Suomalaisten voimala on pääsemässä ensimmäisten mukana sähköverkkoon.

Teksti: Kalevi Rantanen

Suomalaisten voimala on pääsemässä ensimmäisten mukana sähköverkkoon.

Suomalaisen sukeltajan idea rantaveden energian hyödyntämisestä toteutuu kohta Portugalin rannikolla.

– Koelaitos Penichessä kytketään verkkoon loka-marraskuussa, kertoo AW-Energyn toimitusjohtaja John Liljelund. – Laitoksella on niin sanottu verkkolisenssi,

eli se voi syöttää virtaa yleiseen sähköverkkoon.

Aaltovoimala koostuu kolmesta sadan kilowatin yksiköstä, joten yhteisteho on 300 kilowattia. Tuotanto vastaa noin kahdensadan kotitalouden sähkönkulutusta.

Kokeiltu on aikaisemminkin. Skotlantilaisyritys Pelamis on testannut toisen tyyppistä, avomerelle tarkoitettua voimalaa niin ikään Portugalissa. Verkkolisenssiä sillä ei kuitenkaan ole.

Pääsy yleiseen sähköverkkoon on suuri saavutus jokaiselle uudelle energiatekniikalle. Penichen voimala kilpailee muiden hankkeiden kanssa tiukasti kunniasta päästä aaltovoima-alalla ensimmäisenä kaupalliseen läpimurtoon.

Kun verkkoon on päästy, ruvetaan kasvattamaan tehoa. Liljelund kertoo, että Penicheen voidaan seuraavassa vaiheessa rakentaa kymmenen 500 kilowatin yksikköä, jolloin saadaan viiden megawatin voimala.

– Kehitys etenee samaan tapaan kuin tuulivoimassa, hän vertaa.

Hienompaa kuin aarrelaivat

AW-Energyn voimala toimii piilossa veden alla. Strateginen osa on aaltojen heiluttama läppärakenne, joka tunnetaan kauppanimellä WaveRoller.

Veden alta kaikki alkoikin, uponneiden aarteiden etsinnästä.

Sukeltaja Rauno Koivusaari tunnetaan parhaiten Suomenlahden aarrelaiva Vrouw Marian paikallistamisesta, mutta hänen merkittävin löytönsä saattaa olla uudenlaisen aaltovoimalan idea. Hän alun perin keksi voimalassa käytetyn WaveRoller-tekniikan.

Erästä hylkyä tutkiessaan Koivusaari havaitsi, että vedenalaiset aallot heiluttivat hylyn kappaletta suurella voimalla. Huomiosta syntyi oivallus: ehkä aaltoliikkeen energian voi ottaa talteen.

Koivusaari kehitti ajatusta eteenpäin energiayhtiö Fortumin kanssa. Ensimmäiset ratkaisut patentoitiin vuonna 1999. Tekniikkaa on testattu Portugalin lisäksi Euroopan merienergiakeskuksessa Skotlannissa. AW-Energy perustettiin kaupallistamaan ratkaisuja.

Hyvä aloittaa rantavedestä

Varhaisista aaltovoimakehittäjistä poiketen AW-Energy keskittyy rantavesien aaltovoimaan.

Meren aaltoillessa veden osaset kiertävät ympyrää. Aallon lähestyessä rantaa liikerata muuttuu soikeaksi. Matalassa vedessä, jonka syvyys on noin puolet pinta-aallon pituudesta, vesi liikkuu melkein edestakaisin.

Ilmiön englanninkielinen nimi on surge. Suomen kielessä ei ole vakiintunutta käännöstä, mutta voisi puhua matalapohja-aalloista. Ilmiö on voimakkain rannoilla, joilla kahden peräkkäisen aallon väli on pitkä, 8–20 sekuntia.

AW-Energyn voimalassa aallot kääntelevät pohjaan saranoituja levyjä edestakaisin. Männillä ja hydraulimoottoreilla voimaa siirretään sähkögeneraattoriin.

Voimala kerää energiaa mainingeista, jotka voivat edetä tuhansien kilometrien päähän syntyalueeltaan. Euroopan länsirannikon mainingit ovat voineet muodostua kaksi vuorokautta aikaisemmin Amerikan itärannikolla.

Suurten aaltojen elinkaaren suhteellinen hitaus mahdollistaa ennustamisen. Sähköverkolle pystytään ajoissa ilmoittamaan, että nyt on tulossa halpaa aaltosähköä.

Lisäksi Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan länsirannikoilla voimakkaat aallot tulevat sopivaan aikaan eli talvella, jolloin myös sähköä tarvitaan eniten.

Kehittäjien mukaan heidän ratkaisullaan on merkittäviä etuja. Rantaveteen voimala pystytään rakentamaan suhteellisin pienellä pääomalla. Laitos on näkymättömissä, ja valtamerien rannoilta löytyy myös tilaa.

Alaa odottanee vauhdikas tulevaisuus. Tanskassa Risøn kansallinen energialaboratorio on arvioinut, että maailman sähköstä kyettäisiin joskus tuottamaan aaltovoimalla kymmenen prosenttia.

Läpillä, kohoilla, heilureilla

Pohjaläppiin perustuva suomalaisvoimala saa varmasti kilpailijoita. Keksijät ovat miettineet monenlaisia vekottimia ranta-aaltojen voiman valjastamiseksi.

Eräät versiot näkyvät pinnalle. Skottilaisen Aquamarinen Oyster on kuin aallokossa avautuva ja sulkeutuva simpukka. Kanadalaisen Seawoodin SurfPower on kuin koho, joka liikkuu aaltojen mukana ja veivaa vipua.

Australialainen BioPower Systems kehittää bioWave-voimalaa, joka toimii sekä pinnalla että veden alla. Laitteet ovat kuin merikasveja, jotka huojuvat vedenalaisessa aallokossa.

Yu-Energy Yhdysvalloissa on suunnitellut vedenalaista heiluria, jonka yläpäässä on koho. 

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25775
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.