Kovan kuoleman jälkeen

Suomessa on tehty 20 viime vuoden aikana yli 25 000 itsemurhaa. Vaikka Tuula Uusitalo haastatteli väitöskirjaansa varten ”vain” 24 itsemurhaan päätyneen omaista, haastatteluista piirtyy mainiosti se, miten yksilöllisiä itsemurhat ovat. Myös omaisen tunnot vaihtelevat sen mukaan, onko itsemurhan taustalla hätäinen päähänpisto, harkittu kosto vai psyykkisesti tai fyysisesti sairaan ymmärrettävä halu välttyä sietämättömiltä kärsimyksiltä.

Hyvällä tuurilla itsemurhan tehneen läheisille heruu asiantuntevaa tukea, mutta silti on hyväksi, jos aiheesta voi puhua ystävien kanssa. Järkyttynyt ei kuitenkaan aina löydä sanoja, ja toivokin on aluksi täysin hukassa. Ja vaikka itsemurha on kuolema kuolemien joukossa, itsemurhiin suhtautumisen kolkko historia selittää, miksi niihin edelleen liittyy tarpeetonta häpeää ja vaikenemista. Luonteva keskustelu helpottuu, jos on jo kuullut läheisensä menettäneiden tunnoista.

Uusitalon asiantuntevasta ja sujuvasti kirjoittamasta kirjasta saa henkisiä ensiaputaitoja ja selviytymiskeinoja. Koska myrskyn silmään jouduttuaan ei jaksa keskittyä lukemiseen, selviytymisestä kannattaa lukea ennakkoon. Tosin jälkeenpäinkin lukien voi löytää omia kokemuksia.

Tuija Matikka
Kirjoittaja on psykologi ja Tiedelehden vakituinen avustaja.

Edita 2007
225 s
9789524840415

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.