Kuvitukset: Jukka Fordell
Robotti laskee Martin laskun taululle matikan tunnilla.
Kännykkä soi! Nanopuhelin kihartuu ranteeseen.
Kotikasvit valaisevat lämmitettyä ulkoterassia.
Perhonen lentää ruudulta ja koskettaa kättä.
Ruokakalat tuottavat ravinteita salaatille keittiön nurkassa.
Aja hiljaa isi. Itsevalaiseva tie ilmoittaa olevansa liukas.
Illalliseksi syödään heinäsirkkoja ja tekolihaa.
Vilkeunettaja takaa kauniit ja mieluisat unet.

Sairaana saa jäädä kotiin, mutta kouluun pitää lähettää sijaiseksi robotti. Illalliseksi syödään hyönteisiä tai karppi omasta akvaariosta.

07.45

Martti herää kuumeisena eikä pääse kouluun. Ei hätää. Koululla on hänelle sijainen.

Segway-yhtiön 1,5 metriä korkea robotti odottelee toimettomana koulun datahuoneessa. Aamiaisen jälkeen Martti lataa robotin ja alkaa ohjailla sitä ohjaus­tikulla. Se rullaa luokkaan ja seuraa kiltisti opetusta. Robotin yläosassa on tv-yhteys Martin kasvoihin. Hän itse makaa kotona sohvalla.

Välitunneilla robotti hengaa kaverien seurassa. Heille se on jo tuttu. Kukaan ei ihmettele robo-Marttia.

Kotikomerossa seisoo myös kotiapu­robotti. Äiti toivoo, että se osaisi siivota paremmin. Robotti on apuna hammaslääkärilläkin. Hammashoitoa voi tilata vaikka Kuubasta, jos uskaltautuu etäporaukseen maapallon toiselta puolelta. Ainakin se on halvempaa.

 08.14

Martti on jo ensimmäisellä etätunnilla, kun isä tallustaa pesulle kylpyhuoneeseen. Peilin yläkulmaan vilahtaa päivän työsuunnitelma samalla, kun kone ajaa isän partaa.

Pyynnöstä peilille putkahtavat myös maailman uutiset. Ne kertovat, että Burman talouskasvu Aasiassa jatkuu. Se on jatkunut yli kymmenen prosentin vauhtia jo toistakymmentä vuotta.

Yli kymmenen! Isä päivittelee prosentteja. Tuo suljettu maa avattiin vuonna. . . oliko se 2013. Kyllä. Sinä vuonna 60 miljoonan asukkaan maahan tunkeutuivat kansainväliset sijoittajat.

Suomi on pitkään matanut kasvuluvuissa hiukan nollan yläpuolella. Hallituksen ekoministeri Li Andersson sanoo, että Suomi on siirtynyt pysyvästi määrästä laatuun. Talous tuottaa enimmäkseen palveluja.

08.32

Isä kietaisee na­no­kän­ny­kän ranteeseen töihin lähtiessään. Kännykkä muuttaa muotoa ja kiertyy käden ympäri. Äsken se oli vielä lättänä pöydällä.

Autossa isä valmistelee kokousta ja etsii tietoa.

– Minä vuonna Esso ja Shell myytiin Beyond Petroliumille (BP)? hän kysyy.

– 2022, sir, Watson+ vastaa. Sana sir on jäänyt hakukoneeseen päälle, koska isä on ostanut Watsonin Englannista.

– Tyhmä kysyä, mutta oletko aivan varma?

– Kyllä sir, syyskuussa 2022, vastaa Watson niin varmasti kuin maailman nopein ja tietävin tekoäly pystyy. Watson+ voitti hakukone Googlen verisessä kamppailussa 2010-luvulla ja nousi maailman käytetyimmäksi hakukoneeksi. Sen salaisuus on yhteys supertietokoneiden verkkoon, Gridiin.

Isä tyytyy tietoon ja tarttuu auton ohjaksiin, kun Volvo erkanee liittymästä kohti Espoon Nanolaaksoa. Volvo parkkeeraa itsensä Grafeenitalon parkkiruutuun. Sillä välin isä käskee koneen järjestellä tiedostonsa seinälle heijastettavaksi powerpointiksi.

11.17

Äidillä on vapaapäivä. Hän aikoo vaihtaa tapetin kuvion kysymättä perheeltä lupaa. Voihan sen vaihtaa takaisin, jos muut eivät pidä.Hän haluaa kukkakuvioiden sijaan ornamentteja ja valitsee tabletilta klassisen Escher-kuvion. Kuvioon on upotettu led-tekniikka, jolla saa seinään kivasti valoa. Äiti painaa lataa-nappia. Noin. Kuin uuteen kotiin olisi muuttanut!

Äiti aikoo kaataa kahvia, mutta kuppi ilmoittaa olevansa rikki. Niinpä tietysti, se onkin jo vanha kuppi, muisto 2010-luvulta, kun kotiin ostettiin ensimmäinen 3D-tulostin. Se oli vielä hieman kökkö. Äiti printtaa uuden kupin, tällä kertaa afrikkalaisesta ilmaisohjelmasta.

Äiti aikoo myös tulostaa pihakiveystä, kunhan ehtii. Se tehdään hieman isommalla tulostimella kunnan tulostuspajassa. Materiaalit on jo valittu, nyt valitaan enää kiven pintaan mukavaa kuviota.

Kivien viereen äiti kasvattaa omat kotivalot. Sitten hän voi lukea ulkona lämmitetyllä ulkoterassilla kotikasvin valossa. Kasvin valo tulee geneettisesti muokatusta bioluminesenssibakteerista.

12.37

Töissä Grafeenilassa isä menee virtuaalisen kokoukseen, joka pidetään Euroopan unionin Cloudissa, pilvessä. Lentoliikennettä on vähennetty tilapäisesti. EU lupailee lisää biopolttoainetta 2030-luvulla, ja sitten ehkä taas vapautuu enemmän lentolippuja.

Isä laittaa päähänsä 3D-lasit. Siinä sveitsiläiset suunnittelijat ovatkin, 4 500 kilometrin päässä Lausannessa mutta silti täällä Virtuaalistudiossa. Huone on valmistettu Bauhausin muotoilun yliopistossa Weimarissa Saksassa. Kuusi ihmistä sopii samaan kokoustilaan. Aivan kuin Star Trekin Holodeskissä, isä naureskelee.

Kokous käydään Microsoftin vanhalla mutta parannetulla Kinectillä. Se tarjoaa todellista etäläsnäoloa. Ihmiset näkevät heijastetun tilan suhteessa omaan paikkaansa. Sensorit seuraavat jokaisen liikkeitä.

Ruudulta kohoaa käsi ja haluaa kätellä. Muut näkevät, että se tulee juuri isää kohti. Hän kättelee Fritziä ja sulautuu yhteiseen rajatilaan.

Isä on lukenut, että huone sopii mainiosti myös prototyyppien suunnittelijoille. He voivat koskettaa mallia ja vaikka lentää sen ympäri. Prototyypin yksityiskohdat erottuvat millintarkasti. Mukaan saa myös auringonvalon ja varjot.

13.35

Koulu loppuu tänään aikaisin. Martti alkaa pelata videopeliä. Kun perhonen laskeutuu ruudulta hänen kämmenselälleen, hän tuntee sen. Disneyn kehittämä kosketuksellinen AIReal ohjaa ilmarenkaita näppäimistön eteen samaan kohtaan, johon perhonen heijastuu ruudulta. Syvyyskamera mittaa, mihin ilmapyörre ammutaan. Ilmavirta koskettaa ihoa voimakkaastikin, jos niin haluaa.

Jos tietokoneeseen yhdistää monta AIRealia, voi tuntea kosketuksia kaikkialla. Ja jos kytkee itsensä vielä tärinätuoliin, se on menoa.

Koskettavia sovelluksia tulee koko ajan lisää. Martti odottelee niitä innoissaan.

Kodissa on 2010-luvun supertietokoneen laskuvoima. Se nollien ja ykkösten virta, jota aikoinaan tarvittiin lääkkeiden kehittelyyn ja mustien aukkojen laskemiseen, on kotona valjastettu enimmäkseen tietokonepeleihin. Ne ovat niin realistisia varjoineen ja kasvonpiirteineen, että Marttia välillä hirvittää. Tulevatko ihmiset ja örkit ruudulta ulos? Jotkin pelit ovat niin pelottavia, että ne on kielletty alle 16-vuotiailta.

Olohuoneessa on myös vanhanaikainen 110-tuumainen jätti-tv. Se on tehty hyvin värikylläiseksi, värikkäämmäksi kuin itse luonto.

14.56

Martti lohduttautuu juttelemalla sohvalta tabletilla isosiskonsa Leenan kanssa. Leena opettaa PisaProjectissa Marokossa.

5G siirtää dataa nopeasti, olipa se liikkuvaa kuvaa tai muita raskaita tiedostoja. Se ei paljon näy perheen sähkölaskussa. Eikä ole piuhoja, jotka sotkeentuisivat jalkoihin. Koko koti on langaton. 5G tarjoaa vasteajan, joka on alle millisekunnin. Se on niin nopea, että Leena voi soittaa viulua orkesterinsa kanssa New Yorkin nuorten lupausten festivaalilla.

Tableteilla voi säätää kotia: muuttaa valaistusta, tarkistaa murtolukituksen ja kurkistaa jääkaappiin. Worldkit yhdistää kaikki kamerat ja tietokoneet. Seinille, pöydille, oviin, minne vain heijastuu kuvia, joilla voi ohjata kodin laitteita: tv:tä, videoita, hifilaitteita ja valoja.  Keittiön pöydälle voi heijastaa ruokareseptit.

Heijastuma pyydetään kädenheilautuksella. Ihmisten elehdintä on alkanut muistuttaa taijin harjoittelua, sillä käden oikea liike ratkaisee, onnistuuko säätö.

Paperia ei käytetä enää muuhun kuin suun pyyhkimiseen. Vessakin on paperiton. Se on automatisoitu niin kuin Japanissa jo edellisellä vuosituhannella. Joka käynnillä saa alapesun, tuuletuksen ja kuivauksen.

16.25

Talo on vähentänyt lämmitystä, koska kevät­aurinko paahtaa antureita. Katon isot aurinkopaneelit syöttävät virtaa kotiin ja sähköauton akkuun. Auto on ollut yön latauksessa. Kun aurinkokennoista tulee virtaa yli talon tarpeen, perhe myy sen sähköyhtiöille. Tällä kertaa VoimaVoima näyttää tarjoavan sähköstä parasta hintaa.

Äiti ottaa auton ja lähtee kauppaan. Hän on lähettänyt ostoslistan edeltä jo aamupäivällä. Kaupassa ostoksia kerää robotti, ja äiti saa valmiin ruokakärryn. Kassa on laskenut summan valmiiksi.

Kassalla nuori äiti yrittää selittää lapsilleen, mitä raha on. Yksi kassa vielä palvelee asiakkaita, jotka maksavat kortilla tai jopa käteisellä. Muut maksavat langattomalla yhteydellä. Hinta siirtyy rfid-koodin perusteella paketin kyljestä kännykkään, ja äidin tarvitsee vain hyväksyä lasku.

Kotona äiti molskauttaa aasialaisen karpin keittiön akvaarioon. Siitä saa takuulla tuoretta kalaa pöytään. Tuoreita ovat myös kasvikset, jotka kasvavat ruukussa. Niitähän oli kaupoissa jo 1990-luvulla, siis viime vuosituhannella! Hyvästä perinteestä ei ole tässä kodissa luovuttu.

Äiti kokeilee keittiössä ravinteiden pienimuotoista kierrätystä. Se onnistuu kalojen ja kasvien yhteistyönä. Bakteerit hajottavat akvaariokalojen ulosteet, ja niistä saadaan ravinneliuosta kaalille ja timjamille, jotka kasvavat nesteessä akvaarion vieressä. Maailmalla menetelmän nimi on aquaponics, vesiviljely. Jotkut pitävät sitä osana slow food -liikettä. Äidille se on keino saada taatusti tuoretta ruokaa. Kun tekee osan ruoasta itse, tulee hyvä mieli.

17.23

Isä palaa töistä älykästä kokeilutietä pitkin. Se ei oikaise, mutta on muuten kiinnostava. Kaista on täysvalaistu ja merkitty. Tienpintaan heijastuu isoja lumi­hiutaleita. Odotettavissa on siis lumisadetta. Ne alkavat loistaa, jos tien pinta viilentyy vaarallisesti ja uhkaa liukastua.

Pinnassa on jauhetta, joka valaisee kaistaviivat. Illalla ne vapauttavat vih­reää hohdetta ja palvelevat lamppuina.

Matkalla on pysäkkejä, jotka lataavat sähköauton akut tienpinnasta tarpeen mukaan. Päivällä tie toimii aurinkopaneelina ja varaa energiaa. Pientareella pienet tuulimyllyt jauhavat sähköä, kun autot ajavat niiden ohi ja liikuttavat ilmavirtaa. Myös auton yliladatusta akusta voi antaa virtaa kaupungin verkkoon. Siitä saa tietysti korvausta.

Isä muistaa vasta nyt, että hänen piti paineistaa renkaat. Renkaan web-yhteys huomautti siitä jo toissa päivänä.

19.00

Perhe maistelee varovasti hyönteis­­ateriaa. Se on katettu nätisti, mutta kukaan ei ole vielä oikein tottunut siihen.

Tarjolla on myös keinolihaa, lähiruokaa, joka on kasvatettu kodin lähellä kantasoluista. Salaatti on kasvatettu keinovalossa, joka säteilee sinistä. Valo lisää vihanneksiin kemikaaleja, joita esiintyy luonnostaan superruoassa.

Äiti ottaa illallisen jälkeen yhteyden vanhustelaan. Giraffiplus vahtii siellä sensorien avulla, mikä on Stina-mummon verenpaine ja ruumiinlämpö. Se rekisteröi mummon liikkeet ja ilmoittaa, jos mummo makaa paikallaan epätavallisen pitkiä aikoja tai kaatuu. Tieto tulee vanhustelan valvojille ja omaisille myös kameran kautta.

Äiti ei nyt käy kameralla mummolassa. Stina-mummo ei pidä yllätysvieraista. Se muistuttaa liikaa valvontaa.

23.00

Isä toteuttaa tänä yönä pienen paheensa. Hän menee 1990-luvun huoneeseen. Se on ulkorakennuksessa autotallin kupeessa.

Hän ei katso televisiota eikä viesti 5G:ssä vaan kuuntelee aluksi ulkomaisia radioasemia, vieläpä radioharrastajien vanhalla dx-laitteella isoisän tyyliin.

Isä on lisäksi päättänyt nukkua tämän yön kelluntatankissa. Se tuottaa äärimmäisen aistien riiston. Jos lojuu tankissa kolmatta päivää, pääsee irti kaikesta. Aivot alkavat tuottaa hallusinaatioita. Osa niistä on mieluisia, mutta jotkin voivat olla ilkeitä.

Isä muistaa nuorena käyneensä toisenlaisessa virtuaalitankissa, työmatkalla Amsterdamissa. Tankin nimi oli Orgastrom. Siitä ei puhuta äidille eikä lapsille. Oikeastaan hän ei tehnyt mitään pahaa. Hän teki vain ajatusrikoksen, kun peuhasi halujensa mukaan virtuaalisten hahmojen kanssa.

Mutta yksi yö tässä tankissa, se on todettu keholle hyväksi. Tankki palauttaa alkuperäisiä tunnetiloja. Laput silmille. Huone täysin pimeäksi. Vain pieni led-valo jää kellon ylle näyttämään aikaa – myös elämänaikaa.

Kello kertoo myös isän elinajanodotteen. Isä on lukuun aika tyytyväinen. Ennusteen mukaan hänellä on jäljellä 66,6 x 365 päivää. Hän päässee siis kepeästi satavuotiaitten kerhoon. Eikä hänen ilmeisesti tarvitse vaihtaa sitä ennen maksaansa tai pernaansa. Ne ovat varmuuden vuoksi kasvaneet jo useita vuosia kansalaisten biopankissa. Isä tuntee pientä mielihyvää – ilman kantasoluhoitoja niin vanhaksi!

00.07

Satavuotispäivät. Hän suunnittelee jo satavuotisjuhlia, kun tankki nukuttaa hänet etäperäiseen uneen. Hän tietää omasta ja muiden kokemuksesta, että pääsee ehkä yöksi savannille. Tällä kertaa häntä ei jahtaisi leijona. Hän pääsisi jutteluun leirinuotiolle, lasten, lastenlasten, vanhempien, tuttavien – koko elämänpiirinsä kanssa. Hän voisi jutella kaikkien kanssa yksin ja yhtä aikaa.

Edellisenäkin yönä isä on nukkunut makoisasti. Unen laatua mittaava herätin antoi hänen vetää sikeitä yli aamu-unen rem-vaiheen. Isä heräsi lempeästi asteittaiseen valoon. Samanlaisia herättimiä oli jo 00-luvulla. Nyt ne ovat vakiovaruste jokaisessa makuuhuoneessa. Se on tehnyt päivistä parempia.

Jos mieluisaa unta ei heti tule, unensäätelijä Lucidream auttaa. Vilkeunettaja, se on hyvä laite. Sillä saa aina kauniita unia.

Timo Paukku on  Helsingin Sanomien toimittaja ja Kymmenen uutta ihmettä -kirjan kirjoittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2013

John Carter
Liittynyt17.2.2006
Viestejä5785
Viesti

Tiistaina 8.12.2026 katselen korpimökissäni iltauutisia hologrammi vastaanottimestani leijuvalla sängylläni loikoillen, popsien juustotorakoita ja leväsipsejä kuunnellen uutistenlukijan infernaalisia uutisia maailmalta: Suurimpien kaupunkien ilmanlaatu hengenvaarallisella tasolla, Afrikassa sotia, nälänhätää, sairauksia, pakolaisvirtoja, sisällissota Kiinassa, Yhdysvaltojen ja Australian puolustuksellinen linnoittautuminen alkanut, Eurooppa sisäisten taistelujen kourissa ja sen rannoille huuhtoutuu suuret määrät siirtolaisia, Aasiassa taas on vakava ruoka ja vesikriisi, elämää ympäri maailman hallitsevat uudet muutokset ja konfliktit, jne.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Flick
Liittynyt28.6.2012
Viestejä258
Viesti

Toivottavasti kuntauudistus olisi tuolloin viimeinkin tehty, nyt oli uutisissa että valtio jakaa 20 miljoonaa "sossutukea" kunnille. Nämä saajakunnat oli sitten niitä peräkyliä joitten kohdalla aina miettii että mitähän järkeä tuollakin kunnalla on missä ei oikeastaan mitään ole. Kunnantalo, vaakuna ja kesätapahtuma on varmaan tärkeitä mutta jos kerran niin on niin maksakoon lystinsä myös itse.

Muinais-Suomen idolit on mukana suuressa yleisöäänestyksessä viime vuoden aikakauslehtikannesta. Aikakausmedian kilpailun löydät täältä: www.editkilpailu.fi/kansi2015

Tietokone voitti jo go-mestarinkin.

Tietokone on voittanut ammattimaisen pelaajan go-lautapelissä, jota on pidetty tietokoneelle todella kovana haasteena. Tietokoneohjelma AlphaGo kaatoi gon Euroopan mestarin Fan Huin 5–0 lokakuussa. Ohjelmasta kertoi ensin tiedelehti Nature sekä esimerkiksi Science News ja Science.

Shakissa Deep Blue -shakkitietokone voitti maailmanmestari Garri Kasparovin jo vuonna 1997.

Tekoälytutkijoiden mukaan gon oppiminen on tietokoneelle jopa merkittävämpi saavutus kuin shakin hallitseminen.

”Ehkä voisi sanoa, että go sopii ihmiselle paremmin ja shakki tietokoneelle. Ihminen näkee pelitilanteen, ja hauska juttu on se, että AlphaGo hyödyntää konenäköä”, tarkentaa tekoälytutkija Tapani Raiko Aalto-yliopistosta.

Kiinassa noin 2 500 vuotta sitten kehitetty go on ollut tietokoneelle vaikea pala. Yksi syy on se, että gossa on mahdollisia pelitilanteita enemmän kuin universumissa on atomeja.

Siksi edes tietokone ei pysty laskemaan kaikkia mahdollisia pelitilanteita etukäteen. Eikä tietokone ole osannut arvioida, kummalla pelaajalla on pelitilanteessa juuri nyt etu.

Tutkijat eivät ole uskoneet tietokoneen päihittävän ihmistä gossa viiteen tai kymmeneen vuoteen.

Go-laudalla on 19 kertaa 19 viivan muodostama ristikko. Peli aloitetaan tyhjältä laudalta, ja pelaajat asettavat vuorollaan yhden kiven tyhjiin risteyskohtiin, toinen mustia ja toinen valkoisia.

Tavoitteena on vallata laudalta alueita saartamalla ne. Laudalla olevia kiviä ei liikuteta, mutta jos kivi tai ryhmä kiviä joutuu joka puolelta vastustajan kivien saartamaksi, ne poistetaan laudalta.

AlphaGo matkii ihmisen hermoverkkoja.

”Keinotekoisissa neuroverkoissa on useita tasoja. Seuraava taso ottaa aina tarkasteluun edellisen tason syötteen. Ensimmäisen tason syötteenä on go-lauta itse”, Raiko kuvailee.

Kunkin tason toiminnan määrää suuri joukko lukuarvoja, jotka säädetään opetusalgoritmin avulla kohdalleen. Ohjelma on opetellut peliä kymmenistä miljoonista pelitilanneista tai siirroista. Vähitellen tietokone oppii, mitkä siirrot ovat hyviä.

Maaliskuussa AlphaGo kohtaa maailman parhaana pidetyn gon pelaajan Lee Sedolin.

Nolottaako, kun kone nöyryyttää ihmistä älypelissä?

Saat digitaalisen aineiston käyttöösi, kun rekisteröidyt Sanoman järjestelmään.

Jos olet Tiede-lehden tilaaja

  • voit lukea näköislehden iPad-sovelluksen kautta.
  • voit lukea näköislehden tiede.fi-sivustolla
  • voit lukea uusimmat artikkelit tiede.fi-sivustolla
  • voit lukea tilaajille varatut teemapaketit tiede.fi-sivustolla
  • saat arkistosta käyttöösi digilehden numerot vuoden ajalta.

Jotta pääset hyödyntämään digiaineistoja, rekisteröidy Sanoman järjestelmään Tieteen tilaajana.

Tämä rekisteröityminen korvaa aiemman rekisteröitymisen, joka tapahtui
tiede-fi-sivuston Rekisteröidy-lomakkeella.

Toimi näin

  1. Mene osoitteeseen www.sanomakauppa.fi/osoite
  2. Täytä lomakkeelle asiakas- ja tilausnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi.

    Asiakas- ja tilausnumerot löytyvät lehden takakannen osoitekentästä tai laskusta.

    Osoitekentässä ne ovat ylimpänä: ensin 9-numeroinen asiakasnumero ja sitten tilausnumero.

  3. Saat vuorokauden sisällä sähköpostiisi tilausvahvistuksen, jossa neuvotaan, kuinka pääset hyödyntämään digisisältöjä ja lukemaan näköislehteä tiede.fi:ssä ja iPadilla.

Marsista löydettiin äsken merkkejä juoksevasta vedestä, mikä herättää toiveita elämän löytymisestä.

Marsin pinnalla on joissakin olosuhteissa juoksevaa vettä ja sitä on odotettua enemmän, kertoo Yhdysvaltain avaruushalolinto Nasa. Juoksevan veden havaitseminen herättää toiveita jonkinlaisesta elämästä planeetalla.

Veden virtaamisesta kertovat planeetan pinnalla havaitut hiekkavalumat, joiden tumma väri viittaa vetisyyteen. Valumia oli vielä kesällä.

Nasan luotain Mars Reconnaissance Orbiter havaitsi valumia Marsin päiväntasaajan alueella neljä vuotta sitten kesän lämpimillä. Kuvien tietoja on kuitenkin pystytty tarkentamaan vasta nyt kehittyneellä tietokoneohjelmalla.

"Ilmiötä on vaikea selittää muuten kuin siten, että suolainen vesi nousee ajoittain pintaan", tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta arvioi. Myös Nasan tutkijat toteavat uutistoimisto Reutersille, että veden alkuperä ei ole tiedossa ja se saattaa olla peräisin Marsin maaperästä tai kaasukehästä.

"Mars ei ole se kuiva planeetta, kuten ennen ajattelimme", Nasan planeettatutkimuksen johtaja Jim Green sanoi tiedotustilaisuudessa.