Niitä voi bongata myös pyytämättä.

Onko verkkoon tarttunut salakavala vieraslaji hopearuutana vai tavallinen Carassius carassius? Asian voi tarkistaa laskemalla etummaisen kiduskaaren siivilähampaat. Tulokkaalla niitä on 40–50, ruutanalla 23–34.

Paljon helpommin vastaus löytyy, kun hankkii kesäpaikan kirjahyllyyn Suomen kalalajien tunnistusoppaan, joka esittelee

71 vesillämme vakituisesti elävää lajia. Graafikko ja kalaharrastaja Sakke Yrjölä on tehnyt kustakin häkellyttävän tarkat ja näyttävät lajikuvat. Niiden rinnalla 1800-luvun vanhojen mestarien luomukset kalpenevat.

Jokainen eväruoto, suomu ja väriläiskä löytyy juuri oikealta paikaltaan. Kirjan hauki näyttää yhtä eläväiseltä kuin saunarannan kaislikossa. Yrjölä pyysikin itse pääosan mallikaloista.

Kirja tarjoaa oivalluksen: tutussa rannassa oleskelee useampia lajeja kuin arvaakaan. Pienellä kärsivällisyydellä ja pyydyksiä vaihtelemalla niitä saa myös saaliiksi. Jos ei halua olla peto, lajeja voi bongata aurinkoisena päivänä kahlaamalla rantavedessä.

Kalamies saa kirjasta myös helpotusta saaliin käsittelyyn. En ole nähnyt missään yhtä päteviä neuvoja hauen fileointiin. Jäähyväiset ruodoille kalasopassa.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2016

Suomen kalalajien tunnistusopas. Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg, Nemo 2016. 224 s., 28 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.