Niillä on oma gps, kartta, kompassi – ja kenties tunteet.

Haukottelevatko linnut? Kyllä ne haukottelevat siinä missä ihmiset ja muukin eläinkunta. Linnut tekevät sen pitääkseen yllä valppautta ja vireyttä.

Toinen syy lienee sosiaalinen. Suutaan aukova sepelkyyhky kertoo muille parvessa, että ollaan samaa porukkaa. Aika inhimillistä vai mitä?

Oulun yliopiston professorit Esa Hohtola, Lauri Lajunen ja Jouni Pursiainen kirjoittavat sujuvalla ja uteliaalla tutkijan otteella teemoista, jotka ovat monille lukijoille tuttuja Tiede-lehden sivuilta.

Voiko lintu laulaa nokka kiinni? Mihin pyrstöä tarvitaan? Kuinka linnut suunnistavat? Onko niillä tunteita?

Kirjan hieno kuvitus on luontokuvaaja Jari Peltomäen ja Lajusen käsialaa.

Polveutuvat dinosauruksista

Linnut ovat menestynyt elämänmuoto. Maapallon seitsemällä mantereella elää yli 10 000 lintulajia, Suomessakin lähes 500.

Niissä kaikissa on hieman dinosaurusta. Linnut polveutuvat dinoista aina pikkuruisesta peukaloisesta mahtavaan maakotkaan. Nokka, jalkojen rakenne ja höyhenpeite kertovat sukulaisuudesta muinaisiin hirmuliskoihin.

Tyrannosaurus rexin kynnet ja varpaat sekä kantapään ja polven sijainti olivat hyvin samanlaiset kuin sepelkyyhkyllä.

Nykyisistä eläimistä lintujen lähisukulaisia ovat – yllättävää kyllä – krokotiilit ja kilpikonnat. Jäänteenä matelija-kantamuodosta joillakin nykylajeilla on siivissään tallella kynsi.

Nukkuvat lentäessään

Kirja päivittää lukijan perustietämystä ja pursuaa kiehtovaa knoppitietoa. Alppikiitäjä voi pysytellä ilmassa jopa 200 vuorokautta yhteen menoon. Osa lentomatkasta menee kirjaimellisesti puoliunessa, toinen aivopuolisko nukkuen ja toinen puoli valveilla.

Muuttomatkalla ne pystyvät muihinkin hämmästyttäviin suorituksiin. Tänäkin syksynä miljoonat linnut suuntaavat talveksi etelään. Apunaan lintupiloteilla on oma gps, kartta ja kompassi, joiden turvin ne seuraavat maapallon magneettikentän viitoittamaa reittiä.

Magneettiaistin lisäksi turvataan muistiin. Joutsenilla koko muutto sujuu sen varassa. Nuoret linnut oppivat reitin vanhemmilta ensimmäisenä syksynään.

Osaavat hauskuuttaa itseään

Joku on saattanut erehtyä pitämään lintuja vähä-älyisinä, pelkkien vaistojen varassa toimivia höyhenaivoina. Totuus on toisenlainen.

Tiedetään, että linnun aivot ovat toimintansa puolesta yllättävän samanlaiset kuin nisäkkäillä. Päättelykyvyssä jotkut lajit päihittävät välillä jopa ihmisapinat.

Älykkäitä lintuja etsiäkseen ei tarvitse mennä kotimetsää kauemmaksi. Korppi on ratkaissut sellaisia ongelmia, joihin koirat eivät ole yltäneet.

Lintujen maailman avautuminen meille on vasta alussa. Nyt kysytään, onko niillä tunteita. Ainakaan eläinten tunteiden ja tietoisuuden olemassaoloa ei ole enää syytä torjua.

Linnuilla näyttäisi olevan myös kyky hauskuuttaa itseään. Kun näkee variksen leikkivän tuulessa tavalla, jolle ei löydy järjellistä syytä, selitykseksi jää vain leikki.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2016

Kiehtovat linnut – Faktaa ja visailua koko perheelle. Lauri Lajunen, Jouni Pursiainen, Esa Hohtola ja Jari Peltomäki, Docendo 2016. 204 s., 26,90 e.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.