Varma tapa huvittaa jälkipolvia on ennustaa tulevaa tekniikkaa - vaikeampaa on vain talouden ja ihmisen käyttäytymisen ennakointi. Tekniikan ennusteissa päästään usein kymmenen prosentin osumatarkkuuteen. Se on paljon.



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009

Kukaan maailmassa ei kuole nälkään. Tiedemiehet viljelevät kaloja suurissa verkkoaitauksissa. He kasvattavat myös leviä ja meriheinää. Kun meren ravintoaineet jalostetaan proteiiniksi ja lisätään sopivia kemikaaleja, saadaan ruokaa, joka maistuu pihviltä, vihanneksilta tai haluttaessa vaikka "hyvälaatuiselta viskiltä". Näin kertoi tulevaisuuden ruokahuollosta Mitä-Missä-Milloin-kirja (MMM) 1966.

Robotit tekevät työt sekä tehtaissa että kotona. "Oikeaan aikaan valmistaa keittiöautomaatti halutun ruoan, jonka mekaaniset kädet tarjoilevat ruokapöytään", MMM lupasi. "Samat kädet huolehtivat tiskistä, toiset robotit tekevät muut taloustyöt."

Yhdysvaltalainen aikakauslehti Popular Mechanics kertoi vuonna 1950 lukijoilleen kuvitteellisesta Dobsonin perheestä, joka elää kuvitteellisessa Tottenvillen kaupungissa. Kehittyneen ravitsemuksen ja hormonien ansiosta Dobsonit näyttävät aina nuorilta, korkeintaan nelikymmenvuotiailta. Rypyt jäivät historiaan.

Liikenne sujuu. Dobsonit tekevät lyhyet matkat perhehelikopterilla, pitkät taittuvat yliäänilentokoneella. Heillä on kyllä autokin, jonka yllättävää kyllä kerrotaan kulkevan etanolilla. Tavallisempaa oli ennustaa, että sähköauto syrjäyttää polttomoottorikäyttöisen.

Mikä vuosi? No tietenkin hartaasti odotettu 2000.


Futurologit menivät metsään

Populaarit tiedelehdet ja -kirjat voivat langeta liikaan vauhdikkuuteen ja ylioptimismiin, mutta samaan ovat kompastuneet myös vakavat asiantuntijat. Esimerkiksi energiaa piti vuosisadan vaihteessa olla jo rajattomasti.
"Ei ole liikaa odotettu, että meidän lapsemme saavat nauttia sähköstä, joka on liian halpaa mitattavaksi", julisti Yhdysvaltojen atomienergiakomission johtaja Lewis Strauss 1954.

Asunnot ovat vuonna 2000 "superhalpoja", ennustivat arvostetut yhdysvaltalaiset futurologit Herman Kahn ja Anthony Wiener 1967.

Brittiläinen biologi John Haldane oli jo 1924 ennustanut, että ensimmäinen keinokohdussa kasvanut lapsi syntyy vuonna 1951. Näin ei käynyt, ja toteutumatta jäi myös nimekkään futurologin Alvin Tofflerin 1970 esittämä ennuste, että vain muutaman vuoden päästä lapset "siitetään, kasvatetaan ja kehitetään syntymäikään ihmisruumiin ulkopuolella".

Ilmaston huononemisesta ja muista ympäristöongelmista ei puhunut kukaan ennen kuin merkit olivat selvät. Sen sijaan Yhteisvoimin-lehti osasi 1970 kertoa, että säiden säätelystä "laajassa mittakaavassa" on tullut todellisuutta vuoden 1990 tienoilla.


Talous vielä hämärämpää

Yritys ennustaa tulevaisuuden tekniikkaa on kohtuullisen varma tapa saattaa itsensä naurunalaiseksi. Vielä paremmat naurut saa irrotetuksi, jos yrittää ennustaa työaikaa tai muita talouden piirteitä.

"Vuonna 1960 työaika on rajoitettu kolmeen tuntiin päivässä", ennusti brittiläinen kirjailija ja journalisti John Langdon-Davies 1936. Työn tuloksista ei tarvitse tinkiä. Ruokaa, vaatteita ja muita tavaroita tulee olemaan "yltäkylläisinä jokaisen saatavilla", Langdon-Davies vakuutti.

Ennuste jäi toteutumatta, mutta ennustajat vain kiihdyttivät vauhtia. MMM ennusti 1966, että vuonna 2000 vain yksi kymmenestä ihmisestä tekee töitä. Muut sen kuin nostavat lomapalkkaa. Kirja tiesi kertoa summankin: ikilomaileva perhe saisi nykyrahassa 60 000-70 000 euroa vuodessa. Sen, tulisiko raha puhtaana käteen, ennustajat jättivät kertomatta.


Vaikeinta on ihminen

Varsinaiset röhönaurut saa, jos ennustaa, että ihminen muuttuu hyväksi ja yhteiskunta oikeudenmukaiseksi.
Yhdysvaltalainen kirjailija Edward Bellamy ennusti 1888, että vuonna 2000 vankilat ovat tulleet tarpeettomiksi. Eihän teknisesti kehittyneessä maailmassa kukaan rikoksia tee.

Bellamy sai paljon jäljittelijöitä, joista useimmat ovat vaipuneet unohdukseen. Yksi heistä oli ruotsalainen journalisti ja poliitikko Axel Danielsson, joka 1892 kuvaili 1900-luvun maailmaa, lähinnä Ruotsia. Hän ennusti, että teollisuustyöntekijän viikkopalkka nousee 18 kruunusta 50 kruunuun. Tämä hävittäisi rikollisuuden, jopa varsin nopeasti.

"Hyvät seuraukset eivät kauan antaneet odottaa it¬seään", Danielsson ennakoi. Rikollisuus laski hänen visiossaan niin, että monissa kaupungeissa vankilat voitiin muuttaa viljavarastoiksi.


Usein osuttu oikeaankin

Harhaiskujen rinnalla vanhoissa ennusteissa on tarkkoja osumia. Suomalainen koneinsinööri Alfred Friis julkaisi 1905 Kirjan keksijöille. Kirja luettelee yli viisisataa tekniikkaa ja laitetta, joiden kehittäminen on mahdollista ja tarpeellista.

"Sähkön alalta" Friis ennakoi 31 tekniikkaa, joista yli puolet toteutui vuoteen 2000 mennessä. Joukossa oli "johtolangaton telefoneeraus" - eli kännykkä - käytännöllinen sähköhitsaustekniikka ja "menettelytapa siirtää sähkön avulla selväpiirteisesti kuvia ja piirroksia paikasta toiseen", mikä toteutui faksissa.

Kahn ja Wiener julkaisivat 1967 luettelon sadasta teknisestä innovaatiosta, jotka ovat todennäköisesti toteutuneet vuonna 2000. Luettelo sisälsi esimerkiksi kotivideot, "halvan ja maailmanlaajuisen viestinnän" sekä kotona että yrityksissä, tietokoneiden laajan käytön informaation käsittelyssä sekä halvan kopiokoneen.

Suomen tulevaisuudentutkimuksen grand old man, Kahnin oppilas ja ystävä Osmo A. Wiio ennakoi 1969, millainen Suomi on vuonna 2000. Hän kuvasi "kuvaruutuun ilmestyvät tiliotteet ja nostot", väritelevision, televisiokanavien paljouden ja yleensä "viestinnän yhteiskunnan". Ennusteista osui maaliin yli puolet.


Joka kymmenes ennakoitavissa

Kahnin ja Wienerin ennustamista sadasta innovaatiosta kahdenkymmenen voi katsoa toteutuneen kohtuullisen tarkasti.

Japanissa suuret asiantuntijapaneelit ovat laatineet ennusteita 1970-luvulta alkaen. Japanilaiset ovat myös tutkineet jälkeenpäin osumatarkkuutta. Vuonna 1971 tehdyistä 530 ennusteesta toteutui vuoteen 1996 mennessä noin 30 prosenttia.

Teknisten ennusteiden toteutumahaarukka oli kuitenkin leveä: 10-60 prosenttia.

On vielä muistettava, että osaa toteutuneista innovaatioista ei ole ennusteissa mainittu lainkaan. Kännykkä ennustettiin moneen kertaan jo sata vuotta sitten, mutta henkilökohtaista tietokonetta ei löydy vielä 1960-luvunkaan ennusteista.

Kun lisäämme huteihin puuttuvat ennusteet, saamme nyrkkisäännön: Noin 90 prosenttia tekniikan tulevaisuudesta on hämärän peitossa. Kymmenen prosenttia voidaan ennustaa.


Tekniikka ei ole lottoa

Kuinka tarkka on hyvä ennuste? Kymmenen prosenttia voi tuntua pieneltä, mutta osumaprosentti ei yksinään kerro vielä mitään.

Kuvitellaan, että pystyisimme jollain konstilla laskemaan lottonumerot niin, että täysosuman todennäköisyys olisi yksi sadasta. Toisin sanoen tarvitsisi täyttää sata riviä päävoiton saamiseksi. Kannattaisi varmasti, sillä Suomen lotossa todennäköisyys saada päävoitto yhdellä rivillä on vähän alle yksi viidestätoista miljoonasta.

Itse asiassa miljonääriksi pääsisi, vaikka osumisen todennäköisyys olisi vain 0,1 promillea eli yksi kymmenestätuhannesta. Kymmenentuhattakin riviä maksaisi vain 8 000 euroa, mutta takaisin tulisi miljoonia.

Tekniikassa vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin lotossa, jossa valitaan seitsemän numeroa 39:stä. Esimerkiksi kaikki materiaalit ovat seoksia, yhdisteitä ja yhdistelmärakenteita noin sadasta alkuaineesta. Materiaalien kehittäminen "lottoamalla" eli sekoittamalla alkuaineita satunaisesti olisi toivotonta, koska mahdollisten yhdistelmien määrä nousee tähtitieteelliseksi.

Onneksi luonnontieteellinen tieto auttaa valitsemaan oikeita "rivejä". Sen turvin metallurgit, insinöörit ja kemistit kehittivät tai ennakoivat suurimman osan nykyisistä materiaaleista yli sata vuotta sitten.


Tekniikka päihittää politiikan

Kymmenen prosentin ennustetarkkuus, johon tekniikassa usein päästään, on käsittämättömän hyvä. Yksi onnistunut ratkaisu enemmän kuin korvaa kymmenen hutia.

"Monet ihmiset luulevat, että emme voi tietää mitään tulevaisuudesta", sanoo yhdysvaltalainen futurologi Edward Cornish. "He ovat 99,999-prosenttisesti oikeassa kirjaimellisesti ajatellen, mutta aivan väärässä, jos ajatellaan käytännöllisesti. Melkein kaikella, mitä emme tiedä tulevaisuudesta, on vähän merkitystä, kun taas se vähä, mitä voimme tietää, on äärimmäisen tärkeää, koska se auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä."

Useimmiten hyvä ennuste on epätarkka, mutta merkittävästi tarkempi kuin puhdas arvaus. Sitä paitsi yhden prosentin tarkkuus voi olla parempi kuin 50 prosentin, eli tekninen ennuste päihittää helposti poliittisen.

Poliittiset ennusteet ovat usein tyyppiä "tapahtuu - ei tapahdu". Taloustieteilijä Albert Keidel on ennustanut, että Kiina ohittaa vuonna 2035 Yhdysvallat talouden koossa. On kaksi mahdollisuutta: Kiina joko ohittaa Yhdysvallat tai sitten ei. Kolikkoa heittämällä päättyy samaan 50 prosentin tarkkuuteen.

Politiikan tutkijoiden ennusteet ovat usein joko-tai-tyyppiä eli jokseenkin yhtä käyttökelpoisia kuin arvaukset. Tällöin on käytännössä varauduttava siihen, että kumpi tahansa vaihtoehto voi toteutua.

Ennusteissa harvoin kerrotaan oletettua tarkkuutta. Ilkka Hannula ja Risto Linturi lupaavat kirjassaan Sata ilmiötä 2000-2020, että 70 prosenttia heidän sadasta ennusteestaan toteutuu viiden vuoden etäisyydellä arvioidusta hetkestä. Kokemus aikaisemmista ennusteista kertoo, että lupaus on liian optimistinen, mutta hyvä kun tarkkuusarvio on ylipäätään esitetty.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hänen erityisalansa on tekninen luovuus.


Arvaa, mikä vuosi


Ihmiset liikkuvat sähköautoilla, ilmatyynyaluksilla, yliäänilentokoneilla ja perhehelikoptereilla.


Sähkö on niin halpaa, että kulutusta ei viitsitä edes mitata.


Syöpä on voitettu.


Pihvejä valmistetaan puumassasta, viskiä meriruohoista. Nälkä on voitettu. Tekoliha on korvannut luonnollisen lihan.


Asunnot ovat superhalpoja.


Ihmiset näyttävät seitsenkymmen-vuotiainakin nelikymppisiltä.


Yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä nauttii ikuista lomapalkkaa.


Töitä tehdään ja kaupassa käydään kuvapuhelimen avulla.


Naiset ovat vapautuneet raskauden rasituksista, sillä sikiö kasvaa keinotekoisessa kohdussa.


Kuussa asutaan, ja Marsissakin on piipahdettu.


Robotit keittävät, tarjoilevat, tiskaavat ja tekevät muut kotityöt.


Vankilat on suljettu, koska rikollisuutta ei enää ole.


Vastaus: vuosi kaksituhatta


2017

- Sähkökasvi eli muuntogeeninen bambu muuntaa auringonvaloa suoraan sähköksi (ennustajat Ilkka Hannula ja Risto Linturi).


2020

- Näkymättömyysviitta on toteutunut (Sébastien Guenneau).


2025

- "Elävien kuolleiden" eli pysyvästi virtuaalitodellisuuteen kytkettyjen ihmisten määrä on Euroopassa ylittänyt luonnollisen kuolleisuuden (Ilkka Hannula ja Risto Linturi).


2030

- Sikiö kasvaa keinokohdussa (Scott Gelfand).

- Autot liikkuvat teillä automaattisesti (Sebastian Thrun).

- Ihmisellä on kolmi- tai nelikymppisen terveys elämänsä loppuun asti (Ray Hammond).

- Ihmiset ovat muuttuneet kuolemattomiksi (Raymond Kurzweil).

- Tietokoneet ovat kehittyneet ihmistä älykkäämmiksi (Vernor Vinge).


2050

- Kiinan talous on kaksi kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen (Albert Keidel).

- Fuusiovoimalat ovat laajassa käytössä (Michio Kaku).

- Taivaalla kiitävät automaattiset lentokoneet (Jim Wilson).

- Ihmiset voivat rakastua robottiin ja harrastaa seksiä sen kanssa (David Levy).

- Robotit voittavat ihmisten jalkapallojoukkueen (RoboCup-hanke).

- Ihmiset ovat lopettaneet lukemisen ja kirjoittamisen, on syntynyt puhtaasti suullinen ja visuaalinen kulttuuri (William Crossman).


Tulevaisuudentutkija ennakoi kehityskulkuja




Tulevaisuutta ennustavat insinöörit, taloustieteilijät, väestötieteilijät, ilmastontutkijat, journalistit, yritysjohtajat ja monet muut.

Viidenkymmenen viime vuoden aikana tulevaisuuden tutkimisesta on kehittynyt myös ammatti ja tieteenhaara. Miten alan tutkija katselee tulevaisuutta?

- Emme tee ennusteita, vaan ennakoimme mahdollisia tulevaisuuksia, sanoo valtiotieteen tohtori Juha Kaskinen. Hän työskentelee johtajana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turun kauppakorkeakoulussa.

Tulevaisuudentutkijat painottavat, että vaikka ei eksaktisti tiedetä, millainen tulevaisuus on, kehityskulkuja on mahdollista ennakoida.


Ympäristö on ykkönen

- Tiedämme, että meillä on vuonna 2050 erittäin todennäköisesti  rataverkko ja tieverkko, Kaskinen sanoo.
- Tiedämme, että ympäristöpaineet vaikuttavat. Siksi junat kulkevat sähköllä, jota todennäköisesti tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Autot kulkevat pitkin teitä myös 2050, mutta energialähteet ovat muuttuneet. Bensiini on marginaalinen polttoaine.
Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia pystytään ennakoimaan. - Esimerkiksi kuivuus Välimeren alueella voi synnyttää muuttoliikettä pohjoiseen, Kaskinen mainitsee.

Ympäristöongelmat on pakko jollakin tavoin ratkaista. Isoin kysymys on uusiutuvien ja uusiutumattomien resurssien niukkeneminen. Ratkaisujen etsinnästä syntyy ympäristöteknologinen talous, jossa Suomella on mahdollisuus pärjätä.


Viisas varautuu

Tulevaisuudentutkimus kertoo, mitä voidaan toteuttaa ja mihin on hyvä varautua.

- Proaktiivinen toiminta tulee mahdolliseksi, Kaskinen tiivistää. - Esimerkiksi kunnassa voidaan miettiä, mitä voidaan itse tehdä, eikä tarvitse jäädä odottelemaan valtion päätöksiä.

Hankala ja samalla kuuma aihe tulevaisuudentutkimuksessa ovat heikot signaalit ja villit kortit.

Kaskinen mainitsee esimerkin signaalista, jonka mahdollista vaikutusta on hyvä miettiä. Kiinan kansankongressin päätöslauselmassa valtion tavoite on määritelty uudelleen. Ennen se oli taloudellinen kasvu, nyt kansan hyvinvointi.

- Jos muutos ei ole pelkkä fraasi, vaikutukset ovat maailmanlaajuiset, Kaskinen ennakoi.



on varhainen, vaikeasti huomattava merkki muutoksesta. Esimerkkejä:

- Brittiläinen fyysikko John Tyndall osoitti kokein 1860-luvulla, että vesihöyry ja hiilidioksidi vaikuttavat ilmakehässä kasvihuoneen tavoin.

- Ruotsalainen kemisti Svante Arrhenius osoitti 1896, että hiilen polttaminen nostaa ilmakehän lämpötilaa.
- Yhdysvaltalainen kemisti Robert Boyer patentoi lihanvastikkeen vuonna 1953. Johtaako kehitys piankin tekolihaan, joka tekee karjatalouden tarpeettomaksi?

- Viime vuosina on puhuttu äänimaisemista. Tuleeko ääniympäristöstä niin tärkeä, että ihmiset siirtyvät jo 2010-luvulla sähköautoihin siksi, että he kyllästyvät nykyiseen liikennemeluun?


Kalevi Rantanen


Villi kortti


on epätodennäköinen muutos, mutta jos se kuitenkin tapahtuu, sen vaikutus on suuri. Esimerkkejä:

- Seuraavien 20 vuoden aikana kehitetään materiaalit ja tekniikka erittäin halpojen asuntojen tuottamiseksi.
- Nanotekniikka kehittyy vauhdikkaasti, mutta 2010-luvulla tapahtuu onnettomuus, jossa kuolee sata ihmistä. Vastustuksen takia alan kehitys pysähtyy 20 vuodeksi (Tšernobyl-ilmiö).

- Kehitetään käyttökelpoinen ilmatyynyauto, joka tekee tiet tarpeettomiksi ennen vuotta 2030.

- Oikeita viruksia opitaan kehittämään yhtä tehokkaasti kuin tietokoneviruksia. Koko ihmiskunta kuolee ennen vuotta 2050, koska aina löytyy riittävästi hulluja, jotka ovat valmiita levittämään keinotekoisia kulkutauteja.

Kalevi Rantanen

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25765
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.