Suomessakin suosiotaan kasvattava halloween on vaatimaton karnevaali, jos otamme vertailukohdaksi venetsialaisten ikivanhat naamiohuvit. Nykynaamiaisten kehittäjät luopuivat maskeistaan vain kesähelteillä. Heille piiloleikki oli huume, joka lievitti stressiä.





Näkymä edessäni oli kauhuelokuvien kirkaisukohtauksista. Hämärän syrjäkujan seinään nojasi mustaviittainen, kolmikolkkahattuinen aave. Hievahtamatta hän tuijotti kulman takaa kääntyviä, pahaa aavistamattomia tulijoita.

Huuto jäi kuitenkin huulille. Mustakaapu oli kokenut inflaation. Hän oli vain yksi tuhansista juhlijoista, jotka joka vuosi pukeutuvat Venetsian perinteiseen naamiaisasuun, bauttaan. Sen jälkeen kun kaupungin ikivanhat karnevaalit elvytettiin, samanlaisia kummituksia on vilissyt katukuvassa yllin kyllin.


Alkujuuri Rooman lupercaliassa

Todennäköisesti tietämättään tämä syrjäkujan aave oli osa pitkää ketjua, jonka alkupää ulottuu muinaisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin. Vaikka eurooppalaisilla ei ole naamiomenoihin yksinoikeutta, hulluttelevien ja leikkimielisten naamiaisten alkujuuri on esikristillisessä Euroopassa.

Kreikan ja Rooman rituaaleissa kunnioitettiin alun pitäen jumalia, mutta vähitellen se jäi sivuseikaksi riehakkaan juhlinnan rinnalla. Kreikan Dionysos-juhlat muuttuivat orgioiksi ja roomalaisten saturnalia pidoiksi, joissa isännät heittäytyivät orjiksi ja orjat isänniksi.

Vielä saturnaliaa riehakkaampi lupercalia-juhla sai sekin alkunsa satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Rooma sortui, ja kristinusko korvasi vanhat jumalat, mutta lupercalian vietto jatkui, kunnes paavi vuonna 494 kielsi sen. Kiellolle kävi kuten nykypaavien abortti- ja ehkäisyvälinepannalle: naamiaisia jatkettiin. Perinne löysi suotuisan turvapaikan Adrianmeren rannikon saarista, jonne väkeä oli paennut kansainvaellusten myllerryksistä.


Naamio kuin hattu meille

Veneettien 400-luvulla perustama Venetsia on nykyajan naamiaisten syntykoti. Juuret ovat Venetsian karnevaaleissa, joista ensimmäiset säilyneet lähteet ovat vuodelta 1039. Naamioiden käyttöä ohjaavia lakeja tunnetaan 1200-luvulta alkaen.

Naamioasut ja naamiaiset säätelivät Venetsian elämää vuosisatojen ajan tavalla, jolle ei löydy vertaista maailmassa. - Ne olivat erottamaton osa arkea. Tuskin koskaan yksinkertainen paperimassan palanen ja musta viitta ovat yhtä suuresti vaikuttaneet ihmisten elämään, tiivistää Venetsian naamiointiperinteen tärkeimpiin elvyttäjiin kuuluva Mario Belloni, joka on kirjoittanut myös karnevaalinaamioiden ja naamiaisten historian Maschere a Venezia.

Ulkopuolisten silmin Venetsiassa vietettiin tauottomia naamiaisia. Vielä 1700-luvulla, jolloin naamioiden käyttöä "rajoitettiin tiukasti", bautta oli venetsialaisten puolivirallinen univormu lokakuusta kesäkuuhun, kahdeksan kuukautta vuodessa. Vain joulu ja pääsiäinen katkaisivat naamioasujen käytön.

- Kausi olisi ollut pitempikin, ellei naamion pito olisi kesäkuumilla ollut liian tukalaa, Belloni toteaa.
Venetsialaiset kantoivat asuaan kaduilla ja julkisissa tilaisuuksissa yhtä luontevasti kuin me kannamme hattua tai kaulaliinaa. Edes ateriat eivät saaneet heitä riisumaan valkoista pitkänokkaista voltoa. Se leveni suun kohdalla
niin, että sen alle saattoi mukavasti sujauttaa viinilasin tai lusikan.

- Vierailijoista Venetsia näytti varmasti aaveiden kaupungilta, Belloni uskoo.


Kaikki luokat hyötyivät

Itse en pystynyt päättelemään syrjäkujan hahmosta, oliko hän mies vai nainen. Raskas musta viitta, tabarro, suojasi hänet nilkkoihin asti. Volto piti paikallaan kolmikolkkahattua, jonka huntu kätki niskan, korvat ja hiukset.

Niin oli tarkoituskin. Asu loi venetsialaisille tiiviin suojakuoren, jonka takana saattoi liikkua vapaasti ja tuntemattomana. Ainoa kohtelias tapa tervehtiä naamioitua oli kutsua häntä "signora mascheraksi", arvoisaksi naamiorouvaksi. Asun kangaslaadusta ja kuosista oli toki mahdollista päätellä kantajan taloudellista asemaa - muttei sosiaaliluokkaa, sukupuolta tai henkilöllisyyttä.

- Naamioasu antoi venetsialaisille muita eurooppalaisia paljon suuremman ajattelun-, ilmaisun- ja toiminnanvapauden, Belloni korostaa.

Niitä tarvittiin, koska Venetsia oli keskiajalla poikkeuksellinen valtio. Demokraattisesti hallitussa kaupunkitasavallassa vauraat suvut valitsivat vaaleilla niin päämiehensä dogen kuin muut vallankäyttäjät. Virat olivat määräaikaisia, ja äänestäjät saattoivat koska tahansa myös erottaa edustajan, joka toimi taitamattomasti tai syyllistyi vääryyksiin.

- Jatkuva taistelu vallasta pakotti ylimykset harkitsemaan jokaista liikettään, mikä raastoi hermoja ja uuvutti. Naamiointi tarjosi helpotusta. Maskin takana saattoi rentoutua.

Naamioiden suojista myös lauottiin suoria sanoja. Kun kaupunkilaiset ylimyksistä kauppiaisiin, merimiehiin ja työläisiin olivat riippuvaisia toistensa työn tuloksista, tavallisen kansankin piti saada kertoa mielipiteensä, vaikkei se äänestämään päässytkään.

- Naamioiden käyttö vähensi tehokkaasti yhteiskuntaluokkien välisiä jännitteitä, se toi elämään tasa-arvoa. Kadunmiestä oikein kannustettiin kertomaan, mitä hän ajatteli tavasta, jolla valtiota johdettiin. Jos hän ei käyttäytynyt väkivaltaisesti eikä aiheuttanut häiriötä tai uhkaa, häntä ei saanut pidättää. Salainen poliisi valvoi järjestystä - naamioituna sekin, Belloni kertoo.


Karikatyyrit suuressa suosiossa

Naamiointilait olivat pikkutarkkoja, ja niitä muokattiin tavan takaa. Lait kielsivät pröystäilevän pukeutumisen julkisilla paikoilla, mutta karnevaalien aikaan bauttojen rinnalle hulmahtivat riehakkaat asut. Erityisen suosittuja olivat italialaisen katuteatterin commedia dell’arten hahmot, raa’an huumorin ja pilkan sävyttämät karikatyyrit ahneista kauppiaista, tolloista maanviljelijöistä, tärkeilevistä akateemikoista ja naiiveista nuorista rakastavaisista. Monet hahmoista, kuten Arlecchino, harlekiini, elävät tänä päivänäkin.

Myös karnevaaleissa purettiin yhteiskunnallisia paineita. Kimeästi naukuvan kissan Gnagan kuului sättiä vastaantulijoita mehevimmin mahdollisin ilmauksin. Räävin kissan seurassa liikkui aina kaksi lapsihahmoa, ja kolmikko puhui politiikkaa isoon ääneen ja kiroillen.

Arvosteluun liittyi kepposten teko. Narri Mattacino heitteli juhlapukuisia ruusuvedellä täytetyillä kananmunilla. Vaikka tämä kiusa kiellettiin lailla jo vuonna 1268, se vain jatkui. Viranomaiset joutuivat vielä 1700-luvun puolivälissä suojaamaan verkoilla Pyhän Markuksen torin pylväskäytävät, joissa yläluokka iltakävelyillään esitteli hienoja naamiaisasujaan.


Napoleon pani pisteen

Kuin huomaamatta naamiaisista muodostui arkielämän stressiä hoitava huume, jonka kiusallisiakaan ilmenemismuotoja ei kyseenalaistettu. Niistä tuli tekosyy turmeltuneeseen elämään, kuten uhkapeliin.

Venetsialaiset olivat armoitettuja uhkapelureja, ja eräällä tapaa naamiolait edistivät peliharrastusta.

- Koska jokaisen vauraan kaupunkilaisen taloudellinen asema oli poliittisesti tärkeää tietoa, valtion pelikasinossa, Ridottossa, naamioituminen oli pakollista ja puhuminen kiellettyä. Kynttilöin valaistuissa pöydissä vallitsi täydellinen hiljaisuus silloinkin, kun suuria omaisuuksia voitettiin ja hävittiin, Belloni kuvailee.
Toinen riesa oli seksikauppa. - 1500-luvun alussa Venetsiassa oli asukkaita 200 000 ja heistä 12 000 harjoitti prostituutiota, Belloni arvioi.

Siveysnormien höltyminen näkyi myös tavallisten naisten asuissa. Rouvat ja neidit alkoivat suosia morettaa, samettista mustaa naamiota, jota pidettiin kiinni puristamalla nappia hampaiden välissä. Naamiota kutsuttiin myös nimellä muta, mykkä, koska sen kantaja ei voinut puhua.

- Morettaa pidettiin hyvin eroottisena. Äänettömyys lisäsi naisen arvoituksellisuutta, Belloni sanoo.

Sitten tuli Napoléon Bonaparte, ja naamioasujen käyttö loppui äkisti. Ranskan vallankumouskenraali valtasi Venetsian 1797 eikä halunnut kapinahenkisten asukkaiden liikkuvan tunnistamattomina. Seuraava miehittäjä Itävalta jatkoi naamiopannaa, ja vuosisatainen perinne kuihtui.

Onneksi naamiaiset olivat ehtineet levitä muualle.



Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Venetsian naamiolakeja


- 1268 Narreiksi naamioituneet eivät saa heitellä ruusuvedellä täytettyjä kananmunia.

- 1339 Yöaikaan ei ole lupa liikkua naamioituneena.

- 1458 Miehet eivät saa vierailla tyttöjen sisäoppilaitoksissa naisiksi pukeutuneina.

- 1603 Naamioituneet eivät saa vierailla nunnaluostareissa.

- 1608 Kirkkoihin ja pyhiin paikkoihin ei saa astua naamioituneena, eikä naamiota saa käyttää läpi vuoden. Naamiolakien rikkomisesta koituu miehelle kaksi vuotta vankeutta, puolitoista vuotta pakkotyötä kahlehdittuna kaleerisoutajana sekä tuntuva sakko. Naisen rangaistus on raipaniskujen säestämä kävely Rialton sillalta Pyhän Markuksen torille, siellä häpeäpaalussa seisominen sekä sakko.


Nykynaamiaisia 30 vuotta


Venetsian nykymuotoiset naamiaiskarnevaalit syntyivät 1979, kun kaupungin ikivanha huvitus tietoisesti herätettiin henkiin. On paljolti naamiaisperinteen tutkijan ja tuntijan Marco Bellonin ansiota, että myös naamiontekijöiden, mascarerien, jo kadonnut taito saatiin elvytetyksi. Hänen naamioverstaansa ja -myymälänsä ovat Venetsian vanhimmat, ja niissä on kehitetty menetelmä, jolla naamioista saadaan taipuisia ja kestäviä.

- Aidon venetsialaisnaamion on myötäiltävä kasvoja ja oltava niin kevyt, että sitä voi vaivatta pitää kauan. Se ei ole mikään muovinen pilanaamari!

Kaupunkilaisten juhla on kuitenkin muuttunut turistien juhlaksi. Joka vuosi helmikuussa pääsiäispaaston alla sadattuhannet matkailijat täyttävät Venetsian kadut 12 päivän ajaksi. Heille myydään pääsylippuja vanhoissa palatseissa järjestettäviin teemanaamiaisiin, joissa riittää valinnanvaraa illallistanssiaisista satoja euroja maksaviin koko yön orgioihin.

Mitä Venetsia edellä, sitä muu maailma perässä


Hannu Pesonen


Ensin hullaantui Englanti, sitten Amerikka ja lopulta myös pieni Suomi.



Keski-Euroopan läpimurtonsa naamiaiset tekivät 1720-luvun alun Englannissa, kun sveitsiläissyntyinen kreivi J. J. Heidegger toi naamiaiset Venetsian-tuliaisinaan Lontooseen. Jo ensimmäinen masquerade veti tuhansia juhlijoita, ja naamiaisista tuli nopeasti kaiken kansan viihdettä.
Myös muu maa otti naamiaiset avosylin vastaan. Räjähdysmäistä suosiota selittää se, että naamiaisista tuli osa uuden kapitalistisen maailman nopeasti kehittyvää viihdeteollisutta, arvioi ilmiötä tutkinut Terry Castle kirjassaan Masquerade and Civilization. Castlen mukaan villityksen leviämistä edistivät mehukkaat juorut ja asujen ja tapahtumien kuvaukset, jotka täyttivät vakavienkin sanomalehtien seurapiiripalstat, mutta hänkin korostaa, että menestyksen kulmakivi oli ikiaikaisen karnevaaliperinteen viehätys.


Uusi maailma oppii huvit
Brittien siirtomaahallinnon mukana naamiaistapa levisi Yhdysvaltoihin ja jäi amerikkalaisten huvitukseksi senkin jälkeen, kun siirtokunnat 1776 itsenäistyivät. Yhdysvalloissa naamiaiset muuntuivat leikiksi, jossa tarkoitus oli arvata naamioidun henkilöllisyys. Siksi lehdet sielläkin seurasivat seurapiirien naamiaisia innokkaasti ja julkaisivat uteliaille lukijoilleen osallistujista "niin täydellisiä luetteloita kuin mahdollista".
Siirtomaaisäntien mukana naamiaisharrastus juurtui myös Väli- ja Etelä-Amerikkaan. Sikäläiset karnevaalit huipentuvat vanhan Venetsian tavoin mardi grasiin eli laskiaistiistaihin, joka alkuperäisen nimensä rasvatiistain mukaan on suuren syöpöttelyn, juopottelun ja juhlinnan hetki ennen seuraavana päivänä alkavaa, pääsiäiseen jatkuvaa paastonaikaa.


Naamiaismurha naapurissa
Venetsian naamiaishuvien lakatessa naamioleikit olivat ehtineet jo Ruotsiin asti - kohtalokkain seurauksin, jotka saattoivat säätää Suomenkin tulevaisuutta.
Kuningas Kustaa III murhattiin järjestämissään Tukholman oopperan naamiaisissa 1792. Turhautuneiden aatelismiesten salaliiton edustaja Jacob Johan Anckarström ampui kuningasta selkään lähietäisyydeltä.
Kustaa III:ta seurasi hänen alaikäinen poikansa Kustaa IV Aadolf, jonka sotilaallista ja poliittista kyvyttömyyttä pidetään pääsyynä siihen, että Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuosien 1808-1809 sodassa. Vaikka kuningasta oli useasti varoitettu Venäjän hyökkäysaikeista, hän ryhmitti armeijan pääjoukot Tanskan rajalle. Jos loistava valtiomies Kustaa III olisi ollut vallassa, hän tuskin olisi laiminlyönyt Suomen puolustusta.


Meillä innostuivat opiskelijat
Suomen kamaralle naamiaiset ylsivät vasta itsenäisyyden alla. Niitä järjesti varsinkin akateeminen nuoriso Helsingin keskustan ravintoloissa ja Vanhassa ja Uudessa ylioppilastalossa - perinteisen riehakkaasti, sillä juhlia paheksuttiin niin juopottelusta kuin katunaisista.
Taideteollisen korkeakoulun Ateneum Maskeradin perinnettä jatkaa yhä korkeakoulun ylioppilaskunta, mutta nykyisin naamiaisia järjestävät myös koulut, työpaikat, hyväntekeväisyysjärjestöt ja kaupalliset naamiaisyritykset.



Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Halloween palautti ytimen


Useimmissa nykynaamiaisissa pääpaino on ilakoivilla, värikkäillä puvuilla, ei tunnistamattomuudella. Poikkeuksen tekee halloween, joka käytti maailmanvalloituksensa ponnahduslautana Yhdysvaltoja.
Irlantilaisten ja skotlantilaisten siirtolaisten Yhdysvaltoihin viemä kurpitsajuhla on palannut Eurooppaan värikkäänä lasten - ja yhä enemmän myös aikuisten - naamiaiskarnevaalina. Vampyyrit, kummitukset, noidat ja luurangot lietsovat ihanaa kauhutunnelmaa.
Halloween-asuissa piilee naamiaisten syvin tarkoitus: henkilöllisyyden kätkevä naamiaispuku tekee hyvää. Se päällään voi tuntea itsensä rohkeaksi ja hyväksytyksi ja vapauttaa itsestään piirteitä, joita tahtoisi arjessakin tuoda esiin. Mahdollisuus nauttia arvoituksellisuudestaan, omasta salaisuudestaan, on yhä naamiaisten suola.

Kommentit (0)

Kuppa lisääntyy Euroopassa, kertovat tautitilastot.

Euroopan tartuntatautiviraston julkaisemat tilastot osoittavat, että kuppa on kasvussa Euroopassa.

Erityisen hanakasti se on tarttunut miehiin: vuonna 2014 miehillä esiintyi kuppaa kuusi kertaa yleisemmin kuin naisilla. Lähes kaksi kolmasosaa miesten kupasta todettiin miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa.

Vuosina 2010-2014 monen EU-maan kuppaluvut kasvoivat rajusti. Muun muassa Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Islannissa, Irlannissa, Maltalla, Norjassa, Portugalissa ja Isossa-Britanniassa kuppadiagnoosit lisääntyivät 50 prosenttia.

Eniten kuppa on yleistynyt yli 45 vuotiailla, paljastuu tartuntatautikartasta.

Suomessa kuppadiagnooseja tehdään tasaiseen tahtiin noin 200 vuosittain, tilastosta näkyy.

Kupan aiheuttaa Treponema pallidum -niminen bakteeri. Se tarttuu limakalvolta toiselle. Tavallisin tartuntatapa onkin suojaamaton seksi.

Taudin itämisaika on yleensä kolme neljä viikkoa, sen jälkeen tartuntakohtaan ilmestyy pyöreähkö haava. Kolmasosalle tätä ensivihjettä ei ilmaannu. Kuppa hoidetaan antibiooteilla.

Suojaudutko sukupuolitaudeilta?

Oskari edustaa harvinaisen monipuolista ja kypsää ajattelua, ja hän osaa yhdistää eri tieteiden näkökulmia oivaltavalla tavalla. Mukana esimerkiksi psykologian vastauksissa on niin historiallista, yhteiskunnallista kuin biologistakin tietoa. Oskari on osannut lukion oppitunneilla myös kyseenalaistaa tietoa ja kysyä ja hakea sille tutkimusperustaa.

Nämä apulaisrehtori Eija Niemisen perustelut vakuuttivat Tiede-lehden raadin, joka palkitsi turkulaisen Puolalanmäen lukion oppilaan Oskari Maunukselan lehden vuosikerralla tunnustuksena ansiokkaasta opiskelusta. Oskari ja 99 muuta lukiolaista saavat stipendinsä kevätjuhlassa.

 

Lista kaikista stipendien saajista oppilaitoksittain:

Arkadian yhteislyseo
Roope Korpiniitty

Askolan lukio
Ville Felin            

Björneborgs svenska samskola
Laura Hautojärvi

Enontekiön Erälukio
Ronja Mäkitalo

Erkko-lukio
Eetu Järventausta           

Etu-Töölön lukio
Tiia Salokorpi     

Eurajoen lukio
Santeri Hirsikangas         

Haapajärven lukio
Milka Mattila

Halikon lukio
Jere Asp

Hango gymnasium
Jimmy Himberg

Hausjärven lukio
Oskari Laurila

Helsingin kielilukio
Vesta Kulomaa

Helsingin luonnontiedelukio
Varvara Syroezhina

Helsingin medialukio
Iira Häkkinen       

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
Antti Variainen

Hyvinkään Sveitsin lukio
Milla Viisanen   

Hyvinkään yhteiskoulun lukio
Teemu Löfberg

Ikaalisten yhteiskoulun lukio
Fanni Riihimäki

Ilomantsin lukio
Topi Ronkainen                                  

Joensuun normaalikoulun lukio
Iida Piipponen

Joroisten lukio
Aada Jankko                      

Jyväskylän aikuislukio
Saara Paukku    

Kallion lukio
Julia Sevon

Kajaanin lukio
Jenni Lukkari

Kallaveden lukio
Tytti Kekäläinen

Kangasalan lukio
Ville Heinonen

Kauhajoen lukio
Rebekka-Emilia Santala                                                                

Kaurialan lukio
Tuomas Haajanen

Kaustisen musiikkilukio
Frans Veskoniemi           

Kemin lyseon lukio
Magomed Muhamed Udratov

Kempeleen lukio
Sampo Id

Kiimingin lukio
Lauri Meriläinen

Kiviniityn lukio
Irina Potinoja                    

Kosken lukio
Reetta Vähä-Heikkilä

Kouvolan iltalukio
Aleksandra Vucinic                         

Kristiinankaupungin lukio
Lauri Haaramo  

Kurikan lukio
Karim Bakti

Kuopion Klassillinen lukio
Joonatan Partanen                         

Kyrönmaan lukio
Rasmus Tiilikka

Lahden lyseo
Sampsa Penna  

Lahden yhteiskoulu
Kaarlo Sukuvaara

Laitilan lukio
Veera Lähteenmäki

Lappeenrannan Lyseon lukio
Joonas Karhula                

Laukaan lukio
Toni Tervanen

Lauttasaaren yhteiskoulun lukio
Santeri Sipilä     

Leppävaaran lukio
Jarkko Oja          

Limingan lukio
Aleksi Alanko

Luostarivuoren lukio
Kalle Paasio

Lyseonpuiston lukio
Lotta Laitila

Madetojan musiikkilukio
Anssi Heikkinen

Martinlaakson lukio
Tommi Salmi                                                                                     

Muuramen lukio
Sofia Piesanen

Mynämäen lukio
Roosa-Maria Mäki

Mäntän lukio
Emilia Mäntynen             

Naantalin lukio
Laura Jaskari

Nurmon matemaattis-luonnontieteellinen lukio
Roosa Kattelus

Olarin lukio
Joona Särkijärvi

Oriveden lukio
Arttu Raukola

Oulaisten lukio
Jarno Hyyppä      

Oulun Lyseon lukio (IB-linja)
Kasper Oikarinen                                                           

Outokummun lukio
Jani Vepsäläinen

Pellon lukio
Katariina Ylisaukko-oja

Perniön lukio
Niko Aurelma   

Porin suomalainen yhteislyseon lukio
Erik Kurittu         

Pieksämäen lukio
Anni Tiusanen  

Pirkkalan yhteislukio
Karoliina Tervanen

Polvijärven lukio
Hanna Tanskanen                           

Porkkalan lukio
Iina Huttunen                   

Puolalanmäen lukio
Oskari Maunuksela

Pyhäjärven lukio
Saara-Kaisa Lapinoja      

Raision lukio
Onni Poikkeus  

Rantasalmen lukio
Vili Huupponen                  

Rauman Lyseon lukio
Joonatan Renko

Rautalammin lukio
Veera Miettinen

Riihimäen lukio
Aleksi Honkanen

Riihimäen aikuislukio
Rasmus Söderström                      

Salon lukio
Toni Raitanen

Sammon keskuslukio
Anniina Potkonen                           

Savonlinnan lukio (Kerimäki)
Sanni Okkonen

Savonlinnan taidelukio
Nea Hämäläinen              

Sievin lukio
Juho Kumara     

Suonenjoen lukio
Reetta Jääskeläinen

Taavetin lukio
Patrik Parkkinen              

Tammerkosken lukio
Sini Mattila           

Tampereen seudun ammattiopisto
Valtteri Hyvönen

Tampereen teknillinen lukio
Nikita Hakala     

Tapiolan lukio
Essi Tuomala     

Toholammin lukio
Emmi Rimpioja

Turun klassillinen lukio
Mimi Mokka

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Jasmin Kuusisto              

Tuusulan lukio
Emma Lindfors                                                                

Töölön yhteiskoulu
Lotta Mattila

Ulvilan lukio
Heidi Silvanto      

Valkeakosken Tietotien lukio
Lotta Kääriäinen

Vammalan lukio
Ville Orre

Vaskivuoren lukio
Mömmö Tuominen

Veikkolan koulu
Inka Päivike

Vieremän lukio
Joonas Juntunen                             

Vihdin lukio
Jesse Peltomäki

Viherlaakson lukio
Arsi Arola

Panostukset ehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon säästäisi lapsien ja äitien henkiä.

Lasten ja odottavien äitien ehkäistävissä olevat kuolemat voitaisiin jättää historiaan yhdessä sukupolvessa. Tällaiseen laskelmaan päätyi yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jonka työn tulokset julkaisi The Lancet.

Laskelma perustuu siihen, että yli 95 prosenttia maailman lapsi- ja lapsivuodekuolemista tapahtuu maailman 74:ssä heikoimmin kehittyneessä maassa. Kohentamalla näiden maiden perusterveydenhuoltoa estettäisiin näistä ennenaikaisista kuolemista jopa puolet.

Viime vuonna kuoli liki kuusi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta ja yli 300 000 naista kuoli raskauden seurauksena. Tutkijat laskivat, miten hyvin näitä kuolemia olisi voitu estää Maailmanpankin esittelemillä terveydenhuoltopaketeilla.

Pelkästään perhesuunnitteluun kohdennetulla paketilla säästyisi puolitoista miljoonaa henkeä vuosittain. Johtopäätös perustuu siihen, että ehkäisyvälineiden parempi saatavuus estäisi lähes 28 miljoonaa raskautta.

Toinen Maailmanpankin muotoilema paketti keskittyi lasten terveydenhuoltoon ja kolmas äitien ja vastasyntyneiden terveyteen. Näissä keinoina olivat esimerkiksi lasten ravitsemuksen parantaminen sekä ripulin ja malarian kaltaisten tappavien tautien ehkäisy.

Kaikki nämä palvelut yhdessä säästäisivät liki neljä miljoonaa henkeä vuosittain. Vastasyntyneiden kuolemat vähenisivät puolellatoista miljoonalla, samoin muut lapsikuolemat. Ne estäisivät myös 149000 naisen kuoleman lapsivuoteeseen ja 849000 kohtukuolemaa.

Tutkijat laskivat elämien säästämiselle myös hintalapun. Kaikkien kolmen terveydenhuoltopaketin tuominen 90 prosentille maailman köyhimpien maiden asukkaista maksaisi vajaat viisi ja puoli miljardia euroa. Vastaavat palvelut alemman keskitulotason maihin maksaisivat vajaat yksitoista miljardia euroa ja ylemmän keskitulotason maihin seitsemän miljardia.

Palveluiden tuottaminen kaikille näille maille maksaisi 4,13 euroa per asukas, tutkimustiedotteessa kerrotaan.

L
Liittynyt17.3.2005
Viestejä6639
Viesti

Sääli, että tällaisiin asioihin vaan ei näytä löytyvän rahaa.

Jos edes pieni murto-osa siitä rahasta, mikä on jo laitettu ns. ilmastonmuutoksen torjuntaan, olisi kohdistettu ihmisen tilannetta oikeasti parantaviin hommiin, kukaan ei sairastuisi likaisesta juomavedestä ja kaikilla olisi perusterveydenhoidot.

Ihmettelen vaan eräiden tapaa priorisoida ongelmia.

JPI
Liittynyt5.12.2012
Viestejä16309
Viesti

L kirjoitti:
Sääli, että tällaisiin asioihin vaan ei näytä löytyvän rahaa.

Jos edes pieni murto-osa siitä rahasta, mikä on jo laitettu ns. ilmastonmuutoksen torjuntaan, olisi kohdistettu ihmisen tilannetta oikeasti parantaviin hommiin, kukaan ei sairastuisi likaisesta juomavedestä ja kaikilla olisi perusterveydenhoidot.

Ihmettelen vaan eräiden tapaa priorisoida ongelmia.

Tarkoitatko että ei ilmastonmuutos haittaa koska lapsia kuolee?

3³+4³+5³=6³

Muinais-Suomen idolit on mukana suuressa yleisöäänestyksessä viime vuoden aikakauslehtikannesta. Finalistit selviävät, kun äänestys päättyy tänään 29.2. kello 23. Aikakausmedian kilpailun löydät täältä:

www.editkilpailu.fi/kansi2015