Agatha Christie – mysteeri itsekin

Maailman luetuin rikoskirjailija oli arvoitus, josta viisaan neiti Marplen ja jopa mestarisalapoliisi Hercule Poirot’n olisi ollut vaikea ottaa selvää.

Satojen poliisien ja vapaaehtoisten partiot kahlasivat Berkshiren kreivikunnan sumuisia niittyjä Etelä-Englannissa joulukuussa 1926. Ne etsivät rouva Agatha Christietä. Uransa lupaavasti aloittanut 36-vuotias kirjailija oli kadonnut synkkänä ja myrskyisenä yönä kotoaan Stylesin...

Jos olet tilaaja voit kirjautua sisään ja lukea tämän artikkelin.

Kirjaudu tai rekisteröidy palveluun.
Tilaa Tiede
 

Pakanallinen elinkeinoriitti on jättänyt kostean jälkensä juhannuksen viettoon.

Vesi ja muut nesteet ovat ammoisista ajoista olleet olennainen osa suomalaista juhannusta. Kosteat perinteet juontuvat Ukon vakat -juhlasta.

Se oli esikristillisen kauden tärkeitä juhlia, jota vietettiin kevätkylvöjen päätteeksi koko yhteisön voimin. Väki kerääntyi maanittelemaan Ukko-jumalalta satoa ja hedelmällisyyttä. Ukko oli sekä ylijumala että sateen ja ukkosen jumala, joten häneltä saattoi odottaa apua viljelysten kasteluun.

Vesielementin tärkeydestä olivat selvästi tietoisia kirkonmiehet, jotka keskiajalla sijoittivat muinaisen pakanallisen juhlan paikalle Johannes Kastajan syntymäpäivän. Tämä oli eräänlainen aasinsilta, sillä lotiseehan Uuden testamentin kertomuksessakin vesi, kun Johannes kastaa Jeesuksen Jordanjoessa. Nyt sitten nimitämme kristinuskoa vanhempaa juhlaa Raamatun merkkihenkilön mukaan.

Kontrolli petti ennenkin

Ensin oli kuitenkin Ukko. Tälle jumalalle omistetussa juhlassa oli paljon samanlaisia piirteitä kuin meidän päiviemme juhannuksen vietossa, tietää Jyväskylän yliopiston kansatieteen emeritaprofessori Päivikki Antola. Vanha nimikin eli pitkään, sillä vielä 1800-luvulla Etelä-Karjalassa ortodoksit kutsuivat juhannusta Ukon juhlaksi.

Ensimmäinen kirjallinen kuvaus­ ammoisesta juhlameiningistä on peräisin Mikael Agricolalta. Turun piispa ja Suomen kirjakielen isä kirjoitti vuonna 1551 ilmestyneen Psalttarin esipuheessa näin:

”Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin.”

Nykysuomeksi sanottuna kuvauksesta käy ilmi, että kun kevätkylvö oli kylvetty, kallisteltiin kuppia, juovuttiin ja sen seurauksena tehtiin joitakin Agricolan mielestä häpeällisiä asioita. Osuu ja uppoaa myös nykyjuhannukseen.

Syöpöttely kuului asiaan

Ukon juhlaan kokoonnuttiin veden ääreen, joen tai järven rantaan, ryypiskelemään maljoja ylijumalan kunniaksi. Muinaissuomalaiset uskoivat, että mitä enemmän juodaan, sitä parempi sato saadaan.

Juomana oli olutta, jota tätä juhlaa varten pantiin erityisissä astioissa, Ukon vakoissa. Kun myöhemmin opittiin viinan tislaus, olut korvautui usein viinalla.

Mökin grillissä tirisevä makkara ja kasvisvarras jatkavat nekin osaltaan ikiaikaista perinnettä. Ukon vakat olivat myös ruokarituaali, jossa jumalalle uhrattiin juoman lisäksi ruokaa. Uhrin jälkeen päästiin itsekin maistamaan.

– Juhlat olivat käytännössä ylettömät syömingit ja juomingit, mikä käy Agricolankin tekstistä ilmi, Antola luonnehtii elinkeinoriittiä, johon liittyi myös vesiseremonioita. Ihmiset saattoivat kahlata järveen ja rukoilla Ukolta sadetta roiskuttelemalla vettä ympäriinsä.

Sateen maanittelun ohella juhlinnalla karkotettiin matkoihinsa pahoja henkiä.

– Juhannus oli myös valon juhla. Paradoksaalista kyllä, samaan aikaan toisaalta uskottiin, että pahat henget ovat liikkeellä, ihan niin kuin pääsiäisenä ja satovuoden päättäneen kekrin aikaan. Juhlissa on aina ollut läsnä hyvän ja pahan taikka pyhän ja pahan vastakohtaisuus, Antola sanoo.

Kirkon kielto ei purrut

Kirkolle ei riittänyt, että se kaappasi kansan kostean juhlan nimeämällä sen uudelleen Kastajan juhlaksi. Papisto halusi ylipäätään kitkeä pakanalliset juhlamenot. Tiedetään, että vuosien 1545–1550 välillä Savonlinnan läänin talonpojat joutuivat maksamaan sakkoja Ukon maljojen juomisesta. Myös 1600-luvulla kirkko varoitti juhlimasta Johannes Kastajan syntymää pakanallisin menoin tanssimalla tai manaamalla.

Kirkko ei lopulta oikein onnistunut karsimaan juhannuksesta uskonnollisesti epäkorrekteja piirteitä. Toki sadetta ei enää yritetä houkutella loitsuin ja juomauhrein, pikemminkin toivotaan, että se pysyy poissa niin pitkään kuin suinkin. Juomingit ja syömingit kuitenkin jatkuvat. Juhannustaiatkin sirottelevat pakanallisia mausteita keskikesän juhlaan.

Veden äärellä palavat tietenkin kokot. Juhlavalkeat edustavat kuitenkin yleiseurooppalaista tapakulttuuria, kun taas Ukon juhlinta  on supisuomalainen perinne. Sitä sopii hetki tuumailla, kun yöttömässä yössä tuijottaa järven selälle.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2014

Ukolta toivottiin sadetta

  • Juhlaan kokoonnuttiin järven tai joen rantaan.
  • Sadetta manattiin roiskimalla vettä ympäriinsä.
  • Sisäinen kastelu hoidettiin runsaalla oluen juonnilla.

Uusi numero löytyy tästä eteenpäin uudesta Digilehdet.fi-palvelusta.

 

Tieteessä 10/2016

 

PÄÄKIRJOITUS

Syntiset lihansyöjät

Lihansyöjämies saa samanlaisen pahiksen leiman kuin tämän päivän tupakoitsija.

 

PÄÄUUTISET

Säteilyriskiä liioitellaan

Outous on paisuttanut pelkoja

Toivoa banaanipelloille

Tomaatin geeni voisi suojata hedelmän taudilta.

Mihin Maan elämä yltää?

Tutkijat ovat parhaillaan ottamassa siitä selvää.

 

ARTIKKELIT

Dinosaurukset patsastelevat nyt puistossa

Pullasorsa ei vaikuta dinosaurukselta mutta on se. Muinaismuoto pelastui suuresta sukupuutosta.

Kosketus kutsuu yhteen

Jokainen janoaa kosketusta, eikä suotta. Ilman sitä emme oppisi inhimillisyyttä.

Alfa Centauri: paratiisi naapurissa?

Yhdeltä lähitähdeltä löytyi jo Maan kaltainen planeetta. Eedeniä tähytään toiselta sen tuntumasta.

Onnelliset parit osaavat riidellä

Suhde ei kaadu tulisiinkaan sanasotiin, kunhan kumppanit eivät kiistä toistensa tunteita.

Työnä työläs konekieli

Suomi ei niin vain antaudu automaattikääntimille.

Sisarusparvi toimii kuin roolipeli

Syntymäjärjestyksessä on jotain maagista. Jopa kaksoset solahtavat luonnekuviin ulos tulon mukaan.

Gettojen kaksi elämää

Eurooppa eristi juutalaisiaan paljon ennen natsiaikaa.

 

TIEDE VASTAA

Onko ihmisellä varpaanjäljet?

Polttaako meteoriitti näppejä?

Missä sijaitsee hevonkuusi?

Miksi kahvimaito klimppiytyy?

Paljonko täysi jääkaappi kuluttaa sähköä?

Osaisimmeko tulkita alienien viestejä?

 

KIRJAT

Pää pilvissä, saappaat jalassa

Rakkaudentunnustus klassikolle

Tiede tarjoaa epävarmuutta

 

OMAT SANAT

Sanat säilyttävät muistoja

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

 

FAKTAN PAIKKA

Puuvanhus juhlii karusti

Kolmen mantereen ennätyspuita yhdistää ankara kasvupaikka.

 

Näin pääset digilehteen

Jos olet jo ottanut käyttöön digilukemiseen tarvittavat tunnukset, kirjaudu sisään Sanoman Digilehdet-palveluun etusivun yläkulman Kirjaudu-painikkeesta.

 

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Sanat säilyttävät muistoja

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

Suomen kuten muidenkin luonnollisten kielten sanasto koostuu eri-ikäisistä aineksista. Ikivanhoista perussanoista ei kukaan pysty sanomaan, miten ne ovat alun perin syntyneet, mutta uudemmissa sanoissa on paljon sellaisia, joille löytyy selitys joko historiallisesta taustasta tai...

Jos olet tilaaja voit kirjautua sisään ja lukea tämän artikkelin.

Kirjaudu tai rekisteröidy palveluun.
Tilaa Tiede
 

Rakennustekniikka

Tulossa sienikoti

Tulevaisuudessa voit ostaa sienestä kasvatetun kodin tai teknohiekkaa, josta robotti rakentaa talon. Konttiasunnon voi hankkia jo nyt.

Oletko vailla kotia? Mitäpä jos kasvattaisit itsellesi sellaisen.

Ecovative-niminen yritys New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa tuottaa jo kaupallisia sisustus- ja rakennusmateriaaleja sienten avulla. Se valmistaa lastulevyä muistuttavaa sienipuuta ja pakkausmateriaaliksi tai eristeeksi...

Jos olet tilaaja voit kirjautua sisään ja lukea tämän artikkelin.

Kirjaudu tai rekisteröidy palveluun.
Tilaa Tiede