Ravinnosta pitäisi saada mieltä trimmaavaa serotoniinin esiastetta. Kuva: Shutterstock

Masentaako pimeys? Iskeekö väsymys iltapäivällä? Oikeat ateriat oikeaan aikaan päivästä pitävät sinut valppaana ja hyväntuulisena.

Ruokavalio vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tunnemme ja käyttäydymme. Hyvä esimerkki ravinnon ja aivojen yhteispelistä on hermovälittäjäaine serotoniini. Sen tuotantoa ja erittymistä on mahdollista muuttaa ateriavalinnoilla.

Hermoimpulssien kulkuun vaikuttava serotoniini säätelee unirytmiä, vireystasoa, ruokahalua, seksuaalisuutta ja mielialaa. Tutkimusten mukaan sillä on osuutensa myös tarkkaavaisuuden säilymisessä ja muistin toiminnassa.

Tryptofaani muokkaa mieltä

Serotoniinia muodostuu tryptofaani-aminohaposta, jota saadaan päivittäisestä ravinnosta noin puoli grammaa.

Tryptofaania on veressä aterioinnin jälkeen aiempaa enemmän, ja se puskee itsensä veri-aivoesteen läpi keskushermostoon. Aivoissa serotoniinin tuotanto vilkastuu, mikä karistaa ruokahalun ja kohottaa mieltä.

Monet tutkimukset osoittavat, että tryptofaaniton ruokavalio vähentää aivojen serotoniinia ja laskee mielialaa. Aminohapon puute voi lisätä masennusoireita, jos tautiin on taipumusta.

Tiedostamattomaan tryptofaanijahtiin turvautuvat erityisesti kaamosmasentujat. Kausiluonteisesta valon puutteesta aiheutuvan masennuksen uhrit ahmivat hiilihydraattipitoisia ruokia saadakseen tilapäistä lievitystä mielialaansa. Hiilihydraattihimo tankkaa mutkan kautta tryptofaanivarastoja.

Elintärkeät aminohapot käyvät kisaa pääsystä aivoihin. Sokerista ja tärkkelyksestä koostuvat hiilihydraatit lisäävät insuliinin eritystä, joka puolestaan vauhdittaa tryptofaanin kertymistä aivoihin. Serotoniinipitoisuuden ja samalla mielen kohotusta havittelevan kannattaakin valita valkuaisainepitoisen aterian jatkeeksi makea jälkiruoka.

Kalasta hymyä huuleen

Myös rasvoilla näyttää olevan oma osuutensa mielialan säätelijänä. Potilastutkimukset viestivät, että kalojen monityydyttymättömät rasvat, erityisesti tietyt oomega-3-ryhmän rasvahapot, torjuisivat apeaa mieltä.

Ahdin antimia suosivissa väestöissä podetaan sydäntautien lisäksi tavallista vähemmän mielen sairauksia, erityisesti masennusta. Myös itsemurhariski saattaa olla pienempi, jos kalaa, kuten lohta, silliä, sardiineja tai tonnikalaa, löytyy joka päivä lautaselta. Mittaukset taas paljastavat, että masennuspotilaiden rasvahappopitoisuudet ovat tavallista alhaisempia.

Uskaliaimmat tutkijat esittävät, että länsimaiden masennusbuumi selittyisi ruokavalion köyhtymisellä. Oomega-kolmosia nautitaan nyt huomattavasti niukemmin kuin ennen.

Suotuisan vaikutuksen syytä ei tunneta tarkkaan. Rasvahapot luultavasti suojaavat solukalvoja, joiden kunto ratkaisee hermosolujen kyvyn välittää viestejä. Niiden voisi olettaa suojaavan myös muistin rapistumiselta.

Ulkomailla on parhaillaan menossa useita hoitokokeita, joissa testataan rasvahappojen kykyä lievittää muun muassa masennuspotilaiden oireita.

Näillä vaikutat

TRYPTOFAANI

Mieltä trimmaavaa serotoniinin esiastetta saa valkuaisista, erityisesti lihasta, kalasta, juustosta ja kananmunista. Päivittäinen tarve on noin 240 milligrammaa. Esimerkiksi sadan gramman pihvistä irtoaa 1 300 milligrammaa tryptofaania. Parhaassa suhteessa tryptofaania ja muita välttämättömiä aminohappoja on vasikanlihassa, perunoissa, pavuissa ja herkkusienissä. Tiukalla kasvisruokavaliolla kitkuttelevan tryptofaanivarastot saattavat ehtyä.

OMEGA-3-RASVAHAPOT

Kasvisöljyt, kuten rypsiöljy, sekä rasvaiset kalat sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kotimaisista kaloista parhaita omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat lohet, muikku, siika ja silakka. Järkevä neuvo on nauttia kala-ateria kerran viikossa. C-kasetin kokoinen pala riittää.

KOFEIINI

Kahvin, teen ja virvoitusjuomien kofeiini on piristysaine, joka pieninä annoksina kohottaa mielialaa ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Jo puoli kupillista riittää, jos kahvia nauttii harvoin. Kofeiinin vaikutus on voimakkaimmillaan 1/2–1 tunnin kuluttua. Tiuhaan kahvia latkiva menettää hyödyt ja pahimmillaan ahdistuu ja menettää yöunensa. Valvottavaan vaikutukseen riittää jo 200 milligrammaa kofeiinia, jonka saa parista kupillisesta. Kahvista nopeasti luopuva voi kärsiä vieroitusoireista, kuten päänsärystä ja mielialan vaihtelusta. Pulmat lievenevät viikon kuluessa. 

SUKLAA

Suklaassa on kofeiinin lisäksi toista hermostimulanttia teobromiinia, ja etenkin tummalla suklaalla on piristävää vaikutusta. Sadan gramman siivu vastaa kupillista kahvia. Suklaan mielialaa kohottava vaikutus johtuu osittain kaakaon sisältämästä fenyylietyyliamiinista. Pulmana ovat suklaan turhat rasvat.

SOKERI

Hermokudos käyttää energianlähteenä glukoosia. Sitä kuluu seitsemisen milligrammaa minuutissa. Aivot varastoivat osan sokerista, mutta tarvitsevat jatkuvaa täydennystä verenkierrosta. Epäsäännöllinen ruokailu voi laskea verensokeria ja aiheuttaa ärtymystä. Välipalat 2–4 tunnin välein pitävät mielialan korkealla. 

ALKOHOLI

Vaikka alkoholi aluksi kohottaakin mielialaa, sen reipas naukkailu lisää masennustaipumusta. Alkoholi heilauttaa mieltä, sillä se kiihdyttää tryptofaania hajottavan entsyymin tuotantoa. Tryptofaanivaje saattaisi selittää sen, miksi kosteaa iltaa seuraa "morkkis".

Liikakäyttö myös hidastaa aivosolujen toimintaa ja heikentää huomiokykyä. Kohtuullisesta käytöstä saattaa kuitenkin olla hyötyä. Väestötutkimusten ja eläinkokeiden mukaan lasi tai puolikas viiniä päivässä voi suojata hermosolujen rappeutumiselta. 

NIKOTIINI

Nikotiini lievittää tupakoitsijan stressiä. Toisaalta sen tiedetään lisäävän masentuneisuutta.

Parhaimmillaan nikotiini parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Eläinkokeissa sen on todettu matkivan tietyn hermovälittäjäaineen, asetyylikoliinin, toimintaa ja tehostavan muistia. Iäkkäiden ruumiinavaustutkimukset osoittavat, että tupakoineilta löydetään keskimääräistä vähemmän Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia. Tupakointiin liittyvien vaarojen takia tutkijat etsivät terveyshyötyjä nikotiinilaastareista.

Asiantuntijat: professori Raimo Sulkava, Kuopion yliopisto, ja LKT, erikoislääkäri Antti Tanskanen, Kuopion yliopistollinen sairaala. Lisälukemista teoksessa Ravitsemustiede (Duodecim 1999).
 
 Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2000

Rytmiä ruokailuun

Vetääkö veltoksi lounaan päätteeksi? Mitä enemmän haarukoit rasvaa ja hiilihydraatteja etenkin iltapäivisin, sitä varmemmin vireystaso laskee. Samalla kyky suoriutua valppautta vaativista tehtävistä heik-enee. Herkimmillä hiili-ydrattipommi lisää selvästi nukahtamisalttiutta.

Aterioiden rytmityksellä ja ruokavalinnoilla voit vaikutaa vireystilaasi. Kaupan päälle varmistat hyvän yöunen.

Aamiainen saa olla tukeva ja proteiini-pitoinen.

Lounas on paras pitää kevyenä ja kasvisvoittoisena.

Päivällinen, joka on melko täyttävä ja tihkuu sekä hiilihydraatteja että proteiineja, kuten tryptofaaneja,  kannattaa nauttia vasta illalla seitsemän–yhdeksän aikaan.

Nettikiusaaminen kuohuttaa mieltä ja elimistöä siinä missä reaalimaailman ilkeily, totesivat tutkijat kokeellisesti.

Virtuaaliporukasta eristäminen tekee surulliseksi ja nakertaa itseluottamusta niin, että se vaikuttaa oloomme ja käyttäytymiseemme myös todellisessa elämässä. Näin vihjaa Wienin yliopistossa tehty koe.

”Virtuaalinen todellisuus voi tuntua ihan yhtä todelta kuin reaalimaailmakin. Tämä näkyy niin psykologisesti kuin fysiologisesti”, selittää psykologi Oswald Kothgassner.

Virtuaalinen syrjintä saa myös sykkeen tihenemään ja stressihormonit tursuamaan.

Kothgassner ja psykologi Anna Felnhofer ryhmineen testasi virtuaalihahmojen herättämiä tuntemuksia neljänkymmenen koehenkilön avulla.

He saivat päähänsä virtuaalilasit ja hyppäsivät niiden välityksellä virtuaaliseen puistoon. Siellä he tapasivat kaksi hahmoa, jotka pyysivät koehenkilöä potkimaan kanssaan palloa.

Toisille kerrottiin, että hahmoja ohjasi toinen koehenkilö, toisille taas väitettiin, että niiden toiminta oli ohjelmoitua.

Tietokoneohjelma jätti osan koehenkilöistä hetken kuluttua pelin ulkopuolelle: virtuaalihahmot jatkoivat ilman ennakkovaroitusta syöttelyä vain keskenään.

Kun peli päättyi, tehtiin tunnekartoitus. Myös koehenkilöiden käyttäytymistä tarkkailtiin näiden tietämättä.

Kävi ilmi, että pelistä syrjäytetyt tunsivat itsensä vihaisemmiksi, apeammiksi ja epävarmemmiksi kuin ne, jotka otettiin pallotteluun mukaan.

Ulkopuolelle jätetyt myös pysyttelivät kauempana muista koehenkilöistä, ja he olivat kanssaihmisiään kohtaan vähemmän avuliaita.

Eristämisen vaikutukset olivat väkevämpiä, jos koehenkilöt luulivat hahmojen olevan kanssapelaajien ohjaamia. Muussa tapauksessa pelistä sulkeminen oli helpompi syytää tietokoneen virheeksi, Anna Felnhofer selittää tiedotteessa.

Vaikka tutkimus olikin piskuinen, tekijöidensä mukaan se kuvastaa, miten tappio ja lannistuminen voi helposti kantaa netistä reaalitodellisuuteen; tunteet kun ovat molemmissa samoja.

”Joku, joka on kokenut nettikiusaamista tai syrjintää voi menettää itseluottamuksensa ja passivoitua”, kaksikko selittää.

Toisaalta nettiyhteisö ja virtuaalitodellisuus voi toimia päinvastoinkin.

”Kiinnostavaa kokeessamme oli se, että ne koehenkilöt, jotka huolittiin virtuaalipeliin mukaan, raportoivat itseluottamuksensa vahvistuneen kokeen jälkeen”, Kothgassner huomauttaa.

Tämä näkyi erityisesti silloin, kun koehenkilöt uskoivat pelaavansa oikeiden ihmisten ohjaamien hahmojen kanssa.

”Tämän perusteella voisi olettaa, että myönteiset sosiaaliset kokemukset esimerkiksi monen pelaajan onlinepeleistä saavat aikaan hyvää samaan tapaan kuin kielteiset huonoa”, hän arvelee.

Tutkimuksen julkaisi Computers in Human Behavior.

Kysely

Oletko kohdannut nettikiusaamista?

Moni nimi syntyi armeijassa.

Sukunimet säädettiin Suomessa pakollisiksi vasta vuoden 1920 sukunimilaissa. Tätä ennen varsinkin länsisuomalaisen maalaisväestön keskuudessa oli tavallista, että periytyvää sukunimeä ei ollut lainkaan.

Etunimen lisäksi käytettiin jonkinlaista lisänimeä, esimerkiksi isännimeä, kuten Mikko Antinpoika, tai kotitalon nimeä, Isontalon Antti.

Koska nimivalikoima oli suppea, erotettiin samannimiset henkilöt esimerkiksi ulkonäköä, ikää tai ammattia kuvaavilla lisänimillä: Jaakko Vääräsuu, Vanha-Matti, Hannu Suutari. Samalla henkilöllä saattoi olla useita lisänimiä elämänsä aikana.

Armeijan leipiin joutuminen oli nimisysteemin kannalta erityistapaus. Siellä oli tärkeää, että joka miehellä oli lyhyt, iskevä ja saman osaston muista nimistä erottuva nimi.

Sellaisen saattoi antaa vaikkapa rykmentin päällikkö tai häntä avustava kirjuri. Kun armeijan kieli oli 1800-luvun alkuun asti ruotsi, myös annetut nimet olivat yleensä ruotsinkielisiä.

Sotilasnimiä poimittiin sopivista aihepiireistä, esimerkiksi aseiden ja varusteiden nimityksistä – Pihl ’nuoli’, Spets ’kärki’ – ja toivottuja ominaisuuksia kuvaavista sanoista, kuten Modig ’peloton’ tai Rask ’ripeä’.

Eläinten ja kasvien nimiä oli Itä-Suomessa jo vanhastaan käytetty sukuniminä, ja niille löytyi helposti myös ruotsinkielisiä vastineita. Karhusta tuli Björn, Kuhasta Göös, Haavasta Asp ja Tammesta Ek.

Kun kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg kuvasi Vänrikki Stoolin tarinoissa vuosien 1808–1809 Suomen sotaa ja suomalaisia sotilaita, hän käytti näistä tyypillisiä ruotsalaisia sotilasnimiä.

Ne säilytettiin yleensä myös runojen suomennoksissa: Flink ’nokkela’, Klinga ’miekka’, Munter ’hilpeä’, Pistol ’pistooli’, Stolt ’uljas’, Stool ’teräs’, Svärd ’miekka’. Rumpalin nimi oli Larm ’meteli, hälytys’ ja kuormarenki oli Spelt ’spelttivehnä’.

Vain pari nimeä on suomennettu: Luoti ja Miekka. Hurtig ’reipas’ on muokattu asuun Hurtti ja Dufva ’kyyhky’ asuun Tuuva.

Ruotsalaismallinen ruotuarmeija lakkautettiin autonomian alussa, mutta Krimin sodan aikoihin se organisoitiin uudelleen. Silloin alettiin antaa myös suomalaisia sotilasnimiä, esimerkiksi Elo, Kivi, Ranta, Valo, Virta ja Voima.

Suuri osa vanhoista sotilasnimistä on edelleen käytössä sukuniminä joko sellaisenaan tai sukunimille ominaisella nen-päätteellä varustettuna.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2017

Opettaja, toimi heti!

Lehtistipendi on Tiede-lehden vuosikerta, jonka saajaa
sinä opettajana voit ehdottaa.

Stipendi on suunnattu opinnoissaan menestyneille yläkoululaisille ja lukiolaisille.
Todistuksen numero ei ratkaise, vaan perusteena voi olla myös hyvä kehitys, jokin yksittäinen oivallus tai vaikkapa sinnikkyys opinnoissa. Sinä opettajana tiedät, miksi haluat palkita oppilaasi.

Täytä hakemus netissä 15. 5. mennessä: www.tiede.fi/stipendi

Mikäli ehdottamasi oppilas valitaan stipendin saajaksi, sinulle postitetaan toukokuun aikana lahjakortti ja lehden toukokuun numero annettavaksi oppilaalle lukuvuoden päättyessä.

Stipendin saajat ratkaisee Tiede-lehden raati päätoimittaja Jukka Ruukin johdolla.

Nimet julkaistaan Tiede-lehden verkkosivuilla 19. 5. 2017.

Stipenditilaus alkaa numerosta 8 (ilmestyy 3.8.) ja on 12 kuukauden määräaikaistilaus (12 lehteä).
Lehden vuosikerran arvo on 144,60 €.

 

Tiedustelut: (09) 120 5359 ja jukka.ruukki@sanoma.com

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2017

 

PÄÄKIRJOITUS

Todellinen tuhkajumi

Vuosi alkoi levottomasti. Enää puuttuu maailmanloppu.

 

PÄÄUUTISET

Kannattaa syödä kuin paleoihminen

Vihreys vahvistuu paleoruokavalion keskeiseksi piirteeksi.

Hubble saattelee Voyagerit

Teleskooppi tutkii luotainten reitit isossa avaruudessa.

Tiet pirstovat luontoa

Maailma on pilkottu 600 000 palaseen.

Geenisakset tarkentuvat

Estäjät karsivat leikkuuvirheitä ja väärinkäyttöä.

 

ARTIKKELIT

Elämän suurimmat kysymykset

Mistä tiedät, että olet olemassa? Tai mistä todellisuus koostuu?
Suuria on avartavaa ajatella.

Campi Flegrei
Euroopan supertulivuori oireilee uhkaavasti

Tuhoistaan tunnettu Vesuvius kalpenee Napolin alla
lymyävän jättiläisen rinnalla.

Kosminen salapoliisi

Matemaatikko tarttui miljardien dollarien avaruuskysymykseen.

Grönlanninvalas on merten metusalem

Ennätyspitkät elinpäivät varmisti harppuuna, jota valmistettiin
kuningatar Viktorian aikaan.

Liika suola kertyy ihon alle

Suolan vaarat suurenevat. Yllätyssäilö nostaa korkean verenpaineen riskiä.

Isoviha voittaa kauheudessa kaiken

1700-luvun venäläismiehitystä ei turhaan kutsuttu paholaisen sodaksi.
Terrori oli totaalista.

 

TIEDE VASTAA

Kuinka kauan univelka säilyy?

Pannaanko kasvikset kylmään vai kiehuvaan veteen?

Voiko nähdä valoa alkuräjähdyksestä?

Miksi muoviroska ei poistu linnun vatsasta?

Kuka keksi virkatien?

Miksi sähkö kelpaa autoihin, mutta ei lämmitykseen?

 

KIRJAT

Helli ja haasta aivojasi

Riimejä norsunluutornista

Suomi valloitti Luoteisväylän

 

OMAT SANAT

Lisänimistä sukunimiä

Moni nimi syntyi armeijassa

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Geenitutkija korkokengissä

Leena Palotie teki tiedettä vielä kuolinvuoteellaankin.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.