

Etsitty on ja ehdokkaita tarjottu. Suosituimman näkemyksen mukaan orgasmi tavalla tai toisella lujittaisi naisen suhdetta mieheensä ja kasvattaisi näin parin lapsikatrasta. Toisen paljon kannatetun ajatuksen mukaan orgasmisupistelu toimisi ikään kuin hydraulisena pumppuna, joka imisi siittiöt kohtuun ja siten parantaisi hedelmällisyyttä - ja mahdollistaisi jopa parhaan sperman valinnan.

- Teorioita riittää, mutta ongelmana on, ettei tiede ole kyennyt näyttämään niitä toteen. Ei ole pitävästi osoitettu, että orgasmi vaikuttaisi naisen lisääntymiseen tai hedelmällisyyteen millään tavoin, sanoo Indianan yliopiston biologian professori Elisabeth A. Lloyd, joka kirjassaan The Case of Female Orgasm ruotii 21 orgasmiselitystä - ja tyrmää ne yhtä lukuun ottamatta tieteellisesti hatarina.


Kulttuuri ruokkii kuvitelmia

Lloydin mukaan teorioista näkyy, että naisen orgasmille haetaan väen vängällä samanlaista evolutiivista tarkoitusta kuin on miehen orgasmilla. Paineita lisää se, että nimenomaan naisen orgasmiin liittyy uskomattoman vahvoja kuvitelmia.

- Kulttuurimme - eritoten populaarikulttuurimme - ruokkii sitkeästi muun muassa uskomusta, jonka mukaan naisen kuuluu saada orgasmi sukupuoliyhteydessä, Lloyd korostaa sähköpostihaastattelussa.




Mikä orgasmi on?


Eri alojen tutkijat määrittelevät orgasmin hieman eri tavoin, mutta useimpien mukaan siihen kuuluu
- neljä vaihetta: seksuaalinen kiihottuminen, jännityksen voimistuminen, kliimaksi eli purkautuminen ja palautuminen
- sukupuolielinten ja lantion lihasten sensomotorisia refleksejä, joihin yhdistyy voimakkaita mielihyväaaltoja
- kemiallisia muutoksia, jotka kohottavat mielihyvää tuottavien hormonien ja neuropeptidien, kuten oksitosiinin, prolaktiinin ja endorfiinien, pitoisuutta.





Luuloista turhaa murhetta

Orgasmin puute yhdynnässä ei ole outoa ja omituista, vaan ihan luonnollinen asia.

- Vain neljännes naisista yltää aina yhdynnässä orgasmiin, ja kolmannes saa sen vain ani harvoin,  Lloyd summaa ja huomauttaa, että ensin mainittuihin on laskettu mukaan myös ne, joilta kliimaksi onnistuu ainoastaan silloin, kun myös klitorista kosketellaan.

Tästä huolimatta yleinen kuvitelma on, että nainen, joka ei saa orgasmia yhdynnässä, on jollakin lailla vajavainen.

- Miten kummassa kolme neljästä naisesta voisi olla viallisia? Lloyd äimistelee. Hänen mukaansa turha luulo on aiheuttanut turhaa murhetta miljoonille.


Mantelitumake hiljenee

Groningenin yliopistossa Hollannissa työskentelevä Gert Hostege on uskaltautunut tutkimaan, mitä naisen aivoissa tapahtuu orgasmin aikana.

Hostege värväsi laboratorioonsa 13 heteropariskuntaa ja seurasi naisten aivojen toimintaa PET-laitteella eri tilanteissa. Ensin nainen näytteli saavansa orgasmin. Sitten mies hyväili kumppaninsa klitorista. Viimeisessä kokeessa stimulointi jatkui orgasmiin asti.  

Ilmeni, että orgasmin näytteleminen ei aiheuttanut aivoissa kummoistakaan reaktiota. Sen sijaan klitoriksen koskettelu hidasti aineenvaihduntaa mantelitumakkeessa, ja orgasmin hetkellä moni muukin aivoalue tyyntyi.

Koska mantelitumake säätelee muun muassa pelkoa ja ahdistusta, osa tutkijoista tulkitsee tulosta evolutiivisesti: seksin aikana aivot kytkevät tunteet pois päältä, jotta lisääntyminen ja lajin säilyminen varmistuu.

- Yksittäisten PET-kuvien pohjalta on mahdoton esittää evolutiivisia päätelmiä, Lloyd kuittaa. - On toki romanttista ajatella, että pelottomuus saisi naisen haluamaan seksiä, vaikka leijonat kiertelisivät ympärillä, mutta eiköhän luonnonvalinta olisi ajanut tällaisen ominaisuuden nopeasti sukupuuttoon, hän pohtii.


Jotkut tarjoavat geenejä

Naisen orgasmin ja suvunjatkumisen kytköstä haetaan myös tutkimuksista, joiden mukaan orgasmiherkkyys on osittain geeneissä. Viime aikoina on vedottu esimerkiksi brittiläisen Tim Spectorin kaksostutkimukseen, jossa lähes 3 000 identtistä ja epäidenttistä siskosta kuvaili yhdynnän ja masturboinnin aikaisia orgasmikokemuksiaan.

Naisista 14 prosenttia ei saanut orgasmia millään lailla, 16 prosenttia ei yltänyt siihen yhdynnässä, ja 14 prosenttia saavutti sen aina. Identtisten ja epäidenttisten kaksosten kokemusten samankaltaisuudet ja erilaisuudet osoittivat, että yhdynnän aikaisesta orgasmialttiudesta geenit selittävät 34 prosenttia. Masturbointiorgasmeissa geenien vaikutus on vieläkin suurempi: 45 prosenttia.

Elisabeth Lloydin mukaan Spectorin tuloksista ei löydy tukea naisen orgasmin biologisuudelle, päinvastoin: ne osoittavat, että naisen orgasmi ei ole ominaisuus, josta olisi etua luonnonvalinnassa. - Jos sillä olisi lisääntymisessä jokin ratkaiseva tehtävä, orgasmikyvyttömät olisivat hävinneet maapallolta aikaa sitten.




Näitäkin on tarjottu


Naisen orgasmista on olemassa ainakin 21 teoriaa. Useimmat pyörittelevät eri tavoin jotakin seuraavista tehtävistä:
- auttaa parinvalintaa
- lujittaa parisuhdetta
- saa naisen tyytymään yhteen mieheen
- saa naisen huolehtimaan miehestä
- osoittaa miehelle naisen olevan tyytyväinen
- edistää miehen orgasmia
- mahdollistaa selektiivisen abortin
- ehdollistaa yhdyntään ja siten myös lisääntymään
- imee siittiöt kohtuun
- edistää spermakilpailua.


Vain fantastinen bonus

Ruotimistaan orgasmiselityksistä Lloyd hyväksyy yhden. Sen on esittänyt Kalifornian Santa Barbaran yliopiston antropologian professori Donald Symons.

Symonsin mukaan naisen orgasmilla ei ole mitään biologista tarkoitusta, vaan se on samanlainen jäänne alkionkehityksen alkuvaiheesta kuin miehen nänni.

- Miehellähän on nännit siksi, että naiset tarvitsevat nännejä imettääkseen lapsiaan. Ne alkavat rakentua ennen kuin alkio erilaistuu tytöksi tai pojaksi, joten pojat saavat pitää ne hyvänään, Lloyd selittää.

Naisen orgasmi on samaa perua. Koska orgasmissa laukeava penis on luonnonvalinnassa osoittautunut oivalliseksi miehen suvunjatkamisvälineeksi, naisille jää yhteisen alkionkehityksen muistoksi sen miniversio, klitoris. Se on hermottunut kuin penis ja tuottaa siksi samanlaisia seksuaalisia tuntemuksia.
- Orgasmi on siis naiselle vain fantastinen bonus, Lloyd kiteyttää.


Etu on ja pysyy

Naisen orgasmin suloista turhuutta tukevat tutkimukset muista kädellislajeista. Esimerkiksi makakinaaraat saavat orgasmeja mutta yleensä vain toisten naaraiden kanssa - tämän tuskin voi väittää edistävän raskaaksi tuloa.

Miten sitten on: jos naisen orgasmilla ei ole biologista merkitystä, katoaako se joskus luonnonvalinnan myötä?

- Ei huolta. Miehen orgasmi on niin olennainen lajin säilymisen kannalta, että naiset saavat kyllä pitää omansa, Lloyd lupaa.



Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25744
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.