Katso kuvaa, vertaa karttaan

Tässä yllättävä esimerkki siitä, missä painotuote vielä päihittää sähköisen välineen. Maapallon maisemista kiinnostuneena olen viettänyt erinäisen tunnin tietokoneella selaillen Google Earthin vaihtelevanlaatuisia satelliittinäkymiä ja vertaillen niitä sylissä pitämääni karttakirjaan. Tämä kirja tekee rinnastukset puolestani, ja kuvien laatu on varsinkin laajoissa yleisnäkymissä Googleen verrattuna ylivertainen.

Kirjan perusherkkua ovat yli 70 aukeamaa, joiden vasemmalla sivulla on mantereen osan kartta ja oikealla sivulla satelliittinäkymä täsmälleen samana projektiona. Vertailua helpottaa kumpaankin kuvaan sijoitettu kohdistusristien verkko. Tarkkaan tiiraillen esimerkiksi kaupunkien paikat erottuvat harmahtavina läikkinä yllättävän kaukaakin avaruudesta. Ja eri vesialueet, kasvillisuusalueet ja vuoristot näkyvät tietysti komeina.

Kirjassa on on lisäksi luonnonihmeistä ja kulttuurimaisemista kuvapareja, jotka muodostuvat satelliittikuvista ja tietokoneella kolmiulotteiseksi rakennetuista viistoprojektioista. Jännittävät näkymät ulottuvat Niagaran putouksista Kolmen rotkon patoon, Mount Everestistä Mekkaan.

PETRI RIIKONEN


Affecto Finland Oy ja Karttakeskus 2007
360 s
9789515930767

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.