Tilaajille

Ihminen rohmuaa mustikat

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Eläimille jää silti hyvin syötävää.

28 miljoonaa kiloa

Ihminen on marjahirmu. Ahkerimmat ammattilaiset noukkivat jopa 100–150 kiloa mustikkaa pitkän päivän aikana. Kotitarvepoimijoiden ämpäreihin kertyi viime vuonna 22 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaisten poimureihin jäi noin kuusi miljoonaa kiloa.

2,5 miljoonaa kiloa...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Uusi numero löytyy tästä eteenpäin uudesta Digilehdet.fi-palvelusta.

 

Tieteessä 10/2016

 

PÄÄKIRJOITUS

Syntiset lihansyöjät

Lihansyöjämies saa samanlaisen pahiksen leiman kuin tämän päivän tupakoitsija.

 

PÄÄUUTISET

Säteilyriskiä liioitellaan

Outous on paisuttanut pelkoja

Toivoa banaanipelloille

Tomaatin geeni voisi suojata hedelmän taudilta.

Mihin Maan elämä yltää?

Tutkijat ovat parhaillaan ottamassa siitä selvää.

 

ARTIKKELIT

Dinosaurukset patsastelevat nyt puistossa

Pullasorsa ei vaikuta dinosaurukselta mutta on se. Muinaismuoto pelastui suuresta sukupuutosta.

Kosketus kutsuu yhteen

Jokainen janoaa kosketusta, eikä suotta. Ilman sitä emme oppisi inhimillisyyttä.

Alfa Centauri: paratiisi naapurissa?

Yhdeltä lähitähdeltä löytyi jo Maan kaltainen planeetta. Eedeniä tähytään toiselta sen tuntumasta.

Onnelliset parit osaavat riidellä

Suhde ei kaadu tulisiinkaan sanasotiin, kunhan kumppanit eivät kiistä toistensa tunteita.

Työnä työläs konekieli

Suomi ei niin vain antaudu automaattikääntimille.

Sisarusparvi toimii kuin roolipeli

Syntymäjärjestyksessä on jotain maagista. Jopa kaksoset solahtavat luonnekuviin ulos tulon mukaan.

Gettojen kaksi elämää

Eurooppa eristi juutalaisiaan paljon ennen natsiaikaa.

 

TIEDE VASTAA

Onko ihmisellä varpaanjäljet?

Polttaako meteoriitti näppejä?

Missä sijaitsee hevonkuusi?

Miksi kahvimaito klimppiytyy?

Paljonko täysi jääkaappi kuluttaa sähköä?

Osaisimmeko tulkita alienien viestejä?

 

KIRJAT

Pää pilvissä, saappaat jalassa

Rakkaudentunnustus klassikolle

Tiede tarjoaa epävarmuutta

 

OMAT SANAT

Sanat säilyttävät muistoja

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

 

FAKTAN PAIKKA

Puuvanhus juhlii karusti

Kolmen mantereen ennätyspuita yhdistää ankara kasvupaikka.

 

Näin pääset digilehteen

Jos olet jo ottanut käyttöön digilukemiseen tarvittavat tunnukset, kirjaudu sisään Sanoman Digilehdet-palveluun etusivun yläkulman Kirjaudu-painikkeesta.

 

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

Suomen kuten muidenkin luonnollisten kielten sanasto koostuu eri-ikäisistä aineksista. Ikivanhoista perussanoista ei kukaan pysty sanomaan, miten ne ovat alun perin syntyneet, mutta uudemmissa sanoissa on paljon sellaisia, joille löytyy selitys joko historiallisesta taustasta tai muodostustavasta.

Keksintö voi saada nimen keksijänsä mukaan.

Hyviä esimerkkejä ovat amerikkalaisen tilastotieteilijän George Gallupin kehittämä mielipidetutkimus, saksalaisen fyysikon Wilhelm Röntgenin kuvausmenetelmä ja belgialaisen musiikkimiehen Adolphe Saxin saksofoni. Myös monien mittayksiköiden nimet, kuten ampeeri, celsius ja watti, perustuvat keksijöiden sukunimiin.

Sanoihin voidaan aivan tietoisesti sisällyttää historiallisia muistoja.

Nykyaikaiset olympialaiset saivat nimensä antiikin ajan merkittävimmistä urheilukilpailuista, joita järjestettiin neljän vuoden välein ylijumala Zeuksen kunniaksi Olympian lehdossa. Maratonjuoksu muistuttaa ateenalaisten ja persialaisten taistelusta Marathonin tasangolla. Sieltä oli voittoviestin tuojalla juoksumatkaa Ateenaan runsaat 42 kilometriä.

Sanasto ei välttämättä muutu, vaikka tekniikka ja työtavat kehittyvät.

Puu-sanasta johdettu puida-verbi on syntynyt siihen aikaan, kun viljanjyvät hakattiin irti tähkistä puisella varstalla. Myöhemmin samasta verbistä on johdettu tarkoitukseen kehitellyn työkoneen nimitys puimuri, vaikka koneella ei ole mitään tekemistä puiden kanssa.

Lisäksi puida-verbiä käytetään vertauskuvallisesti asioiden pohtimisesta. Pohtiminen puolestaan on alkuaan tarkoittanut viljanjyvien puhdistamista akanoista.

Filmitähdistä puhutaan ja elokuvan tekemistä sanotaan edelleen filmaamiseksi, vaikka käytetään digitaalista tallennustekniikkaa filmikameran asemesta. Filmaaminen voi tarkoittaa myös näyttelemistä, esimerkiksi teeskenneltyä loukkaantumista jalkapallokentällä.

Sähköautosta löytyy kaasupoljin, vaikka menopelissä ei käytetä kaasuuntuvaa polttoainetta niin kuin perinteisissä polttomoottoreissa.

Nauhuri on muisto ajoilta, jolloin ääntä tallennettiin magneettinauhalle, ja nauhoittamisesta puhuttiin vielä sittenkin, kun käyttöön tulivat diginauhurit. Langattomassa verkossa on jäljellä enää verkon idea, harvaa lankakudosta muistuttava rakenne.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2016