Ravinnosta pitäisi saada mieltä trimmaavaa serotoniinin esiastetta. Kuva: Shutterstock

Masentaako pimeys? Iskeekö väsymys iltapäivällä? Oikeat ateriat oikeaan aikaan päivästä pitävät sinut valppaana ja hyväntuulisena.

Ruokavalio vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tunnemme ja käyttäydymme. Hyvä esimerkki ravinnon ja aivojen yhteispelistä on hermovälittäjäaine serotoniini. Sen tuotantoa ja erittymistä on mahdollista muuttaa ateriavalinnoilla.

Hermoimpulssien kulkuun vaikuttava serotoniini säätelee unirytmiä, vireystasoa, ruokahalua, seksuaalisuutta ja mielialaa. Tutkimusten mukaan sillä on osuutensa myös tarkkaavaisuuden säilymisessä ja muistin toiminnassa.

Tryptofaani muokkaa mieltä

Serotoniinia muodostuu tryptofaani-aminohaposta, jota saadaan päivittäisestä ravinnosta noin puoli grammaa.

Tryptofaania on veressä aterioinnin jälkeen aiempaa enemmän, ja se puskee itsensä veri-aivoesteen läpi keskushermostoon. Aivoissa serotoniinin tuotanto vilkastuu, mikä karistaa ruokahalun ja kohottaa mieltä.

Monet tutkimukset osoittavat, että tryptofaaniton ruokavalio vähentää aivojen serotoniinia ja laskee mielialaa. Aminohapon puute voi lisätä masennusoireita, jos tautiin on taipumusta.

Tiedostamattomaan tryptofaanijahtiin turvautuvat erityisesti kaamosmasentujat. Kausiluonteisesta valon puutteesta aiheutuvan masennuksen uhrit ahmivat hiilihydraattipitoisia ruokia saadakseen tilapäistä lievitystä mielialaansa. Hiilihydraattihimo tankkaa mutkan kautta tryptofaanivarastoja.

Elintärkeät aminohapot käyvät kisaa pääsystä aivoihin. Sokerista ja tärkkelyksestä koostuvat hiilihydraatit lisäävät insuliinin eritystä, joka puolestaan vauhdittaa tryptofaanin kertymistä aivoihin. Serotoniinipitoisuuden ja samalla mielen kohotusta havittelevan kannattaakin valita valkuaisainepitoisen aterian jatkeeksi makea jälkiruoka.

Kalasta hymyä huuleen

Myös rasvoilla näyttää olevan oma osuutensa mielialan säätelijänä. Potilastutkimukset viestivät, että kalojen monityydyttymättömät rasvat, erityisesti tietyt oomega-3-ryhmän rasvahapot, torjuisivat apeaa mieltä.

Ahdin antimia suosivissa väestöissä podetaan sydäntautien lisäksi tavallista vähemmän mielen sairauksia, erityisesti masennusta. Myös itsemurhariski saattaa olla pienempi, jos kalaa, kuten lohta, silliä, sardiineja tai tonnikalaa, löytyy joka päivä lautaselta. Mittaukset taas paljastavat, että masennuspotilaiden rasvahappopitoisuudet ovat tavallista alhaisempia.

Uskaliaimmat tutkijat esittävät, että länsimaiden masennusbuumi selittyisi ruokavalion köyhtymisellä. Oomega-kolmosia nautitaan nyt huomattavasti niukemmin kuin ennen.

Suotuisan vaikutuksen syytä ei tunneta tarkkaan. Rasvahapot luultavasti suojaavat solukalvoja, joiden kunto ratkaisee hermosolujen kyvyn välittää viestejä. Niiden voisi olettaa suojaavan myös muistin rapistumiselta.

Ulkomailla on parhaillaan menossa useita hoitokokeita, joissa testataan rasvahappojen kykyä lievittää muun muassa masennuspotilaiden oireita.

Näillä vaikutat

TRYPTOFAANI

Mieltä trimmaavaa serotoniinin esiastetta saa valkuaisista, erityisesti lihasta, kalasta, juustosta ja kananmunista. Päivittäinen tarve on noin 240 milligrammaa. Esimerkiksi sadan gramman pihvistä irtoaa 1 300 milligrammaa tryptofaania. Parhaassa suhteessa tryptofaania ja muita välttämättömiä aminohappoja on vasikanlihassa, perunoissa, pavuissa ja herkkusienissä. Tiukalla kasvisruokavaliolla kitkuttelevan tryptofaanivarastot saattavat ehtyä.

OMEGA-3-RASVAHAPOT

Kasvisöljyt, kuten rypsiöljy, sekä rasvaiset kalat sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kotimaisista kaloista parhaita omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat lohet, muikku, siika ja silakka. Järkevä neuvo on nauttia kala-ateria kerran viikossa. C-kasetin kokoinen pala riittää.

KOFEIINI

Kahvin, teen ja virvoitusjuomien kofeiini on piristysaine, joka pieninä annoksina kohottaa mielialaa ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Jo puoli kupillista riittää, jos kahvia nauttii harvoin. Kofeiinin vaikutus on voimakkaimmillaan 1/2–1 tunnin kuluttua. Tiuhaan kahvia latkiva menettää hyödyt ja pahimmillaan ahdistuu ja menettää yöunensa. Valvottavaan vaikutukseen riittää jo 200 milligrammaa kofeiinia, jonka saa parista kupillisesta. Kahvista nopeasti luopuva voi kärsiä vieroitusoireista, kuten päänsärystä ja mielialan vaihtelusta. Pulmat lievenevät viikon kuluessa. 

SUKLAA

Suklaassa on kofeiinin lisäksi toista hermostimulanttia teobromiinia, ja etenkin tummalla suklaalla on piristävää vaikutusta. Sadan gramman siivu vastaa kupillista kahvia. Suklaan mielialaa kohottava vaikutus johtuu osittain kaakaon sisältämästä fenyylietyyliamiinista. Pulmana ovat suklaan turhat rasvat.

SOKERI

Hermokudos käyttää energianlähteenä glukoosia. Sitä kuluu seitsemisen milligrammaa minuutissa. Aivot varastoivat osan sokerista, mutta tarvitsevat jatkuvaa täydennystä verenkierrosta. Epäsäännöllinen ruokailu voi laskea verensokeria ja aiheuttaa ärtymystä. Välipalat 2–4 tunnin välein pitävät mielialan korkealla. 

ALKOHOLI

Vaikka alkoholi aluksi kohottaakin mielialaa, sen reipas naukkailu lisää masennustaipumusta. Alkoholi heilauttaa mieltä, sillä se kiihdyttää tryptofaania hajottavan entsyymin tuotantoa. Tryptofaanivaje saattaisi selittää sen, miksi kosteaa iltaa seuraa "morkkis".

Liikakäyttö myös hidastaa aivosolujen toimintaa ja heikentää huomiokykyä. Kohtuullisesta käytöstä saattaa kuitenkin olla hyötyä. Väestötutkimusten ja eläinkokeiden mukaan lasi tai puolikas viiniä päivässä voi suojata hermosolujen rappeutumiselta. 

NIKOTIINI

Nikotiini lievittää tupakoitsijan stressiä. Toisaalta sen tiedetään lisäävän masentuneisuutta.

Parhaimmillaan nikotiini parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Eläinkokeissa sen on todettu matkivan tietyn hermovälittäjäaineen, asetyylikoliinin, toimintaa ja tehostavan muistia. Iäkkäiden ruumiinavaustutkimukset osoittavat, että tupakoineilta löydetään keskimääräistä vähemmän Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia. Tupakointiin liittyvien vaarojen takia tutkijat etsivät terveyshyötyjä nikotiinilaastareista.

Asiantuntijat: professori Raimo Sulkava, Kuopion yliopisto, ja LKT, erikoislääkäri Antti Tanskanen, Kuopion yliopistollinen sairaala. Lisälukemista teoksessa Ravitsemustiede (Duodecim 1999).
 
 Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2000

Rytmiä ruokailuun

Vetääkö veltoksi lounaan päätteeksi? Mitä enemmän haarukoit rasvaa ja hiilihydraatteja etenkin iltapäivisin, sitä varmemmin vireystaso laskee. Samalla kyky suoriutua valppautta vaativista tehtävistä heik-enee. Herkimmillä hiili-ydrattipommi lisää selvästi nukahtamisalttiutta.

Aterioiden rytmityksellä ja ruokavalinnoilla voit vaikutaa vireystilaasi. Kaupan päälle varmistat hyvän yöunen.

Aamiainen saa olla tukeva ja proteiini-pitoinen.

Lounas on paras pitää kevyenä ja kasvisvoittoisena.

Päivällinen, joka on melko täyttävä ja tihkuu sekä hiilihydraatteja että proteiineja, kuten tryptofaaneja,  kannattaa nauttia vasta illalla seitsemän–yhdeksän aikaan.

Toukan käyttämästä entsyymistä voisi kehittää keinon hävittää muovijätettä.

Evoluutiobiologi Federica Bertocchinin mehiläisharrastus poiki yllätyshavainnon, joka saattaa tulevaisuudessa auttaa muovijäteongelman ratkaisussa.

Vahakoisa on matelijoiden ystäville tuttu perhonen. Sen toukkia kasvatetaan yleisesti ruoaksi terraarioeläimille. Mehiläisharrastajille vahakoisan toukat ovat tuholaisia, sillä ne syövät mehiläispesistä vahaa.

Eräänä päivänä Bertocchini puhdisti omien mehiläispesiensä kennoja vahakoisan toukista ja pani toukat muovipussiin. Hän yllättyi, kun tovin kuluttua toukat olivatkin jäystäneet muovipussin täyteen reikiä.

Espanjassa Cantabrian biolääketieteen ja bioteknologian instituutissa työskentelevä Bertocchini päätti tutkia asiaa kollegoidensa kanssa oikein tieteellisesti.

He laittoivat noin sata vahakoisan toukkaa tavalliseen supermarketin muovikassiin ja havaitsivat, että reikiä alkoi ilmaantua jo 40 minuutin kuluttua. 12 tunnin jälkeen muovikassista oli syöty muovia 92 milligrammaa.

Se ei kuulosta paljolta, mutta toukan muovinpopsimistahti on huomattava, kun sitä verrataan esimerkiksi aiemmin tutkittuihin muovia biohajottaviin bakteereihin.

Olennaista on, että toukat eivät vain popsi muovia. Ne hajottavat sitä tietyn entsyymin ajaman kemiallisen reaktion avulla, siis todella biohajottavat muovijätettä.

Luonnossa toukat syövät mehiläisvahaa. Tutkijat uskovat, että mehiläisvahan ja polyeteenimuovin hajottamisessa on kyse samantyyppisten kemiallisten sidosten rikkomisesta.

”Toukkien syömä vaha on sekin polymeeri, eräänlainen luonnollinen muovi. Sen kemiallinen rakenne ei suuresti eroa polyeteenista”, kertoo Bertocchini tutkimustiedotteessa.

Polyeteeni on muovin käytetyin raaka-aine. Spektroskoopin avulla tutkijat tarkastelivat, miten muovin kemialliset sidokset napsuvat rikki toukkien käsittelyssä. Toukat näyttivät hajottavan muovin polyeteenin etyleeniglykoliksi.

Muovia hajosi, vaikka tutkijat murskasivat toukkia ja sivelivät massaa muovipussin päälle.

”Toukka tuottaa kenties sylkirauhasissaan tai ruoansulatuskanavassaan elävien bakteerien avulla entsyymiä, joka rikkoo muovin kemialliset sidokset. Seuraavaksi aiomme selvittää, mikä tämä entsyymi on ja minkälaisia prosesseja tähän reaktioon liittyy”, Bertocchini sanoo.

Tutkijat uskovat, että jos entsyymi voitaisiin eristää, sitä voitaisiin massatuottaa teollisesti ja käyttää apuna muovijätteen hävittämisessä.

Tutkimuksen julkaisi Current Biology.

Aikuisille enimmäismäärä on neljä mukillista kahvia, 60-kiloiselle nuorelle alle puoli litraa energiajuomaa päivässä.

Kofeiini on keskushermostoon vaikuttava aine, jota ei kannata nauttia mielin määrin.

Kymmenen grammaa päivässä aiheuttaa kuolemanvaaran, vahvistaa uusi meta-analyysi kofeiinin haitoista. Annos vastaa sataa kahvikupillista. Katsauksessa tarkasteltiin 2000-luvulla ilmestyneitä tutkimuksia kofeiinin haitoista. Niitä oli kaikkiaan 380. Tutkimuksen julkaisi Food and Chemical Toxicology.

Terve aikuinen voi katsauksen mukaan nauttia vaaratta 400 milligrammaa kofeiinia päivässä. Mukillinen eli kaksi desilitraa kahvia sisältää sata milligrammaa, joten mukillisia on varaa juoda neljä. Pienemmillä ihmisillä, kuten lapsilla tai teineillä, rajat ovat merkittävästi alhaisemmat. Esimerkiksi 50-kiloisen teinin ei kannata juoda edes yhtä kokonaista pullollista energiajuomaa.

Suosituksia suuremmilla kofeiiniannoksilla terveysriskit lisääntyvät.

Niihin kuuluvat sydän- ja verisuoniongelmat, haitat kalsiumin aineenvaihdunnalle ja luustolle sekä mielialan ja käyttäytymisen häiriöt, kuten ahdistuneisuus ja uniongelmat. Hedelmällisyys voi niin ikään kärsiä.

Alle 400 milligrammankin päiväannokset voivat nostaa verenpainetta ja lisätä ahdistuneisuutta. Vaikutukset ovat kuitenkin yleensä ohimeneviä tai yksilöllisiä. Ihmisillä on erilainen herkkyys kofeiinille.

Pienempien annosten haitat voivat olla myös helposti vältettävissä. Esimerkiksi kahvin aiheuttamista unihäiriöistä pääsee juomalla kahvinsa riittävän aikaisin ennen nukkumaan menoa.

Raskaana olevien naisten kannattaa jättää päiväannos pienemmäksi kuin muiden terveiden aikuisten. Korkeitaan 300 milligrammaa kofeiinia on sopiva määrä, jos odottaa vauvaa.

Suuremmat määrät voivat tutkimusten mukaan lisätä keskenmenoja ja ennenaikaisia synnytyksiä sekä haitata sikiön kasvua ja terveyttä.

Lapsille ja nuorille enimmäismäärä on katsauksen mukaan 2,5 milligrammaa kofeiinia painokiloa kohti päivässä. Tämän jälkeen alkavat erilaisten terveyshaittojen riskit kasvaa.

Enimmäisannos 40-kiloiselle lapselle on siis yksi mukillinen kahvia. Puolen litran tölkki energiajuomaa on 60-kiloisellekin liikaa, sillä siinä on 160 milligrammaa kofeiinia. Tuon painoinen lapsi tai nuori saisi nauttia korkeintaan 150 milligrammaa kofeiinia päivässä.

Kysely

Saatko liikaa kofeiinia?

Juhlapöytään tuli herkkuja asteekeilta asti.

Suomalaiseen joulupöytään on kerätty herkkuja eri tahoilta tuhansien vuosien ajan. Muinaiset kantasuomalaiset kohtasivat Itämeren alueella baltteja ja germaaneja, joilta opittiin viljelemään ohraa ja valmistamaan puuroa, maltaita, olutta ja leipää. Balttien opastuksella tutustuttiin myös herkullisiin merikaloihin, loheen ja ankeriaaseen. Ruotsalaisilta lainattiin myöhemmin silli ja silakka.

Joulu on kristillisperäinen juhla, joten sen vietto on alkanut vasta keskiajalla. Silloin myös ruokakulttuuri koki suuren muutoksen, kun etelä- ja keskieurooppalaiset tavat ja tuotteet alkoivat tulla tutuiksi sekä kaupan että kirkon välityksellä. Tärkeitä uutuuksia olivat mausteet, esimerkiksi inkivääri ja pippuri, joiden nimitykset juontuivat Aasian kielistä. Sinappi tuli ruotsin ja latinan kautta kreikasta.

Jo keskiajalla Suomeen tuotiin viikunoita, joiden nimitys lainattiin ruotsin kautta latinasta. Arvostettu juoma oli rypäleistä valmistettu viini, jota kutsuttiin germaanisella lainasanalla viina.  Germaaneilta tai skandinaaveilta saatu kakku tarkoitti alkuaan pientä leipää. Nämä kaikki mainitaan jo Agricolan teoksissa. Siellä on myös kaneli, mutta siitä käytetään Lutherilta lainattua nimitystä cinnamet.  

Suurvalta-aikana suomen kieleen virtasi sekä ruotsalaisia että ruotsin välityksellä kauempaa saatuja sanoja. 1600-luvun uutuuksia olivat riisi ja manteli, rusina ja korintti, luumu ja kriikuna, sokeri ja kaneli, kinkku ja kalkkuna.

Torttu saatiin 1700-luvulla ranskasta ruotsin kautta. Samaa tietä tulivat arabialainen siirappi ja Intian suunnalta kardemumma. Suklaa oli aluksi suklaajuomaa. Sen raaka-aineen ja asteekinkielisen nimen olivat jo 1500-luvun espanjalaiset löytöretkeilijät tuoneet Eurooppaan, mutta kesti aikansa, ennen kuin chilillä maustetusta tulisesta puurosta osattiin kehitellä eurooppalaisia miellyttävä makea herkku.

Kaiken eksotiikan vastapainoksi on mukava todeta, että joulun perinteiset laatikot edustavat ilmeisesti suomalaisten omaa tuotekehittelyä. Laatikko-sana on kyllä lainaa ruotsista tai alasaksasta, mutta siellä se on tarkoittanut vain kirstua tai muuta säilytysastiaa. Suomessa siitä on tullut myös uuniruokien valmistusastian ja tällaisessa astiassa valmistetun makoisan ruokalajin nimi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

  

Siitä todistavat some, sote ja kyky.

Kiireisessä nykymaailmassa nopeus on valttia. Kieli vastaa haasteeseen monin tavoin: sanoista karsitaan osia, jotka eivät ole ymmärtämisen kannalta välttämättömiä. Pitkiä ilmauksia korvataan lyhenteillä varsinkin silloin, kun ne toistuvat tiheästi. Lyhentäminen kukoistaa esimerkiksi suurten organisaatioiden suunnittelukielessä.

Monet nimet ovat alkuaan lyhennesanoja, kuten Gestapo, Nato tai Unesco. Lyhenne voi säilyä, vaikka nimi muuttuisi. Esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus muuttui jokin aika sitten Kotimaisten kielten keskukseksi, mutta lyhennenimi on sama Kotus kuin ennenkin. Unicef on alkukirjainlyhenne sanoista United Nations International Children's Emergency Fund. Nykyisestä nimestä United Nations Children's Fund sitä ei voisi enää muodostaa samalla tavalla.

Tuttuja lyhenteitä voi käyttää, vaikka ei olisi aavistustakaan siitä, miten ne on alun perin muodostettu. Koululaisten oppimista mittaavan kansainvälisen Pisa-tutkimuksen nimi on alkukirjainlyhenne sanoista Programme for International Student Assessment. Teoston ainekset on poimittu Säveltäjäin tekijänoikeustoimistosta.

Kun lyhenteen muodostaa valikoimalla äänteitä sopivasti, syntyy uusi, taivutuskelpoinen sana. Lyhentämisestä onkin tullut normaali sananmuodostuskeino perinteisen johtamisen ja yhdistämisen rinnalle. Esimerkiksi opinto-ohjaajasta on tullut opo, ruotsinsuomalaisesta ruosu, sosiaali- ja terveystoimesta sote, sosiaalisesta mediasta some ja työkyvyn ylläpidosta tyky.

Sananosistakin voi kasvattaa uusia sanoja. Englannin entistä merkitsevästä etuliitteestä ex- muodostettu eksä on käypä nimitys entiselle puolisolle tai seurustelukumppanille. Sen vastakohta nyksä on saatu vaihtamalla alkuosaksi nykyinen-sanan alkuäänteet. Näppärää!

Juuri nyt on kasvisruoka sanaston innovaatiokeskus, ja sen myötä kasvissyöjään viittaavan vegetaristi-sanan alkuosa vege on muuttunut trendikkääksi etuliitteeksi: vegebuumi, vegehylly, vegekauppa, vegelaatikko, vegemessut, vegepizza, vegeruoka, vegetarjonta, vegetukku. Tällaisia yhdyssanoja ei vielä löydy Kielitoimiston sanakirjasta, mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan guru ennustaakseen, että myös sanakirjan vegeosasto rikastuu lähiaikoina huomattavasti.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2017

Käyttäjä3876
Seuraa 
Viestejä1083
Liittynyt9.3.2017

Lyhyestä sana selvä

Nobelaner kirjoitti: Käyttäjä3876 kirjoitti: Amanda88 kirjoitti: Kuka haluaa olla nyksä, kun se on lupaus että olet kohta eksä. Pessimisti ei pety. Tuo on kyllä selkeästi toiseksi tyhmin hokema ikinä. Siis että pessimisti ei pety. Ensimmäiseksi tyhmin on tietenkin se että "kypärä/turvavyö/mikälie on halpa henkivakuutus." Vanhemmat kovat jätkät höhötteli aikoinaan kun laitoin turvavyön kiinni. Sanoin niille että se on kovin jätkä joka säilyy hengissä.
Lue kommentti

Opeta lapsi ampumaan ja lapsi saa kokeista kiitettäviä
https://www.facebook.com/Channel4News/videos/10154717292226939/