Autoja ja traktoreita kootaan kohta datalasit päässä. Lisätty todellisuus auttaa tekemään koneista yksilöllisiä.





Linkistä www.vtt.fi/kuvat/projektit/imgaugasse/tty_ar_2.swf löytyy Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen demovideo, joka kertoo, miten kootaan traktorin hydrauliikkablokki uudella tavalla.

Ei kannata ihmetellä, mikä oikeastaan on hydrauliikkablokki - parasta katsoa vain.

Vihreät kolmiulotteiset piirrokset liikkuvat ilmassa kuin ufot ja näyttävät työntekijälle, mikä osa asennetaan, mihin ja millä työkalulla. Esimerkiksi työvaiheessa 21 asennetaan pikaliitin työntövarren tukeen. Pikaliittimen kuva liikkuu kohti kiinnityskohtaa; asentajan tarvitsee vain seurata liikettä. Sitten ohje näyttää, että työvaiheessa 22 on kiristettävä liittimen mutteri. Teksti kertoo, että oikea työkalu on 27 millimetrin kiintoavain.

Vihreät piirrokset lisäävät todellisuuteen eli tavalliseen videokuvaan kulloinkin tarvittavaa tietoa. Asentaja näkee kaiken datalaseilla. Hän voi tietenkin katsoa näkymää myös tietokoneen ruudulta.


Tehdas tuunaa tuotteensa

Uuteen tekniikkaan ajaa työn muuttuminen. Kaukana takanapäin ovat ajat, jolloin tehdas teki pitkän sarjan esimerkiksi samanlaisia traktoreita ja puski niitä sitten markkinoille.

Nyt traktorit ovat yksilöllistyneet. Esimerkiksi Valtran kotisivulla on pitkä luettelo varustevaihtoehtoja. Voi valita monenlaisia nostolaitteita, kuormaimia, rehukahmareita ja kauhoja. Ohjaamoon saa halutessaan ilmastoinnin ja tietenkin mp3-soittimen.

Tuote kasataan standardi¬osista, mutta osien yhdistelmiä on tähtitieteellinen määrä. Siksi jokaisen traktorin varusteet kootaan eri tavalla. Työ on vaivalloista, koska kokoonpanijoiden on toistuvasti opeteltava uusi työjärjestys.


Kun sanat eivät riitä

Hydraurauliikkablokin kokoaminen on hyvä esimerkki uudenlaisesta työskentelystä. 
 
Hydrauliikkablokki on pienehkö mötikkä traktorin kyljessä. Työlaitteisiin siirretään tavallisesti tehoa hydraulisesti eli nesteen avulla, ja hydrauliikkablokki ohjaa tätä siirtämistä. Blokin rakenne vaihtelee traktorin  varustelun mukaan.

On vaikea selittää sanoin, miltä hydrauliikkablokki näyttää ja miten se kootaan. Mutta kun pannaan datalasit päähän ja otetaan lisätty todellisuus avuksi, kaikki selviää. Jopa ummikolle.

Lisätty todellisuus on yleisin suomalainen käännös englanninkielisestä termistä augmented reality. Puhutaan myös laajennetusta, vahvistetusta tai tehostetusta todellisuudesta.

Videokamera kuvaa jatkuvasti todellista työpistettä. Siihen on kiinnitetty merkkejä, jotka tietokone osaa tunnistaa videokuvasta. Näin ohjelma pystyy kytkemään yhteen lisätyn ja oikean todellisuuden eli sijoittamaan ohjeet juuri sinne, minne pitääkin.


Työ nopeutuu, laatu paranee

Lisätty todellisuus auttaa erityisesti silloin, kun työtehtävät vaihtelevat, ja nykyajan teollisuudessa ne yleensä vaihtelevat.

- Jokainen haluaa auton omilla herkuillaan, sanoo erikoistutkija Tapio Salonen VTT:stä. - Siksi manuaalisia työvaiheita on tullut entistä enemmän.

Salonen tutkii tuotantoprosesseja ja on vetänyt hanketta, jossa kokoonpanoon sovellettiin lisätyn todellisuuden tekniikkaa. Hankkeeseen osallistuivat VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin lisäksi Valtra, Wärtsilä, Metso, Kalmar ja Sandvik sekä Deltatron.

- Lisätyn todellisuuden tekniikka auttaa työntekijää kuin navigaattori autoilijaa, vertailee Salosen kollega, erikoistutkija Juha Sääski.

Kokoonpanotyö nopeutuu, parhaimmillaan kymmenkertaisesti. Silti työ kevenee. Myös laatu paranee, kun työntekijät oppivat tekemään työn täsmälleen samalla tavalla.


Ensin pelit, sitten työ

Lisätty todellisuus auttaa kokoonpanon lisäksi myös koneistamisessa eli koneenosien työstämisessä. Pakkaus- ja huoltotöitäkin se voi helpottaa. Koulutus on lupaava sovellusalue, ja varmasti sairaanhoidossa, esimerkiksi leikkauksissa, on vastaisuudessa hyötyä uudesta työtavasta.

- Voidaan myös kuvitella, että indonesialainen huoltomies laittaa datalasit päähän ja saa Suomesta verkon välityksellä  huolto-ohjeet, Salonen mainitsee esimerkkinä.

Lisätty todellisuus on vasta tulossa teollisuuteen, Salosen ja Sääsken mukaan asia on vielä monelle insinöörillekin uusi. Tekniikka on ollut kallista, ja varaa siihen on ollut vain armeijoilla. Lisättyä todellisuutta on hyödynnetty hävittäjä- ja helikopterilentä­jien kypärissä.

Peliteollisuuden kehitys on nyt muuttamassa tilanteen. Pelaajat tarvitsevat datalaseja massoittain. Massatuotanto pudottaa hinnat.

Salosen mukaan suomalaiset ovat kehityksen kärjessä. Vielä maailmassa ei ole tehtaita, joissa paiskitaan töitä datalasit päässä. Pian näemme, syntyykö Suomeen ensimmäinen sellainen. 


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Korvautuuko vapriikki vapperilla? Kotitehdas on kolmilulotteinen tulostin, jonka voi rakentaa itsekin. Katso harrastajien tuotteita:
fabathome.org/wiki/index.php?title=Main_Page 


Pientuotteita pöydänkulmalta

Teollisuuden rannattoman tuotevalikoiman valmistuksessa tarvitaan monenlaista tekniikkaa. Paraskaan viisastenkivi ei ratkaise jokaista ongelmaa. Jo tuotteiden mitat vaikuttavat paljon.

Mitä järkeä on valmistaa pikkusormen kynnen kokoisia mikropiirejä kymmenientuhansien kuutiometrien puhdastiloissa? Ei mitään, vastaavat mikrotehtaiden kehittäjät.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat ovat professori Reijo Tuokon johdolla rakentaneet mikrotehdasmoduulin, jonka mitat ovat 30x20x22 senttiä. Moduuleista voidaan koota pöytäkoon tehtaita.

Mikrotehdas voi valmistaa esimerkiksi kännyköiden kaiuttimia tai kirurgisia implantteja.

Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston apulaisprofessori, robotiikan tutkija Hod Lipson uskoo, että kotiinkin tulee mikrotehdas eli fabberi (sanasta fabrication). Taskulamppu, kellon ranneke, lego-pyörä ja kuminen pullo ovat esimerkkejä tuotteista, joita valmistetaan kuin digivalokuvia.


Virtuaali höystää oikeaa


- Virtual reality, VR - virtuaalitodellisuus eli kuviteltu, tietokoneella luotu maailma.

- Augmented reality, AR - lisätty todellisuus eli oikea maailma, johon on lisätty virtuaalisia osia.

- Augmented assembly - kokoonpano lisätyn todellisuuden avulla, ohjattu kokoonpano.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25775
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.