Ehdolla ovat melu, pelko ja uupumus. Kuva: Shutterstock

Ilmiöön ei löytynyt yksiselitteistä syytä.

Vaikka valaat ovat sopeutuneet täydellisesti elämään vedessä, niiden on ilmaa hengittävinä nisäkkäinä päästävä pintaan, muuten ne hukkuvat. Sairaiden ja heikkojen yksilöiden arvellaan hakeutuvan mataliin vesiin tästä syystä. Ehkä ne joskus hämmennyksissään ja uupuneina uivat väärään suuntaan ja rantautuvat.

Joillekin lajeille matala vesi on turva pedoilta. Kun sarvivalaat ja maitovalaat kuulevat miekkavalaiden ääniä, ne pakenevat heti matalaan veteen, minne miekkavalaat eivät mielellään ui. Tämä luonnollinen pakoreaktio voi olla syynä myös muiden lajien rantautumiseen.

Valaiden massarantautumisiin on usein liitetty jokin ihmisen aiheuttama häiriötekijä, kuten vedenalainen räjähdys tai muu voimakas ääni. Ehkä jokin uusi ja odottamaton tapahtuma saa valaat paniikin valtaan ja ajaa ne rannalle.

Myös taustamelu voi johtaa rantautumiseen. Kaikki valaslajit kuuntelevat tuottamiensa äänien kaikuja ja saavat näin tietoa vedenalaisesta ympäristöstään. Jos melu peittää nämä äänet, valaiden on vaikea suunnistaa esteiden ympäri. Ne eksyvät ja voivat päätyä liian matalaan veteen.

Vastaajana Outi Tervo,

tutkija, Grönlannin luonnonvarainstituutti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2017

Taipumus kävellä ympyrää on neurotieteen ratkaisematon mysteeri.

Valoisassa ympäristössä on helppo edetä suoraan näönvaraisten kiintopisteiden avulla. Jos ihminen ei pysty suunnistamaan minkään maamerkin, auringon tai kuunvalon perusteella, hän ryhtyy väistämättä ennen pitkää kävelemään ympyrää.

On ajateltu, että pimeässä eksyneen kehän kiertäminen voisi johtua epäsymmetriasta aivotoiminnoissa, kehonpuolten tai jalkojen vahvuudessa ja pituudessa. Näkemys ei ole saanut vahvistusta, koska ympyrää kävellessään ihmiset eivät käänny vain toiseen suuntaan vaan vaihtelevat suuntaa.

Toisen hypoteesin mukaan ilmiö liittyisi elimistön tasapainokoneiston osan, hermoston proprioseptisen ja vestibulaarijärjestelmän toimintaan. Näiden kautta välittyy aivoihin tieto raajojen, vartalon ja pään asennoista ja liikkeistä. Erityisesti pitemmillä matkoilla tähän tietoon kasautuu virheitä, jotka vääristävät kulkusuunnan arviointia ja aiheuttavat reitin kaartumisen. Visuaalisilla vihjeillä kehässä kulkeminen voidaan suoristaa ja kulku ikään kuin kalibroida uudelleen.

Vastaajana Marja Hietanen,

neuropsykologian dosentti, HYKS Neuropsykologia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Elvyttävä vaikutus haihtuu jo muutamassa viikossa.

Useat väestötutkimukset kertovat, että ihmisillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai jopa kuolla ennenaikaisesti, jos he eivät pidä säännöllisesti lomaa. Lomat yhdistyvät myös suurempaan kognitiiviseen joustavuuteen. Ne ovat ilon lähde ja elämänlaadun tärkeä ainesosa.

Omat empiiriset tutkimukseni ovat kuitenkin osoittaneet, että loman terveyttä ja hyvinvointia kohentavat vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Ne kestävät yleensä kahdesta neljään viikkoa.

Jotkut voivat lomallaan jopa tavallista huonommin esimerkiksi kehnon sään tai sairastumisen takia. Voi olla riskialtista panna kaikki munat samaan koriin ja toivoa täydellistä lomaa.

Suunnittelemalla säännöllisesti pitkiä viikonloppuja ja lyhyitä lomia yhden pitkän loman sijaan voi saavuttaa terveen tasapainon työn ja vapaa-ajan välille ja tuntea olonsa elinvoimaiseksi vuoden ympäri.

Vastaajana Jessica de Bloom,

psykologian akatemiatutkija, Tampereen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Voimassa sydän on hyvää keskitasoa.

Voi kokeilla pumppausvoimaa automaattisella verenpainemittarilla: Pane mittari päälle ja samalla purista kourillasi mansettia siten, että paine pysähtyy normaalin verenpaineen eli 130 elohopeamillimetrin tienoilla. Ihan kunnolla saa puristaa.

Kuvittele puristavasi tuolla voimalla mansettia kerran sekunnissa. Muutaman minuutin kuluttua kädet väsyvät ja joudut keskeyttämään.

Sydän, noin 300 grammaa painava ontto lihas, jaksaa tehdä pumppausliikettä ihmiselämän aikana kolme miljardia kertaa – ilman minkäänlaisia taukoja, sillä jo muutaman sekunnin huilaus aiheuttaisi tajuttomuuden ja lyyhistymisen.

Tehokkuus syntyy äärimmäisestä kestävyydestä ja toimintavarmuudesta.

Levossa olevalla aikuisella sydän pumppaa noin viisi litraa verta minuutissa, liikkuessa jopa neljä kertaa enemmän, sillä tahti on silloin tiheämpi. Vuorokaudessa verta kertyy tuhat ämpärillistä. Kokeile kantaa rantasaunaan ämpärillinen vettä joka toinen minuutti 24 tunnin ajan.

Sydänlihaksen solut ovat muita lihassoluja lyhyempiä ja muodostavat sitkeän verkoston. Tavalliset lihakset väsyvät, koska niihin kertyy maitohappoa. Sydänlihas ei joudu ”hapoille”, koska sepelvaltimot syöttävät jatkuvasti runsaasti happea sekä energiaa tuottavia rasvahappoja ja glukoosia.

Vastaajana Pertti Mustajoki,

professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Lämpö ja kosteus suosivat bakteereja.

Ainakin lääketieteellisesti katsoen heinäkuun 23. päivä alkava mätäkuu näyttää olevan totisinta totta: kuumana ja kosteana ajanjaksona haavatulehdukset lisääntyvät.

Helsinkiläiset kirurgit selvittivät kansanuskomuksen todenperäisyyttä tutkimalla vuosina 2002-2005 Töölön sairaalaan tuodut lähes 50 000 potilasta.

Mätäkuiden aikana hoidettiin noin 4 000 potilasta. Heistä infektion takia leikkaushoitoa tarvitsi noin joka kuudes eli 16 prosenttia. Muuna aikana leikkaushoitoa tarvitsevia oli 12 prosenttia, alle joka seitsemäs. Myös leikkauksen jälkeiset haavainfektiot olivat mätäkuussa yleisempiä.

Lämpö ja kosteus suosivat bakteereja, kuten stafylokokkeja. Niitä on iholla enemmän kesällä kuin talvella. Se lisää tartuntojen määrää. Esimerkiksi tarttuva ihotulehdus märkärupi on yleisempi kesällä.

Tulehdusriskiä kasvattaa kevyt pukeutuminen. Puuhastelu kesävaatteissa altistaa ihon naarmuuntumiselle.

Vastaajana Pentti Huovinen,

bakteeriopin professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017