Tilaisuus(kin) tekee varkaan

”Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.” Miksen jatkaisi rikollisena, kun pahantekijän leima on jo otsassa?

”Ei oikeutta saa, ken itse sit ei hanki.” Jos yhteiskunta ei rankaise raiskaajaa, sen tekee uhrin veli, vaikka väkivalloin.

”Tilaisuus tekee varkaan.” Omaisuusrikoksia on enemmän ennen kotien murtosuojausta.

Sananlaskut tuntevat monet nykytieteen teoriat rikollisuudesta. Mille niistä on eniten tutkimusnäyttöä?

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Janne Kivivuori tekee mainion yhteenvedon kriminologian perinteistä, mutta ei anna kirjassaan yhtä vastausta. Kaikki siinä esitetyt teoriat selittävät jonkin osan rikollisuudesta.

Kirjoittajan kunnianhimoinen yritys onkin luoda siltoja perinteiden välille. Esimerkiksi geneettiset syyt altistavat jotkut henkilöt epäsosiaaliselle käyttäytymiselle, mutta alttius toteutuu rikollisuutena vain tietyissä yhteiskunnallisissa oloissa.

Biologiset selitykset ovat olleet tabu. Kivivuoren mukaan yksi kriminologian parhaiten todennettuja todennettuja löydöksiä kuitenkin on hitaan lepopulssin ja rikosalttiuden välinen yhteys. Jos lepopulssisi on matala, saatat lukea tätä lehteä vankilan kirjastossa!

Rikollisuuden syyt todistaa, että yhteiskunnallisia ilmiöitä voi tutkia samalla täsmällisyydellä kuin luonnontieteet omia kohteitaan. Kirja on esimerkillistä luettavaa muillekin yhteiskuntatieteilijöille – myös selkeässä ilmaisussaan.

MARKO HAMILO

Nemo 2008
470 s
9789525613469

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.