Mikä ei kuulu joukkoon: lehtimies, esimies,
palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


työmaailmassa moni mies on oikeasti nainen


Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Kun metsäyhtiö päättää sulkea sellutehtaan, portista marssii ulos vakavailmeisiä miehiä. Kun media uutisoi hoitoalan kiireestä, juttua kuvittavat käytävillä kiiruhtavat naiset. Jako miesten ja naisten ammatteihin näyttää edelleen selvältä - ja sitä se pitkälti onkin.

- Suomessa työmarkkinat ovat eurooppalaisittain hyvin eriytyneet. Sama pätee muihin Pohjoismaihin. Se johtuu osin siitä, että meillä on vahva hyvinvointipalvelujen sektori, jossa työskentelee enimmäkseen naisia, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö, sosiologian dosentti Anna-Maija Lehto.

Teollisuudessa hääräävät siis edelleen miehet, sairaaloissa naiset, mutta toisaalta: tasa-arvo¬ammateissa, joissa miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, työskentelee jo sentään 16 prosenttia suomalaisista.


Lääkärit ja journalistit etunenässä

Rakennusmies, autonkuljettaja, palomies. Näihin töihin kovin moni nainen ei ole lähtenyt, mutta moni muu perinteinen miesten ala on naisistunut tai ainakin naisistumassa.

Enemmistö eläinlääkäreistä, lääkäreistä ja toimittajista on jo nyt naisia, ja vallankeikaus on nurkan takana useissa muissakin ammateissa.

Virassa olevista papeista vielä 60 prosenttia on miehiä, mutta Pappisliiton opiskelijajäsenistä naisia on jo 65 prosenttia. Lakimiesliiton jäsenistä 47 prosenttia on naisia, mutta opiskelijajäsenistä jo 58 prosenttia.
Muutos heijastuu ammattinimikkeisiinkin. Lehtimiehen on jo korvannut sukupuoleton journalisti. Kohta alkaa varmaan olla painetta vaihtaa Lakimiesliiton nimi Juristiliitoksi.


Koulutus parantaa naisten asemia

Ammattien tasa-arvoistumisen trendi on nähtävissä erityisesti aloilla, jotka edellyttävät korkeaa koulutusta. Tällaisia töitä Suomessa on koko ajan enemmän. Korkeakoulutettuja on palkansaajista jo 41 prosenttia, ja koulutustaso nousee koko ajan.

Naisten esiin marssin takana on nimenomaan koulutus.

- Kaikista korkeakouluissa opiskelevista 53 prosenttia on naisia, ja naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä luo potentiaalia naisten työmarkkina-aseman kohentumiseen, Anna-Maija Lehto sanoo.


Pomoksi pääsee osaamalla

Koulutustason nousu on vaikuttanut myös naisten asemaan yritysten ja yhteisöjen sisäisessä hierarkiassa. Naisia on nyt selvästi aiempaa enemmän esimiestehtävissä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan viime vuonna naispuolinen pomo oli 40 prosentilla kaikista palkansaajista. Osuus on noussut tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja on Euroopan kärkeä.

- Esimiestyö on muuttunut. Se ei ole enää yhtä hallinnollista kuin ennen, vaan siitä on tullut toiminnallisempaa työtiimin johtamista, Anna-Maija Lehto sanoo.

Esimieheksi noustaan siis asioi¬ta osaamalla, ja koulutus on tukemassa tätä.

Esimiesportaan naisistumisen selittää Lehdon mukaan se, että muutos on yrityksille ja yhteisöille eduksi: se lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

- Naiset ovat arvioiden mukaan hyviä esimiehiä - itse asias¬sa monessa suhteessa parempia kuin miehet. Eroja tulee esiin erityisesti nykyisen työelämän vaatimissa asioissa, joita ovat kannustaminen itsensä ja työnsä kehittämiseen, sosiaalisten suhteiden hoito ja työilmapiirin vaaliminen.

Dosentti uskoo myös, että esimiesportaassa tapahtuneen muutoksen myötä naisten tie myös ylimpään johtoon on auki.

- Ennen miespuoliset esimiehet suhtautuivat ennakkoluuloisesti naisjohtajiin. Nyt lasikatto on särkynyt.


Onko eriytyminen kirosana?

Moni työelämän ja koulutuksen tutkija on sitä mieltä, että ammattien pitäisi yhtenäistyä paljon nykyistä vauhdikkaammin. Eriytymisen estoa ja purkua on mietitty seminaareissa, työryhmissä ja kehittämishankkeissa.

Tärkein syy rohkaista miehiä ja naisia toistensa töihin on palkka. Naisten euro on aina vain vähemmän kuin miesten, ja keskeinen selitys löytyy erilaisista toimialoista, työnantajista, ammateista ja niiden arvostuksesta. Jos miehet ja naiset tekisivät samoja töitä, eronkin pitäisi hävitä.

Toinen syy on työyhteisö. Joidenkin tutkijoiden mukaan erilaisista ihmisistä koostuva tiimi on luovempi ja tehokkaampi kuin yhdestä puusta veistetty.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto ei kuitenkaan pidä ammattien eriytymistä sinänsä kovin suurena ongelmana.

- Se on vain yhdenlaista¬ työnjakoa. Naisilla ja miehillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa omia tavoitteitaan työelämässä, mutta jos naiset haluavat työskennellä hoiva-aloilla ja miehet teollisuudessa, miksi he eivät saisi sitä tehdä?



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25744
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1186
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.