Politiikan takana teologia

Yhdysvallat on Jumalan luvattu maa, joka ennen lopunaikoja ja Jeesuksen toista tulemista kuitenkin taantuu humaanien arvojen saastuttamaksi pahuuden pesäksi. Antikristus nousee YK:sta tai EU:n virastoista ajamaan nopean toiminnan joukoillaan perhesuunnittelun ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien saatanallista kirosanomaa.

Näin uskovat Yhdysvaltain kristillisen oikeiston fundamentalistiset johtajat, joiden masinoimana esimerkiksi George W. Bush äänestettiin toiselle kaudelleen ja jarruttamaan YK:n päätöslauselmia naisten ja lasten oikeuksista sekä pitämään Yhdysvallat erossa kansainvälisestä rikostuomioistuimesta.

Poliittisen historian tutkijan Markku Ruotsilan teos antaa taustan näille meikäläisittäin kummallisille mutta vaikutusvaltaisille ajatuksille. Kirja auttaa ymmärtämään Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikkaa, jonka monet kiemurat jäävät hämäriksi ilman käsitystä taustalla vaikuttavista uskomattomista teologisista perusteluista.

TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Gaudeamus 2008
367 s
9789524950657

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.