Robotti kuljettaisi sukellusveneen jääalaiseen mereen.
Robotti kuljettaisi sukellusveneen jääalaiseen mereen.

Avaruuden meristä voi löytyä elämää.

Aurinkokuntamme monella kuulla on nestemäisiä järviä tai meriä, joko pinnalla tai jääkerrosten alla. Tämä on varmistunut 20 vuoden aikana.

Kuka ties jossakin niistä on kylmyydestä huolimatta alkeellista elämää. Avaruustutkijat haluaisivat päästä avaruuden vesiin sukellusveneillä.

Lähimmäs pääsi jo Cassini-luotaimen laskeutuja Huygens, joka laskeutui Saturnusta kiertävälle kuulle Titanille vuonna 2005. Se tömähti kylläkin kuun kylmälle pinnalle eikä järville. Ne lainehtivat nestemäistä metaania ja etaania 180 asteen pakkasessa.

Suunta ensin Titaniin

Nyt tutkitaan jo alustavasti, että Titanille lähettäisiin sukellusvene. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa antoi hankkeelle puoli miljoonaa dollaria.

Muita kohteita ovat Jupiterin kuut Europa ja Ganymede ja Saturnuksen Enceladus. Niissä tiedetään olevan vettä.

Onko sukellusveneen lento vesikuulle teknisesti mahdollista? Titan tarjoaa ehkä vastauksia. Sen suurin järvi on Kraken, jonka pinta-ala on Suomen kokoa. Siellä velloo metaani.

Titanille lähtevä sukellusvene olisi perinteistä sukellusvenettä solakampi, kirjoittaa Lancasterin yliopiston astrofyysikko Chris Arridge The Conversation-lehdessä. Pituus olisi noin kymmenen kertaa suurempi kuin leveys. Näin se etenisi paremmin nesteessä ja sopisi hyvin kantorakettiin.

Perillä sukellusveneen pitäisi käydä aika ajoin pinnalla lähettämässä viestejä Maahan. Radio- ja mikroaallot näet imeytyvät nesteisiin.

Yksi haaste on sukellusveneen energia. Tehoja ei saa aurinkopaneeleista, koska laite on niin kaukana Auringosta. Tilalle on tarjottu muun muassa ydinreaktoria, mutta sellainen olisi pitkälle lennolle liian raskas. Sähköä voisi kuitenkin saada plutoniumin radioaktiivisesta hajoamisesta. Sillä energialla lentää Cassini-luotain yhä Saturnuksella.

Europalla puhkottava jää

Titanilla ei sentään tarvitse puhkaista jääkantta, koska sellaista ei ole. Muilla kuilla, kuten Jupiterin Europalla, olot ovat toiset. Sukellusvene pitäisi saada monta kilometriä paksun jään läpi.

Jään sulattamiseen tarvitaan paljon energiaa. Tavallinen voimalaitos tekisi sen minuuteissa, mutta isoa laitosta ei saa Europalle. Avaruusaluksessa itsessään on tehoja. On kuitenkin laskettu, että sen avulla veisi vuosia saada sukellusvenettä kuljettava robotti jään läpi.

Pieni ydinreaktori hoitaisi sulatuksen viikoissa. Reaktori ei kuitenkaan sovi jäärobottiin. Yksi idea on jättää virtalähde pinnalle ja johtaa sähkö kuljetusrobottiin kaapelilla.

Edessä on esteitä, mutta Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on jo testannut näitä ideoita Etelämantereella.

Uusi numero löytyy tästä eteenpäin uudesta Digilehdet.fi-palvelusta.

 

Tieteessä 10/2016

 

PÄÄKIRJOITUS

Syntiset lihansyöjät

Lihansyöjämies saa samanlaisen pahiksen leiman kuin tämän päivän tupakoitsija.

 

PÄÄUUTISET

Säteilyriskiä liioitellaan

Outous on paisuttanut pelkoja

Toivoa banaanipelloille

Tomaatin geeni voisi suojata hedelmän taudilta.

Mihin Maan elämä yltää?

Tutkijat ovat parhaillaan ottamassa siitä selvää.

 

ARTIKKELIT

Dinosaurukset patsastelevat nyt puistossa

Pullasorsa ei vaikuta dinosaurukselta mutta on se. Muinaismuoto pelastui suuresta sukupuutosta.

Kosketus kutsuu yhteen

Jokainen janoaa kosketusta, eikä suotta. Ilman sitä emme oppisi inhimillisyyttä.

Alfa Centauri: paratiisi naapurissa?

Yhdeltä lähitähdeltä löytyi jo Maan kaltainen planeetta. Eedeniä tähytään toiselta sen tuntumasta.

Onnelliset parit osaavat riidellä

Suhde ei kaadu tulisiinkaan sanasotiin, kunhan kumppanit eivät kiistä toistensa tunteita.

Työnä työläs konekieli

Suomi ei niin vain antaudu automaattikääntimille.

Sisarusparvi toimii kuin roolipeli

Syntymäjärjestyksessä on jotain maagista. Jopa kaksoset solahtavat luonnekuviin ulos tulon mukaan.

Gettojen kaksi elämää

Eurooppa eristi juutalaisiaan paljon ennen natsiaikaa.

 

TIEDE VASTAA

Onko ihmisellä varpaanjäljet?

Polttaako meteoriitti näppejä?

Missä sijaitsee hevonkuusi?

Miksi kahvimaito klimppiytyy?

Paljonko täysi jääkaappi kuluttaa sähköä?

Osaisimmeko tulkita alienien viestejä?

 

KIRJAT

Pää pilvissä, saappaat jalassa

Rakkaudentunnustus klassikolle

Tiede tarjoaa epävarmuutta

 

OMAT SANAT

Sanat säilyttävät muistoja

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

 

FAKTAN PAIKKA

Puuvanhus juhlii karusti

Kolmen mantereen ennätyspuita yhdistää ankara kasvupaikka.

 

Näin pääset digilehteen

Jos olet jo ottanut käyttöön digilukemiseen tarvittavat tunnukset, kirjaudu sisään Sanoman Digilehdet-palveluun etusivun yläkulman Kirjaudu-painikkeesta.

 

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Tilaajille
Verkko toimii, vaikkei sitä enää edes näe. Kuva: Shutterstock
Verkko toimii, vaikkei sitä enää edes näe. Kuva: Shutterstock

Ne eivät aina muutu, vaikka elämä muuttuu.

Suomen kuten muidenkin luonnollisten kielten sanasto koostuu eri-ikäisistä aineksista. Ikivanhoista perussanoista ei kukaan pysty sanomaan, miten ne ovat alun perin syntyneet, mutta uudemmissa sanoissa on paljon sellaisia, joille löytyy selitys joko historiallisesta taustasta tai...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: