Usko pois: nykyään naiset päihittävät miehet kaikilla johtamisen osa-alueilla. Näin eteviä heistä tekee inhimillinen arvomaailma.


Näin eteviä heistä tekee inhimillinen arvomaailma.




Naisten osuus johtajista on edelleen vaatimaton ja naisjohtajat itse korostavat "osaamisen, ei sukupuolen ratkaisevan", mutta tutkimukset puhuvat selvää kieltä. Naisjohtajissa on menestyksen avain - jopa taloudellisen menestyksen. Ainakin viime syksynä julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan analyysi 14 000 suomalaisen yrityksen kannattavuudesta kertoo, että naisjohtajuuden ja taloudellisen menestyksen välillä on jokin yhteys.

Pääoman ja investointien tuottoasteella ja liikevoittoprosentilla mitaten naisten johtamat yritykset ovat näet kannattavampia kuin miesten luotsaamat.


Jämäkkyydessäkin jo ykkösiä

- Erot naisten ja miesten johtajanominaisuuksissa ovat huomattavia, sanoo Johtamistaidon Opiston JTO:n tutkimusjohtaja, dosentti Pauli Juuti. Hän viittaa arviointeihin, joita opisto on tehnyt kursseillaan käyneistä esimiehistä jo 20 vuoden ajan. Viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2005, jolloin tutkittiin yli 1 200 päällikön taitoja.




naisten johdolla 14 %,
miesten johdolla 12,2 %
.
Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. Eva 2007.




Anna-Maija Lämsä

Vahvuus nousee välittämisestä

Naisten menestystä johtajina selitetään yleensä sillä, että johtoasemaan päässeet naiset ovat käyneet läpi kovemman seulan kuin mieskollegansa. Se on totta, mutta tutkijat sanovat naisten kantavan hyvän johtajan ominaisuuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Menestyksen eväitä ovat esimerkiksi feminiiniset arvot.

- Feminiinisyyteen liittyy niin sanottu välittämisen etiikka, joka korostaa ihmissuhteita. Feminiininen johtaja hahmottaa asioita niiden kautta ja toimii niiden mukaan. Maskuliinisuuteen taas liittyy oikeudenmukaisuuden etiikka, joka näkee yksilön autonomisena, irrallisena toimijana ja kaikki muut kilpailijoina, Lämsä selittää.


Miehet painottavat omistajan etua

Feminiininen ja maskuliininen tapa toimia eivät aina noudata biologista sukupuolta, mutta Anna-Maija Lämsän mukaan maskuliinisuus liittyy vahvasti miehiin ja feminiinisyys naisiin. Sukupuolten erilaiset arvot tulivat selvästi esiin tutkimuksessa, josta Lämsä kollegoineen pian raportoi Journal of Business Ethics -julkaisussa.



miehiä 92,4 %,
naisia 7,6 %.






Tapiola Pankki toi tammikuussa tarjolle Top Women -indeksiobligaation, jonka osakekoriin kuuluvissa yrityksissä toimii naisia keskeisissä tehtävissä. Suomesta on mukana Neste Oil.

Erot korostuvat muutoksissa

Naisten ja miesten erilaiset arvopohjat heijastuvat suoraan heidän johtamistyyleihinsä. Pauli Juuti puhuu miesten managementista ja naisten leadershipista. Ensin mainittuun kuuluvat suorittaminen, pakko ja käskyttäminen, jälkimmäiseen suhteen luominen, yhdessä kasvaminen ja motivointi.

Anna-Maija Lämsä puhuu samoista asioista verratessaan transaktionaalista ja transformationaalista johtamista. Edellistä, usein miesten omaksumaa tyyliä leimaavat palkkiot ja rangaistukset, jälkimmäistä innoittaminen ja motivointi.

Johtamistyylien erot korostuvat muutostilanteissa, joissa on pelissä paljon tunteita.

Transaktionaaliset johtajat työntävät muutosta edellään ja yrittävät saada alaisensa muuttumaan pakolla. Transformationaaliset johtajat antavat ihmisten itsensä löytää toimintatapoja. He ohjaavat ja suuntaavat muutosta keskustellen ja esimerkkiä näyttämällä.

Näille keskustelijoille lienee kysyntää nyt, kun koko työelämä tuntuu olevan jatkuvassa käymistilassa? - Organisaatioissa, joissa korostetaan innovatiivisuutta, luovuutta, tietotyötä ja palvelua, naisille ominaiselle johtamistyylille on tilausta, Anna-Maija Lämsä sanoo.


Arvomaailmat lähentymässä

Vaikka naisten johtajanominaisuuksien lista on komeaa luettavaa, miehilläkin on toivoa.

Johtamistaidon Opiston tutkimusten mukaan miesten johtajanominaisuudet kehittyvät myönteiseen suuntaan. He ovat omaksumassa feminiinisiä arvoja. Pauli Juuti puhuu nuoren polven miesjohtajista arvostavasti androgyyneinä ja mainitsee "kovanpehmeiden arvojen edustajaksi" esimerkiksi Marimekon Mika Ihamuotilan.

- Muutosta on tapahtumassa puheissa ja ehkä vähän teoissakin, Anna-Maija Lämsäkin sanoo. Hän on huomannut, että nykyään esimerkiksi perhe on läsnä myös miesjohtajien haastatteluissa.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25775
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.