Se pieni ero piilottelee mitokondriossa. Kuva: Shutterstock

Ainakin voi yrittää. Klooni ei näet ole täyskopio.

Periaatteessa klooni on yhtä lailla samanlainen kuin identtinen kaksonen. Tuman geeneiltään klooni ja alkuperäinen yksilö ovat täysin identtisiä, mutta pieni osa geeneistä sijaitsee mitokondrioissa, solun energiatehtaissa, eikä tumassa. Näiden geenien erilaiset muunnokset jakautuvat kudoksissa satunnaisesti, ja niiden avulla voisi ehkä kloonin ja alkuperäisen yksilön erottaa toisistaan.

Kuuluisa Dolly-lammas kloonattiin vuonna 1997 aikuisen lajitoverin utaresolusta. Solun tuma siirrettiin luovuttajalta saatuun munasoluun, josta oli poistettu oma tuma. Kun munasolu alkoi jakautua, alkio siirrettiin keinoemoon, joka synnytti Dollyn. Tuman geenit Dolly sai utaresolun luovuttajalta, mutta mitokondrion geenit se peri siitä solusta, mistä tuma poistettiin.

Ihminen pystyttäisiin jo kloonaamaan nykyisellä osaamisella. Lait ja eettiset säännöt eivät kuitenkaan salli tällaista monistamista.

Vastaajana Hannu Sariola,

kehitysbiologian professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Taipumus kävellä ympyrää on neurotieteen ratkaisematon mysteeri.

Valoisassa ympäristössä on helppo edetä suoraan näönvaraisten kiintopisteiden avulla. Jos ihminen ei pysty suunnistamaan minkään maamerkin, auringon tai kuunvalon perusteella, hän ryhtyy väistämättä ennen pitkää kävelemään ympyrää.

On ajateltu, että pimeässä eksyneen kehän kiertäminen voisi johtua epäsymmetriasta aivotoiminnoissa, kehonpuolten tai jalkojen vahvuudessa ja pituudessa. Näkemys ei ole saanut vahvistusta, koska ympyrää kävellessään ihmiset eivät käänny vain toiseen suuntaan vaan vaihtelevat suuntaa.

Toisen hypoteesin mukaan ilmiö liittyisi elimistön tasapainokoneiston osan, hermoston proprioseptisen ja vestibulaarijärjestelmän toimintaan. Näiden kautta välittyy aivoihin tieto raajojen, vartalon ja pään asennoista ja liikkeistä. Erityisesti pitemmillä matkoilla tähän tietoon kasautuu virheitä, jotka vääristävät kulkusuunnan arviointia ja aiheuttavat reitin kaartumisen. Visuaalisilla vihjeillä kehässä kulkeminen voidaan suoristaa ja kulku ikään kuin kalibroida uudelleen.

Vastaajana Marja Hietanen,

neuropsykologian dosentti, HYKS Neuropsykologia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Elvyttävä vaikutus haihtuu jo muutamassa viikossa.

Useat väestötutkimukset kertovat, että ihmisillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai jopa kuolla ennenaikaisesti, jos he eivät pidä säännöllisesti lomaa. Lomat yhdistyvät myös suurempaan kognitiiviseen joustavuuteen. Ne ovat ilon lähde ja elämänlaadun tärkeä ainesosa.

Omat empiiriset tutkimukseni ovat kuitenkin osoittaneet, että loman terveyttä ja hyvinvointia kohentavat vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Ne kestävät yleensä kahdesta neljään viikkoa.

Jotkut voivat lomallaan jopa tavallista huonommin esimerkiksi kehnon sään tai sairastumisen takia. Voi olla riskialtista panna kaikki munat samaan koriin ja toivoa täydellistä lomaa.

Suunnittelemalla säännöllisesti pitkiä viikonloppuja ja lyhyitä lomia yhden pitkän loman sijaan voi saavuttaa terveen tasapainon työn ja vapaa-ajan välille ja tuntea olonsa elinvoimaiseksi vuoden ympäri.

Vastaajana Jessica de Bloom,

psykologian akatemiatutkija, Tampereen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Voimassa sydän on hyvää keskitasoa.

Voi kokeilla pumppausvoimaa automaattisella verenpainemittarilla: Pane mittari päälle ja samalla purista kourillasi mansettia siten, että paine pysähtyy normaalin verenpaineen eli 130 elohopeamillimetrin tienoilla. Ihan kunnolla saa puristaa.

Kuvittele puristavasi tuolla voimalla mansettia kerran sekunnissa. Muutaman minuutin kuluttua kädet väsyvät ja joudut keskeyttämään.

Sydän, noin 300 grammaa painava ontto lihas, jaksaa tehdä pumppausliikettä ihmiselämän aikana kolme miljardia kertaa – ilman minkäänlaisia taukoja, sillä jo muutaman sekunnin huilaus aiheuttaisi tajuttomuuden ja lyyhistymisen.

Tehokkuus syntyy äärimmäisestä kestävyydestä ja toimintavarmuudesta.

Levossa olevalla aikuisella sydän pumppaa noin viisi litraa verta minuutissa, liikkuessa jopa neljä kertaa enemmän, sillä tahti on silloin tiheämpi. Vuorokaudessa verta kertyy tuhat ämpärillistä. Kokeile kantaa rantasaunaan ämpärillinen vettä joka toinen minuutti 24 tunnin ajan.

Sydänlihaksen solut ovat muita lihassoluja lyhyempiä ja muodostavat sitkeän verkoston. Tavalliset lihakset väsyvät, koska niihin kertyy maitohappoa. Sydänlihas ei joudu ”hapoille”, koska sepelvaltimot syöttävät jatkuvasti runsaasti happea sekä energiaa tuottavia rasvahappoja ja glukoosia.

Vastaajana Pertti Mustajoki,

professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Lämpö ja kosteus suosivat bakteereja.

Ainakin lääketieteellisesti katsoen heinäkuun 23. päivä alkava mätäkuu näyttää olevan totisinta totta: kuumana ja kosteana ajanjaksona haavatulehdukset lisääntyvät.

Helsinkiläiset kirurgit selvittivät kansanuskomuksen todenperäisyyttä tutkimalla vuosina 2002-2005 Töölön sairaalaan tuodut lähes 50 000 potilasta.

Mätäkuiden aikana hoidettiin noin 4 000 potilasta. Heistä infektion takia leikkaushoitoa tarvitsi noin joka kuudes eli 16 prosenttia. Muuna aikana leikkaushoitoa tarvitsevia oli 12 prosenttia, alle joka seitsemäs. Myös leikkauksen jälkeiset haavainfektiot olivat mätäkuussa yleisempiä.

Lämpö ja kosteus suosivat bakteereja, kuten stafylokokkeja. Niitä on iholla enemmän kesällä kuin talvella. Se lisää tartuntojen määrää. Esimerkiksi tarttuva ihotulehdus märkärupi on yleisempi kesällä.

Tulehdusriskiä kasvattaa kevyt pukeutuminen. Puuhastelu kesävaatteissa altistaa ihon naarmuuntumiselle.

Vastaajana Pentti Huovinen,

bakteeriopin professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017