Mistä sikiää vandalismi eli ihmiskunnan vimmattu halu turmella ja tuhota yhteistä kulttuuriperintöämme? Polttavaan kysymykseen etsii vastausta kirjoittajakolmikko, jonka esikoisteos Antiikin urheilu voitti 2005
Tieto-Finlandia-palkinnon.

Hävityskirjan parasta antia ovat kuvaukset parinkymmenen eurooppalaisen kulttuurikohteen tuhosta. Välillä lukijaa suorastaan puistattaa, kun riehaantuneet sota- ja väkijoukot antavat surutta kyytiä taideaarteille ja arvorakennuksille etsiessään jotain ryöstettäväksi kelpaavaa.

Eikä meillä suomalaisillakaan ole aihetta rehvasteluun: kirja paljastaa, kuinka Ruotsin armeijassa
palvelleet hakkapeliitat osallistuivat häpeilemättä Prahan ryöstöön 1648. Suomalaissotilaiden mellastuksesta kärsi pahoin esimerkiksi 1134 perustettu Strahovin luostari.

Kirjan koskettavin tarina kertoo Varsovan hävityksestä 1944. Se oli Hitlerin kosto epäonnistuneesta kansannoususta. Natsien erikoisjoukoilta kului kolme kuukautta asukkaistaan tyhjennetyn aavekaupungin järjestelmälliseen tuhoamiseen. Veikselin läheiselle rannalle tuolloin majoittuneet puna-armeijan sotilaat
olisivat voineet helposti estää hävityksen, mutta se ei kuulunut Stalinin suunnitelmiin.

Sujuvasti kirjoitettu, eheä teos on nautinnollinen lukukokemus. Osuvasti poimitut historialliset repliikit ja aikalaiskuvaukset tempaavat lukijan tapahtumien ytimeen.

TIMO HOLMSTRÖM

Kirjoittaja on tieteen historiaan erikoistunut vapaa toimittaja.

Atena Kustannus 2007
336 s
9789517964906

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.